Lapissa pakkaset lähennelleet -30, onko jo paljon dieselautoja ollut hyytyneinä tienvarressa? Vai alkaako niitä tulla vasta joululomalla kun muualta suomesta mennään lappiin talvidieselillä kun arktista laatua ei ole muualla suomessa saatavilla?
Ei suoraan koske mua kun ajelen bensalla jolla pääse ongelmitta kaikissa lämpötiloissa mutta ajattelin vaan pitääkö varoa niitä tienvarteen jääneitä dieseleitä jos meen lappiin.
Ei suoraan koske mua kun ajelen bensalla jolla pääse ongelmitta kaikissa lämpötiloissa mutta ajattelin vaan pitääkö varoa niitä tienvarteen jääneitä dieseleitä jos meen lappiin.
Vastaukset 34
Vanhimmat
On tässä jo 15 vuotta ajettu dieselillä, n 35 000km vuodessa. Ei ole vielä auto hyytynyt mihinkään. Hyvin on kulkenu ja käyntiin lähteny.
Kyllä nykyautoissa on niin että aivan samassa jamassa on nuo uudehkot bensakäyttöiset kuin dieselitkin valitettavasti.
Jos diesel hyytyy polttoaine ja sähkömurheisiin niin bensa-auto yhtä herkkä tai jopa herkempi hyytymään sähköjen pettäessä koska näitä tietokoneajan leluja ei ole ajateltukaan käytettämän oikein minkäänlaisissa pakkasissa saati nyt -20 tai -30c keleillä jolloin liian pienet akut sähkötarpeeseen nähden hyytyy,nivelet antautuu jäisinä tärinästä herkästi,muoviosat rapisee tielle,lämmityslaite ihan lelutasoa vanhempiin autohin nähden ja kun lohkolämmitintäkään ei enää ole,vain "säteily tai letkulämmitin"jotka täysin hyödyttömiä ja tehty vain markkinoilla pysymisen vuoksi kun pakko jotain tarjota=ei tahdo startata jääkylmänä ja tuohon kun isketään soppaan jakopää hihnalla niin menee jännäksi .
Voipi siis olla parempi että jää kotiin suosista,ottaa ainakin lämmintä vaatetta läjä mukaan jos jää välille,vakuutukset kuntoon,hinausauton nro tai lentää/junailee/busseilee mieluusti jos pystyy.
Työllistävä vaikutus kansantalous noussee?
Kyllähän se oikeesti on ongelma Dieselautot kun alkaa mennä todella kylmäksi.
Kylmien maiden markkinat autokaupassa on mailmanlaajuisesti niin pienet ettei valmistajat panosta kylmyyteen juuri ollenkaan. Vielä 60- jopa 70 luvulla maahantuojat suomessakin teki parannuksia maahantulohuollossa asioihin. Nyttemmin taitaa olla heikompaa. Avainasemassa on polttoainesäiliö sen vedenpoisto. Polttoaineen imuputkien koko ja sijoitus ovatko ajoviimassa.
Polttoaineen vedenerotus, vedenerottimen (jos yleensäkkään on) vedenpoisto.
Polttoaineen suodatus , suodattimen virtausvastus täysillä kierroksilla kylmänä. Polttoainesuodattimen lämmitys kylmänä ja niin ed. Laitteitahan on helppo parantaa
tavaraa ja tietoja löytyy . Kuan on ollut talvia jolloin ei kylmiä ole ollut. Voisko joku kertoa automerkkejä joissa nämä asiat on hoidettu kuntoon joko tehtaan tai maahantuojan toimesta
Varmaankin, jos alkaa mennä todella kylmäksi. Silloin ongelmitta tuskin pääsee mikään polttoaineella toimiva moottori.
Onneksi Suomen kylmyyksissä ei kunnossaolevat moottorit polttoaineesta riippumatta tuota ongelmia.
Nuo luettelemasi ongelmat eivät koske kunnossaolevia moottoreita.
Mercedes W204 C ja W212 E ei ole ollut ongelmia Nesteen -29 asteen samepisteen talvidieselillä ainakaan vielä hieman reiluun kolmenkympin pakkaseen saakka.
Ajamisen tärkein este on sama kuin bensa-autossa, eli pakkasessa purkauskykyään menettävä akku ja kylmän moottorin startille antama suurempi vastus.
