Mitä tehdä, jos rahaa kertyy tilille liikaa. Asun yksin ja kulutus on pientä, olen kuitenkin hyvätuloinen. Olen välillä miettinyt, mitä teen hyvillä tuloillani, kun en keksi rahalle käyttöä. Asumiseen menee toki tietty osa, mutta elämiseen ei juurikaan. En juo alkoholia, en tupakoi. Ruokakulut ovat pienet, kun syön yksinkertaisesti ja edullisesti. En osta mitään mitä en tarvitse, vaatekustannukset on pienet, en osta koristeita yms turhuuksia. Asuntoakaan ei tarvitse ostaa, kun sekin on jo maksettu halpa kun oli.
Pienessä mökissä siis asustelen, kun ei nyt ole oikein tarvetta isompaakaan, ja ympäristö on tuttu ja turvallinen. Vettä ja sähköä ei mene juurikaan, Olen tietysti luonteeltani nuuka, enkä ole tottunut pröystäilemään. Välillä olen miettinyt, pitäisikö alkaa pröystäillä, mutta en vaan jotenkin osaa tai ymmärrä sellaista. Olen tyytyväinen siihen mitä on, enkä kaipaa enempää materiaalia ympärilleni. Riittää kun on katto pään päällä.
Olen miettinyt pitäisikö lahjoittaa jonnekin rahani, koska en tee sillä ylimääräisellä oikein mitään. Rahaa on niin paljon säästössä, että sillä ostaisi Seinäjoelta rivitalokolmion heti. Mutta mitä minä sillä tekisin, en mitään. Saisi varmaan rahaa kulutettua vaikka mihin, vaikka ulkomaanmatkailuun, mutta kun ei vaan kiinnosta. Tavallaan minua ei kiinnosta oikein mikään, siksi rahaa ei tahdo kuluakaan. Käyn töissä, saan hyvän palkan, tulen kotiin, käyn kävelyllä, luen kirjaa, syön omenan, niin, ei siinä rahaa kulu.
Töissä käyn lähinnä sen takia, että se on kiinnostavaa ja saa ihmisten kanssa hieman kontaktia. Raha on sivuseikka. Voisin ottaa roiman palkan alennuksen, mulle riittäisi palkaksi 500 euroa kuukaudessa, se menisi perus elämiseen.
Kun syö puuroa, hernekeittoa, näkkäriä, perunaa, vihanneksia jne, niin ei rahaa ruokaan paljoa mene. Tottakai jos ostaisi siivumakkaraa leivän päälle tai pizzaa ja suklaata ja mehuja, niin rahaa menisi. Mutta kun mulle ei vain oikein maistu liha ja sokeri. Kananliha on ainut liha mitä varsinaisesti syön, mutta sekin on halpaa, niitä koipireisiä kun ostaa. Juon ainoastaan vettä ja maitoa, kahvia juon mutta ainoastaan aamulla yhden kupillisen mustana.
Sukkia tykkään mieluummin parsia, kuin ostaisin uudet. Se on jotenkin sellainen arvokysymys, rahalla saisi, mutta luonto ei anna periksi, siis parsimaan. Myös housuja paikkailen, koska luonto ei anna periksi siinäkään. Ihan hyvä mulla on olla, vaikka rahaa ei kulukaan. Ainoa huoli on, että siitä rahasta voisi olla iloa jollekin toiselle. Toisaalta minua harmittaisi, jos joku toinen tuhlaisi ne rahat johonkin turhuuteen. Myöskin hyväntekeväisyysjärjestöt arveluttavat, ne maksavat korkeita palkkoja henkilöstölleen (joka tuhlailee), ja vain pieni osa menee avuntarvitsijoille. Se mietityttää kenelle rahani aikanaan päätyvät, kun kirkkomaalle joudan. Siksi täytyisi miettiä hyvissä ajoin joku kohde, mihin ne laittaa tekemään edes jotain hyvää.
