Oi kallis Suomenmaa!

Ryssä on AINA parempi kuin hurri.

Entäs tataari?

Näkökulma: Renkaita Venäjältä ostavat leimataan maanpettureiksi – mitä itse tekisit?

Juhani Ahon Juhassa kuvataan, kuinka karjalainen kauppamies Shemeikka kulkee rajaseudulla ja päätyy Juhankin kotiin. Eletään epämääräistä aikaa joitakin satoja vuosia sitten. Kauppaa onkin käyty Suomen ja Venäjän rajaseuduilla iät ja ajat. Kaupan kohteet, painopisteet ja hinnat vain vaihtelevat. Ruplan heikon kurssin takia suomalaiset ovat nyt ostoksilla.

Niiralan rajanylityspaikalta Pohjois-Karjalan Tohmajärveltä tulee matkaa Sortavalaan reippaat 60 kilometriä.

Paikallinen varaosakauppa ja huoltamo viestittävät samaa: suomalaisia käy asioimassa yhä enemmän, ja markkinointia suunnataan jatkossa enemmän heille.

Halpa rupla on kääntänyt suomalaisten rajanylittäjien määrän nousuun ja venäläisten laskuun.

Monissa puheissa tankkaajat ja renkaan ostajat kuten muutkin suomalaiskulkijat ovat jotakuinkin maanpettureita. Miten he voivat viedä euronsa Venäjälle? Jos nämäkin eurot kulutettaisiin kotimaassa, se toisi työtä paikallisille yrittäjille.

Pohjois-Karjala komeilee palkintosijoilla, kun vertaillaan maakuntien välisiä työttömyystilastoja. Ja täällä auto on lähes välttämättömyys, koska julkisilla pääsee kulkemaan lähinnä pääväyliä pitkin. Jos siis bensaa on saatava, auto on huollettava ja renkaitakin pitää uusia - ja kun läheltä näitä saa puoleen hintaan, houkutus on suuri.

Mitä itse tekisit samassa tilanteessa?

En ole koskaan kuullut kenenkään valittavan, kun venäläismatkailijat tulevat Suomeen kuluttamaan. Euroja taitaa monesti jäädä vielä enemmän kuin keskiverto suomalainen niitä rajan yli vie?

Kukaan ei valittanut takavuosinakaan, kun joensuulaisissa merkkihuolloissa saattoi nähdä rivin venäjän rekisterissä olevia maastureita.

Naapurin eurot siis kelpaavat meille, mutta meidän euroja ei saisi viedä naapuriin. In Finland we call this reilu meininki.

Samallahan voimme muuten paheksua nettikaupankin. Hyi hyi hyi! Eurot menevät maailmalle, eivätkä paikalliseen kivijalkakauppaan.

Näin se kauppa kuitenkin rajaseuduilla sujuu. Joku vie, joku saa, joku vikisee. Milloin shemeikka, milloin suomipoika.

Torniosta poikettiin takavuosina Haaparantaan halvan voin ja sokerin perässä. Nyt mennään Ikeaan.

Jos itärajan takana olisikin Ruotsi, olisivatko rengasostoksetkin hyväksyttävämpi asia?

http://yle.fi/uutiset/nakokulma_renkaita_venajalta_ostavat_leimataan_maanpettureiksi__mita_itse_tekisit/8511509

_

Nägökandu: Rengahii Ven’al ostajua nimitetäh muanpettäjäkse – midä iče ruadazit?

Juhani Ahon Juhas kuvatah, kui karjalaine torguniekku Šemeikka astuu raja-alovehtu myöte da puuttuu Juhangi kodih. Eletäh hämäristy aigua sadoi vuozii tagaperin. Kauppu Suomen da Ven’an raja-alovehel on jo ilmanigäine dielo. Ollah vaihteltuhes vai kaupan objektat, painočökkehet da hinnat. Rubl’an madalan kursan täh suomelazet kävväh nygöi Ven’ale ostoksile.

Niiralan rajanylityspaikas Pohjas-Karjalan Tohmajärvelpäi roih matkua Sordavalah vaigu 60 kilometrii.

Paikallizes varaozalaukas da kohendusmasterskois nägyy samua: suomelastu kävyy endisty enämbi, da markinoičendu ielleh suunnatah juuri heile.

Huovis rub’lu on suurendannuh suomelazien da vähendännyh ven’alazien rajanylittäjien miärän.

Puaksuh sanotah, gu Ven’al benzua da rengahii ostajat suomelazet ollah buitegu muanpettäjät. Kui hyö voijah viijä omat jevrot Ven'ale? Gu vai nämmägi jevrot jiädäs kodimuah, se andas ruaduo paikallizile yrittäjile.

Pohjas-Karjala čomendelehes enzimäzil sijoil, konzu verratah muakundien välisty ruavottomusstatistiekkua. Dai mašin tiä on läs vältämättömys, sendäh gu autoubusal piäzet vaigu piämaršruttua myöte ajamah, et joga paikkah piäze. Pidänöy benzua suaja, mašin huollettua da rengahatgi uvvet – da kerran lähäl net kai voibi suaja puoleh hindäh. Tovengi muanivo on suuri.

Midä ruadazit iče sit samazes tilandehes?

Nikonzu en kuulluh nikespäi žualobua, gu ven’alazet matkuniekat tullah Suomeh dengua menettämäh. Jeuruo toinah jiäy tänne vie enämbi, migu suomelaine rajan yli viey?

Mennyt vuozinnu niken ei žualuinnuhes, gu jovensuulazis merkihuoldolois oli voinnuh nähtä ven’an registras olijua džippua.

Susiedan jevrot sit meile päijäh, ga meijän jevroloi ei suas susiedale viijä. In Finland we call this putilline dielo.

Mugaže voizimmo pidiä pahannu internettulaukkuagi. Fu, fu, fu! Jevrot mennäh muailmale, ei paikallizeh kivijalgukauppah.

Yhtelläh nenga se kauppu raja-alovehil menöy. Kentah viey, kentah suau, kentah vinguu. Konzu šemeikka, konzu suomelaine briha.

Mennyt vuozinnu käydih Torniospäi Huabarandah huovistu voidu da zuaharii ostamah. Nygöi mennäh Ikeah.

Olis päivännouzurajan tagan Ruočči, oldasgo sit rengasostoksetgi hyväksytty?

http://yle.fi/uutiset/nagokandu_rengahii_venal_ostajua_nimitetah_muanpettajakse__mida_ice_ruadazit/8520840