Ihmettelen.. kun sillä ei ole mitään tekemistä moottorin kanssa, kun tankkiin on syksyn suurissa lämmönvaihteluissa kostean ilman kera tiivistynyt kosteutta, jota voi olla litroittain isossa tankissa pahimmassa tapauksessa. Samoin vedenerottimen puute ja kuten dieselasentaja mainitsi muutakin, ei siinä se moottorin kunto mitään hyödytä.
Juu, moottorin hyvä kunto ei auta, jos käyttäjä ei pidä autoaan kunnossa muiltakaan osin. Ei huollata ohjelman mukaisesti, tankkaa vääränlaista polttoainetta yms, yms.
Auto ei edelleenkään ole huolto- ja kunnossapitovapaa tekninen laite. Ja näin on ihan riippumatta siitä mitä polttoainetta moottori käyttää. Moottorit, polttoaineesta riippumatta, eivät siedä vettä häiriöittä, kosteuskin on muutenkin aina haitta sähkölaitteille, moottoreille ja koko autolle.
Minä katson kunnossapitoon kuuluvan em asioiden hoito, jos niitä kerran jossain autossa tiedetään olevan. Ja yhden auton mahdolliset tyyppiviat koskevat sitä yhtä automerkkiä/valmistuserää/ vuosimallia/ tms. Niitä ei pidä yleistää.
Suomessa ei tietääkseni ole ainuttakaan automerkkiä, jossa ei jotain tyyppivikoja/heikkouksia ole havaittu. Nämä ovat kyllä tiedossa autohuoltajilla ja autonomistajatkin saavat ne tietoonsa. Niiden kanssa vain joutuu elämään ja huomioimaan.
Yleensä näillä ei ole normaaliin käyttöön välittömiä vaikutuksia ja jos on, niin takaisinkutsut ovat sitä varten. Ja useinmiten ne tulevat vastaa auton ikääntyessä ja/tai jos auton huolto laiminlyödään.
Jos uskoisin kaikkia näitä kauhukirjoituksia valtavista ongelmista milloin missäkin, niin olisi autot jääneet hankkimatta.
Minulla on ollut autoja jo vuodesta 1972, aluksi bensa-autoja ja viimeiset reilut kymmenen vuotta dieseleitä. Aluksi käytettyjä ja vimmeisimmät uusia. Aina ovat toimineet eikä mikään auto ole koskaan jättänyt tielle. Dieselini ovat olleet täysin ongelmattomia, mutta ne olenkin hankkinut uusina ja ajanut noin 100.000 ennen vaihtoa uuteen. Ajomäärät suunnilleen 30.000/vuosi.
Hyvin kommentoitu.
Kunnossa oleva moottori ei takaa vielä mitään.
Tarvii olla kunnossa oleva auto.
Monet autonvalmistajat viis veisaavat esim moottorinvalmistajan ja ruiskutuslaitteiden valmistajan ohjeista kylmiin olosuhteisiin.
Asioissa syytellään vaikka ketä kun homma ei toimi.
Syyt on kyllä osoitettavissa kun koko auto otetaan tutkimuksen kohteeksi.
Luulisin niin että asiakkaatkin ovat valmiita maksamaan käyttövarmuudesta lisää jos autokauppa osaa korkeamman hinnan oikein myyntitilanteessa perustella.
Koska toimijoilta tahtoo puuttua tietoa näissä asioissa nin samalla puuttuu uskallusta muutoksiin esim suomessa myytäviin dieselautoihin.
Tietoahan maassa kyllä on.
Kertokaas joku, mikä se nykydieselille liian kylmä keli on, että tietää pelätä oikeassa kelissä?
Valtion pitäisi myöntää sinulle mitali verotulojen kerryttämisestä, kun 3 vuoden välein vaihdat auton uuteen aika pienillä kilometreillä. Reiluuden nimissä toivon, ettet tuota joudu työstä hankituilla rahoilla maksamaan, silloin kokonaisveroasteesi olisi 90 - 95% luokkaa.
Näin se menee. Viimeisimmät autoni olenkin hankkinut ihan omilla rahoillani. Kokonaisveroasteeni ei ollut lähelläkään 90-95% luokkaa. Korkea tosin eli veroja olen kyllä maksanut kovastikin omasta mielestäni. Mutta olen kyllä saanut niille vastinettakin ja tulevaisuudessa varmaan entistä enemmänkin. Mamujen kanssa ei autojen vaihdolla ole mitään tekemistä. Olen itsekin aikanani ollut mamuna useita vuosia muutamissa Euroopan maissa.
