Näkökulma: Renkaita Venäjältä ostavat leimataan maanpettureiksi – mitä itse tekisit?
Juhani Ahon Juhassa kuvataan, kuinka karjalainen kauppamies Shemeikka kulkee rajaseudulla ja päätyy Juhankin kotiin. Eletään epämääräistä aikaa joitakin satoja vuosia sitten. Kauppaa onkin käyty Suomen ja Venäjän rajaseuduilla iät ja ajat. Kaupan kohteet, painopisteet ja hinnat vain vaihtelevat. Ruplan heikon kurssin takia suomalaiset ovat nyt ostoksilla.
Niiralan rajanylityspaikalta Pohjois-Karjalan Tohmajärveltä tulee matkaa Sortavalaan reippaat 60 kilometriä.
Paikallinen varaosakauppa ja huoltamo viestittävät samaa: suomalaisia käy asioimassa yhä enemmän, ja markkinointia suunnataan jatkossa enemmän heille.
Halpa rupla on kääntänyt suomalaisten rajanylittäjien määrän nousuun ja venäläisten laskuun.
Monissa puheissa tankkaajat ja renkaan ostajat kuten muutkin suomalaiskulkijat ovat jotakuinkin maanpettureita. Miten he voivat viedä euronsa Venäjälle? Jos nämäkin eurot kulutettaisiin kotimaassa, se toisi työtä paikallisille yrittäjille.
Pohjois-Karjala komeilee palkintosijoilla, kun vertaillaan maakuntien välisiä työttömyystilastoja. Ja täällä auto on lähes välttämättömyys, koska julkisilla pääsee kulkemaan lähinnä pääväyliä pitkin. Jos siis bensaa on saatava, auto on huollettava ja renkaitakin pitää uusia - ja kun läheltä näitä saa puoleen hintaan, houkutus on suuri.
Mitä itse tekisit samassa tilanteessa?
En ole koskaan kuullut kenenkään valittavan, kun venäläismatkailijat tulevat Suomeen kuluttamaan. Euroja taitaa monesti jäädä vielä enemmän kuin keskiverto suomalainen niitä rajan yli vie?
Kukaan ei valittanut takavuosinakaan, kun joensuulaisissa merkkihuolloissa saattoi nähdä rivin venäjän rekisterissä olevia maastureita.
Naapurin eurot siis kelpaavat meille, mutta meidän euroja ei saisi viedä naapuriin. In Finland we call this reilu meininki.
Samallahan voimme muuten paheksua nettikaupankin. Hyi hyi hyi! Eurot menevät maailmalle, eivätkä paikalliseen kivijalkakauppaan.
Näin se kauppa kuitenkin rajaseuduilla sujuu. Joku vie, joku saa, joku vikisee. Milloin shemeikka, milloin suomipoika.
Torniosta poikettiin takavuosina Haaparantaan halvan voin ja sokerin perässä. Nyt mennään Ikeaan.
Jos itärajan takana olisikin Ruotsi, olisivatko rengasostoksetkin hyväksyttävämpi asia?
http://yle.fi/uutiset/nakokulma_renkaita_venajalta_ostavat_leimataan_maanpettureiksi__mita_itse_tekisit/8511509
_
Nägökandu: Rengahii Ven’al ostajua nimitetäh muanpettäjäkse – midä iče ruadazit?
Juhani Ahon Juhas kuvatah, kui karjalaine torguniekku Šemeikka astuu raja-alovehtu myöte da puuttuu Juhangi kodih. Eletäh hämäristy aigua sadoi vuozii tagaperin. Kauppu Suomen da Ven’an raja-alovehel on jo ilmanigäine dielo. Ollah vaihteltuhes vai kaupan objektat, painočökkehet da hinnat. Rubl’an madalan kursan täh suomelazet kävväh nygöi Ven’ale ostoksile.
Niiralan rajanylityspaikas Pohjas-Karjalan Tohmajärvelpäi roih matkua Sordavalah vaigu 60 kilometrii.
Paikallizes varaozalaukas da kohendusmasterskois nägyy samua: suomelastu kävyy endisty enämbi, da markinoičendu ielleh suunnatah juuri heile.
Huovis rub’lu on suurendannuh suomelazien da vähendännyh ven’alazien rajanylittäjien miärän.