Pienessä mökissä siis asustelen, kun ei nyt ole oikein tarvetta isompaakaan, ja ympäristö on tuttu ja turvallinen. Vettä ja sähköä ei mene juurikaan, Olen tietysti luonteeltani nuuka, enkä ole tottunut pröystäilemään. Välillä olen miettinyt, pitäisikö alkaa pröystäillä, mutta en vaan jotenkin osaa tai ymmärrä sellaista. Olen tyytyväinen siihen mitä on, enkä kaipaa enempää materiaalia ympärilleni. Riittää kun on katto pään päällä.
Olen miettinyt pitäisikö lahjoittaa jonnekin rahani, koska en tee sillä ylimääräisellä oikein mitään. Rahaa on niin paljon säästössä, että sillä ostaisi Seinäjoelta rivitalokolmion heti. Mutta mitä minä sillä tekisin, en mitään. Saisi varmaan rahaa kulutettua vaikka mihin, vaikka ulkomaanmatkailuun, mutta kun ei vaan kiinnosta. Tavallaan minua ei kiinnosta oikein mikään, siksi rahaa ei tahdo kuluakaan. Käyn töissä, saan hyvän palkan, tulen kotiin, käyn kävelyllä, luen kirjaa, syön omenan, niin, ei siinä rahaa kulu.
Töissä käyn lähinnä sen takia, että se on kiinnostavaa ja saa ihmisten kanssa hieman kontaktia. Raha on sivuseikka. Voisin ottaa roiman palkan alennuksen, mulle riittäisi palkaksi 500 euroa kuukaudessa, se menisi perus elämiseen.
Kun syö puuroa, hernekeittoa, näkkäriä, perunaa, vihanneksia jne, niin ei rahaa ruokaan paljoa mene. Tottakai jos ostaisi siivumakkaraa leivän päälle tai pizzaa ja suklaata ja mehuja, niin rahaa menisi. Mutta kun mulle ei vain oikein maistu liha ja sokeri. Kananliha on ainut liha mitä varsinaisesti syön, mutta sekin on halpaa, niitä koipireisiä kun ostaa. Juon ainoastaan vettä ja maitoa, kahvia juon mutta ainoastaan aamulla yhden kupillisen mustana.
Sukkia tykkään mieluummin parsia, kuin ostaisin uudet. Se on jotenkin sellainen arvokysymys, rahalla saisi, mutta luonto ei anna periksi, siis parsimaan. Myös housuja paikkailen, koska luonto ei anna periksi siinäkään. Ihan hyvä mulla on olla, vaikka rahaa ei kulukaan. Ainoa huoli on, että siitä rahasta voisi olla iloa jollekin toiselle. Toisaalta minua harmittaisi, jos joku toinen tuhlaisi ne rahat johonkin turhuuteen. Myöskin hyväntekeväisyysjärjestöt arveluttavat, ne maksavat korkeita palkkoja henkilöstölleen (joka tuhlailee), ja vain pieni osa menee avuntarvitsijoille. Se mietityttää kenelle rahani aikanaan päätyvät, kun kirkkomaalle joudan. Siksi täytyisi miettiä hyvissä ajoin joku kohde, mihin ne laittaa tekemään edes jotain hyvää.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Jaa mitähän avaaja tuolla kuvittelee esittävänsä kyllä liiasta rahasta eroon pääsee. Paljon on hyväntekeväisyyskohteita ja autettavia voi lahjoittaa
myös suoraan kaupungille
Pidä itselläsi, osa pahan päivän varalle, osa sijoittamalla. Tee testamentti jonkun hyväksi. Älä kuitenkaan kaupungin/kunnan/seurakunnan tms. hyväksi.
Voi kun minullakin olisi noin hyvä rahatilanne, nyyh.
Kyllä taas on aloitus ihan höpö höpöä ja jotkut pökiöt uskoo vielä siihen.
Voi hyvää päivää....
Heeeeehheeehhhheeeeeeeeeeeeee...
Yksi hyvä vaihtoehto olisi lahjoittaa spr:lle kun heillä on juuri nyt niin kovat ajat tämän maahanmuuton vuoksi ja varmasi olisi tarvetta ylimääräiselle. Tai sitten kirkon ulkomaanavun kautta kaukomaan köyhille.
paskat sillä mitään on korkeintaan housissa nöhtöö