Aiemmin oli työsuhdeautojakin. Ei tuo nyt kovin harvinaista ole ainakaan minun tuttavapiirissäni, että auto vaihdetaan siinä noin 100.000 ajokilometrin nurkilla. Minun ajoillani siihen on mennyt noin kolme vuotta.
Useilla vieläpä aiemminkin, noin 60.000 ajokilometrin nurkilla. Työsuhdeautoissa useinkin näin.
No nyt eläköityessäni vaihtoväli todennäköisesti pitenee kuin myös vuosittaiset ajokilometrinikin. Toki reilut 200km:n mökkimatkoja nyt tulee tiheämpään tahtiin, mutta toisaalta työhön liittyvät lyhyemmät 'pätkäajot' vähenevät.
Joten älähän ole huolissasi reiluuden toteutumisesta minun osaltani. Minusta yhteiskunta, työelämä, jne on kohdellut minua mielestäni kokolailla reilusti.
Eiköhän useimmat ole ajaneet jo talvilaaduilla muutaman tankillisen, joten ei hyydy.
Nesteen talvidiesel -29/34 on tähän saakka riittänyt, vaikka mökin mittarissa näkyykin alle -30 joka ainoa talvi ja auton mittarissakin toisinaan -35. En ole edes viitsinyt tehdä mitään vanhan kansan poppakonsteja polttoaineen ohentamisineen ja viikottaisine suodattimen vaihtoineen. Valmistajan huolto-ohjelman noudattaminen saa riittää.
Menee vähän asiasta sivuun tuo pappamersun omakehu mutta niin kuin tuossa joku kirjoittikin niin itse polttoaine voi olla juoksevassa muodossa ja kestää nämä pakkaset mutta polttoainejärjestelmien kuten jäähdytyksen,pakokaasujen kierrätysjuttujen,suodattimen putkien jne sijoittelu suunnittelu on tehty kesäkelien maihin eikä suojattu ajoviimalta&pakkasilta mitenkään.
Juurikin sähkölaitteiden runsaus ja onnettoman pieni akku on surkea yhdistelmä pakkasilla koska hieno elektroniikka ei tahdo kestää hätinä muutenkaan kuin uutena jotenkin,vanhempana ei oli kesä tai talvi.
Nykydieselit käy niin kylminä lämmöntuoton kannalta että talviautoina kuin jääkaappeja,toki webasto tai sähköiset apuvastusjutut muuttaa tilanteen vaan ovat lisävarusteita($$)ja romuttavat hienot mainoslupaukset kulutuksesta....
Lohkolämmittimien muuttuminen letku tai säteilylämmittimiksi on suuri kusetus jota moni edes ymmärrä,tuttu töpseli on ja vastakappale puskrissa/maskissa eli sinne se johonkin menee "Defan" uumeniin virtakin mutta ei se mitään lämmitä oikeasti.
Katsopaakas kurkkien mihin se johto vie siellä konehuoneessa:pieni vastus öljypohjan kyljessä joka hukkaa lämmöt samantien ympäristöön avonaisessa tilassa ja tuulessa&tuiskussa ja mitä tuota öljypohjaa lämmittelee kun lämpö tuolla teholla ikinä johdu sieltä ylöspäin moottorin lohkoon=)
Nykyöljyjä ei tarvi lämmittää,nesteitä kyllä!
Sama juttu letkulämmittimessä,liian tehoton ja neste ei kierrä niin että se lämmittäisi yhtään mitään muuta kuin mieltä.
Asia selviää auton lämpömittarin lukemista liikkeelle lähdön jälkeen vs perinteinen lohkolämmitin tai webasto!!
Yleistät pahasti ilmeisesti jonkun huonosti suunnitellun yksilön tai mallin perusteella, mutta ei talviautoilun tarvitse tosiaankaan olla noin vaikeaa, ellei itse halua.
RE: polttoainejärjestelmän ja putkiston suunnittelu: Jossain mallissa voi ollakin, mutta mitä väliä, kun -29 asteen samepisteen polttoaineella auto kulkee ainakin -35 asteessa, joka toteutuu minun autollani melkein joka talvi? Kuinka paljon kylmemmässä sinun autosi pitää toimia?
RE: pieni akku: Elektroniikka osaa tosiaan nostaa melko kasan virheilmoituksia jos akkujännite notkahtelee pahasti. Koska akkua ei joka viiden vuoden välein tarvi vaihtaa, en vaan keksi, miksi pitäisi ajaa huonolla akulla? Kerro sinä?
