Viikko sitten perjantaina yläpuolellani asuvat ateistit pitivät aivan jumalatonta mekkalaa. Nauroivat ja riekkuivat siellä ja lapset huusivat ja mekastivat ja oviakin paukuteltiin. Silloin minun mittani täyttyi ja minä vihastuin. Koska minä vihastun vain erittäin harvoin, tiesin, että vihani oli oikeamielistä ja rukoilin Herraa lyömään nämä ateistit maahan hiljaisiksi. Ja katso, puolen tunnin kuluttua tuli ambulanssi, ja yläkerran partasuinen, kolmekymppinen mies kannettiin ensihoitajien toimesta kyytiin. Muu perhe lähti hetken kuluttua autolla perässä. Tuli aivan hiljaista. Minä hiljennyin myös, kiittämään Jumalaani, joka oli näin muistanut vaatimatonta palvelijaansa.
Koko viikon ajan oli hyvin hiljaista. He näyttivät kyllä olevan kotosalla, mutta hyvin hiljaista siellä oli ja rouva käveli ulkona vaisujen lasten kanssa surullisen näköisenä. Silloin ajattelin, että olikohan tapahtunut jotain pahaa. Eihän Jumala voi tehdä pahaa, joten ajattelin, että ehkä minä itse olin kiivastunut liikaa tai peräti turhasta ja koin suuren hädän. Aloin rukoilla uudelleen Herraa ja kysyin kiivaasti, olinko tehnyt väärin ja että Hän edes jollain merkillä paljastaisi minulle, mitä oli tapahtunut.
Ja niin se on, kun ihminen todella hädässään rukoilee, niin siihen vastataan. Niin vastattiin minullekin. Eilen perjantaina näin yläkerran naapurimiehen parkkipaikalla, kainalosauvojen kanssa. Hän kertoi siinä sitten, mitä oli tapahtunut. Lasten kanssa peuhatessa ja riehuessa oli hänen lonkkansa, josssa on sellainen syntymävika, mennyt sijoiltaan. Kipu on sellaisessa aika kova ja niin piti kutsua ambulanssi paikalle. Olivat saaneet lonkan paikalleen, mutta todenneet sen niin väljäksi, että aikovat varmaan leikata. Mies oli siitä toisaalta hyvillään, koska arveli, ettei hänen sen jälkeen enää tarvitse pelätä koko ajan lonkan "tipahtamista sijoiltaan".
Kiitin sydämessäni Herraa ja ylistin Hänen viisauttaan hengessäni. Niin Hän armollisesti vapautti minut syyllisyyden taakasta ja osoitti millainen ihmiskohtaloiden osaaja vain Hän voi olla. Hän ei antanut minun kiivastumiseni hämätä itseään, vaan oli kuin suomalainen poliisi, joka käyttää susihaulien sijaan sähköpatukkaa ja paprikasumutetta ottaakseen kiinni moninkertaisen tappajankin. Tokihan Suomen esivalta onkin kristillisessä hengessä ja armon sanoma mielessä rakennettu puolustamaan heikompia ja Herran asettamaa yhteiskuntajärjestystä.
Kyllä minä taas tästäkin opin, että aina kannattaa rukoilla ja pyytää Herralta, kyllä Hän se kuulee ja toimii viisaasti. Hän osaa järjestää hankalimmankin tilanteen win-win-tyyliin kaikkien voitoksi.
Kiitetty olkoon Herra!
Koko viikon ajan oli hyvin hiljaista. He näyttivät kyllä olevan kotosalla, mutta hyvin hiljaista siellä oli ja rouva käveli ulkona vaisujen lasten kanssa surullisen näköisenä. Silloin ajattelin, että olikohan tapahtunut jotain pahaa. Eihän Jumala voi tehdä pahaa, joten ajattelin, että ehkä minä itse olin kiivastunut liikaa tai peräti turhasta ja koin suuren hädän. Aloin rukoilla uudelleen Herraa ja kysyin kiivaasti, olinko tehnyt väärin ja että Hän edes jollain merkillä paljastaisi minulle, mitä oli tapahtunut.
Ja niin se on, kun ihminen todella hädässään rukoilee, niin siihen vastataan. Niin vastattiin minullekin. Eilen perjantaina näin yläkerran naapurimiehen parkkipaikalla, kainalosauvojen kanssa. Hän kertoi siinä sitten, mitä oli tapahtunut. Lasten kanssa peuhatessa ja riehuessa oli hänen lonkkansa, josssa on sellainen syntymävika, mennyt sijoiltaan. Kipu on sellaisessa aika kova ja niin piti kutsua ambulanssi paikalle. Olivat saaneet lonkan paikalleen, mutta todenneet sen niin väljäksi, että aikovat varmaan leikata. Mies oli siitä toisaalta hyvillään, koska arveli, ettei hänen sen jälkeen enää tarvitse pelätä koko ajan lonkan "tipahtamista sijoiltaan".
Kiitin sydämessäni Herraa ja ylistin Hänen viisauttaan hengessäni. Niin Hän armollisesti vapautti minut syyllisyyden taakasta ja osoitti millainen ihmiskohtaloiden osaaja vain Hän voi olla. Hän ei antanut minun kiivastumiseni hämätä itseään, vaan oli kuin suomalainen poliisi, joka käyttää susihaulien sijaan sähköpatukkaa ja paprikasumutetta ottaakseen kiinni moninkertaisen tappajankin. Tokihan Suomen esivalta onkin kristillisessä hengessä ja armon sanoma mielessä rakennettu puolustamaan heikompia ja Herran asettamaa yhteiskuntajärjestystä.
Kyllä minä taas tästäkin opin, että aina kannattaa rukoilla ja pyytää Herralta, kyllä Hän se kuulee ja toimii viisaasti. Hän osaa järjestää hankalimmankin tilanteen win-win-tyyliin kaikkien voitoksi.
Kiitetty olkoon Herra!
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.