RE: lisälämmittimet: Sähkövastukset EIVÄT OLE mitään lisävarusteita, vaan vakiona, myös Keski-Euroopassa. Tokihan niidenkin lämpö tulee tankista. Niin tulee muuten bensakoneenkin. Auton sähköjärjestelmään tehtaalla integroitu Webasto on toki lisävaruste. Oma ympärivuotinen keskikulutus on desin päässä EU-normilukemasta. Ei tietokoneen, vaan Spritmonitorin mukaan. Minulla yli 1700 kg automaattivaihteinen ja LÄMMIN auto ja ympärivuotinen keskiarvo vähän reilut viisi sadalle. Mites sulla?
RE: moottorinlämmittimet: Säteilylämmitin on aika tehoton värkki, joten se vaatii pidemmän lämmitysajan kuin perinteinen uppokuumennin. Mutta kyllä sekin nostaa jäähdytysnesteen lämpötilan 20 - 25 astetta yli ulkoilman jo tunnin - parin lämmityksellä. Ei yhtä hyvä kuin uppokuumennin, eikä tietenkään lohkon kylkeen pultatun muutaman sadan watin lämmittimen turvin pidä samaa odottaakaan kuin 5 kW Webastolta. Myös letkulämmittimiä on toimivia. Defan turvin on tuon Daimlerin nokilekan veden lämpötila -10 pakkasiin saakka on jo pitkälle kolmattakymmentä astetta heti startissa ihan normaalin mittaisella lämmityksellä (max 2 tuntia).
RE: ajoviimasuojaus: Termostatti vetää lamellit kiinni ja jäähdyttimen kautta tulevan kierron tukkoon kylmässä. Alemman ilmanvaihtokidan tukin itse viimasuojalla aivan kuten bensa-autossakin tein. Tämä automaatin öljyn nopeamman lämpenemisen ja polttoaineen säästön vuoksi.
RE: lämpömittarin lukeminen: ei näitä saa kojetaulun lämpömittarista selville, koska lukematarkkuus ei riitä. ELM 327 istuu OBD-portissa paikallaan aina ja puhelimesta näkee asteen tarkkuudella mittaustiedon väylältä.
Ei tässä ole mitään periaatteellista syytä, miksi dieselauto ei voisi toimia talvella, vaan asiat voi tehdä hyvin tai huonosti ja molempia kuulostaa olevan saatavana.
Oikeasti tuon minun saksalaisdieselini heikko talviominaisuus on hitaat istuinlämmittimet. Se ei liene dieselteknologian voittamaton este, vaan Daimlerin selkeä moka.
"Nykydiiselit käy kylminä lämmöntuoton kannalta" . Joopa joo. Kun oma diiselini kuluttaa matkaajossa n.5 litraa/100km. Moottorin hyötysuhde ei paljon 30% ylitä, niin auton liikkumiseen menee n. 1,5 litraa/100 km. Ylimääräistä lämpöä syntyy n.3,5 litran polttamista vastaava määrä. 4 kilowatin vebastoni vie n. 0,5 litraa tunnissa. Luulisi hukkalämmön riittävän jos vain valmistajilla olisi mielenkiintoa asiaan.
Juuri näin. Dieselautossa palelee, jos valmistaja niin haluaa. Pakko ei suinkaan ole.
Jos joku dieseli on hyytyneenä tienposkessa kylmyyden tai muun syyn vuoksi, niin kyseessä lähes varmasti sen ikäinen auto ja niin hurjat kilometrimäärät ajettuna, että vastaavat bensa-autot ovat olleet jo paalattu uusiokäyttöön hyvän aikaa.
No onhan noita uusiakin dieseleitä nähty eli kilsat täynnä ja paalattavaksi?
Totta, uusia dieseleitäkin jokunen näkyy siellä vielä useampien uusien bensojen joukossa olevan.
Tuskinpa nuo vielä paalauskuntoisia on. Edes nuo bensat.
Kyseessä lienee molempien osalta lähinnä autojen kunnossapitoon ja käyttöön liittyviä omista/haltijan osaamattomuudesta tai laiskuudesta.
Kyllähän homma täytyy toimia niin että kun huollot on autoissa tehty listojen mukaan ja huoltoasemalta tankataan kyseiseen lämpötilaan sopivaa tavaraa nin asia ok käyttäjän osalta ok .
Ellei homma toimi on autossa esim tyyppivika, ei toimi kylmässä.
No eipä näköjään lähtenyt naapurin uudehko dsl. Passat käyntiin reilun -20 asteen pakkasessa. Tämä siis viime talvena ja on tosi.
Onneksi itsellä on bensapeli, hyvin starttas ja säästyy monilta hiukkasloukku, egr, startti ym. murheilta.
Jaa. Voi olla, mutta enpä ole omalla TDI:lläni koskaan jäänyt lähtökuoppiin. Olipa pakkasta kuinka paljon vaan.
Diesel on tehty niille jotka ajavat. Jos ajot ovat siirtymisiä lähiprismaan ja takaisin kerran viikossa, bensakärry on hyvä ratkaisu.
Bansakoneessa on se sama egr riesa, katti hajoaa/tukkeutuu siinä kuin hiukkasloukku menee tukkoon.
VW tapauksessa sitten ne surullisen kuuluisat TSI nokkaketjut ja kaikissa kaksoismassavauhtipyörät ja osassa DSG.
Ja jumittavat turbon siivekkeet tai muuten hajoavat.
No enpä ole ikinä kuullut moisista ongelmista bensakoneessa.
Nuo dsl. ongelmat onkin koettu ihan omakohtaisesti ja noi vw jututkin taitaa olla monelle tuttuja.
Oman yli 30 v. autoilukokemuksen mukaan voin sanoa että jos haluaa ehdottomasti huolettoman auton, kannattaa ostaa japanilainen auto bensakoneella.
Et ole ikinä kuullut, silti vetoat kokemukseen. Pieni ristiriita?
EGR venttiilin olen vaihtanut bensa-autooni. Dieseliini en koskaan. Pieni otanta ei todista paremmuutta, vaan kuten sanottu, vastaavia osia niissä on.
Ei siinä ole mitään ristiriitaa jos ei pitkän kokemuksen autojen parissa ole koskaan kuullutkaan bensa-auton egr ongelmista, eikä omalle kohdallekkaan ole sellaista vielä koskaan osunut?
Itse olet vaihtanut egr venttiilin, mutta kuitenkin sanot ettei pieni otanta mitään todista. Miksi sitten kerrot?
Kerroin siksi, että nyt sinäkin tiedät, että myös bensa-autosta voi kilahtaa EGR-venttiili. Pienestä otannasta varoitin, ettei vain kukaan kuvittele minun kuvittelevan tämän todistavan bensa-autoa epäluotettavammaksi.
Päinvastoin, EGR on kummassakin, jolloin sen rikkoutuminen on mahdollista kummassakin. Samoin kummassakin on paljon elektroniikkaa ja pakoputkessa on satoja euroja maksavia möhkäleitä, joita ei kannata ajaa kiveen mökkitiellä. Valinnat tehdään aivan muilla perusteilla.
Muutama skoda ja VW ollut tienposkessa lasit jäässä.Vai onko TSI alkanut potkimaan tyhjää kun jakopää ilman öljyä pakkasta pitelee?
Olen omistanut MB C 220 D vm-96 viimeiset 10 vuotta. Ei ole ollut mitään ongelmia käyntiinlähdön vuoksi, lokilämmityksen jälkeen on lähtenyt jopa yli -30 pakkasilla. Ei ole jättänyt myöskään koskaan tienpäälle ei kesällä tai talvella. Työmatkat joka arkipäivä sujuneet ongelmitta Kemijärvellä Lapissa. Viimeksi uutenavuotena tankkasin Kärkkäisellä Iissä, en katsonut mitä laatua oli, mutta hyvin on pelittänyt vaikka yli -30 on ollut. Eipähän ole mitään ylimääräisiä elektroniikkahärpäkkeitä kuin nykyautoissa !
Viimeiset autoni ovat olleet dieseleitä ja pelanneet paremmin kuin aiemmat bensa-autoni talvella. Bensa-autoissa oli ongelmana tyhjäkäynti kun tyhjäkäynnin säätösysteemi jumitti tai huurtui. Kyseessä oli moderni L-Jetronic ruiskukone, jossa oli kaasuläpän ohittava putki ja siinä joku elektroninen venttiili säätämässä tyhjäkäyntiä.
Dieselit ovat käyneet kuin kello kun on ollut Nesteen dieseliä tankissa ja akku kunnossa.