Puaksuh sanotah, gu Ven’al benzua da rengahii ostajat suomelazet ollah buitegu muanpettäjät. Kui hyö voijah viijä omat jevrot Ven'ale? Gu vai nämmägi jevrot jiädäs kodimuah, se andas ruaduo paikallizile yrittäjile.
Pohjas-Karjala čomendelehes enzimäzil sijoil, konzu verratah muakundien välisty ruavottomusstatistiekkua. Dai mašin tiä on läs vältämättömys, sendäh gu autoubusal piäzet vaigu piämaršruttua myöte ajamah, et joga paikkah piäze. Pidänöy benzua suaja, mašin huollettua da rengahatgi uvvet – da kerran lähäl net kai voibi suaja puoleh hindäh. Tovengi muanivo on suuri.
Midä ruadazit iče sit samazes tilandehes?
Nikonzu en kuulluh nikespäi žualobua, gu ven’alazet matkuniekat tullah Suomeh dengua menettämäh. Jeuruo toinah jiäy tänne vie enämbi, migu suomelaine rajan yli viey?
Mennyt vuozinnu niken ei žualuinnuhes, gu jovensuulazis merkihuoldolois oli voinnuh nähtä ven’an registras olijua džippua.
Susiedan jevrot sit meile päijäh, ga meijän jevroloi ei suas susiedale viijä. In Finland we call this putilline dielo.
Mugaže voizimmo pidiä pahannu internettulaukkuagi. Fu, fu, fu! Jevrot mennäh muailmale, ei paikallizeh kivijalgukauppah.
Yhtelläh nenga se kauppu raja-alovehil menöy. Kentah viey, kentah suau, kentah vinguu. Konzu šemeikka, konzu suomelaine briha.
Mennyt vuozinnu käydih Torniospäi Huabarandah huovistu voidu da zuaharii ostamah. Nygöi mennäh Ikeah.
Olis päivännouzurajan tagan Ruočči, oldasgo sit rengasostoksetgi hyväksytty?
http://yle.fi/uutiset/nagokandu_rengahii_venal_ostajua_nimitetah_muanpettajakse__mida_ice_ruadazit/8520840
Raborttia ja/tai rebortaashia voi lähettää niin suomen kuin karjalankin kielellä.
Juhani Ahon Juhassa kuvataan, kuinka karjalainen kauppamies Shemeikka kulkee rajaseudulla ja päätyy Juhankin kotiin. Eletään epämääräistä aikaa joitakin satoja vuosia sitten. Kauppaa onkin käyty Suomen ja Venäjän rajaseuduilla iät ja ajat. Kaupan kohteet, painopisteet ja hinnat vain vaihtelevat. Ruplan heikon kurssin takia suomalaiset ovat nyt ostoksilla.
Niiralan rajanylityspaikalta Pohjois-Karjalan Tohmajärveltä tulee matkaa Sortavalaan reippaat 60 kilometriä.
Paikallinen varaosakauppa ja huoltamo viestittävät samaa: suomalaisia käy asioimassa yhä enemmän, ja markkinointia suunnataan jatkossa enemmän heille.
Halpa rupla on kääntänyt suomalaisten rajanylittäjien määrän nousuun ja venäläisten laskuun.
Monissa puheissa tankkaajat ja renkaan ostajat kuten muutkin suomalaiskulkijat ovat jotakuinkin maanpettureita. Miten he voivat viedä euronsa Venäjälle? Jos nämäkin eurot kulutettaisiin kotimaassa, se toisi työtä paikallisille yrittäjille.
Pohjois-Karjala komeilee palkintosijoilla, kun vertaillaan maakuntien välisiä työttömyystilastoja. Ja täällä auto on lähes välttämättömyys, koska julkisilla pääsee kulkemaan lähinnä pääväyliä pitkin. Jos siis bensaa on saatava, auto on huollettava ja renkaitakin pitää uusia - ja kun läheltä näitä saa puoleen hintaan, houkutus on suuri.
Mitä itse tekisit samassa tilanteessa?
En ole koskaan kuullut kenenkään valittavan, kun venäläismatkailijat tulevat Suomeen kuluttamaan. Euroja taitaa monesti jäädä vielä enemmän kuin keskiverto suomalainen niitä rajan yli vie?
Kukaan ei valittanut takavuosinakaan, kun joensuulaisissa merkkihuolloissa saattoi nähdä rivin venäjän rekisterissä olevia maastureita.
Naapurin eurot siis kelpaavat meille, mutta meidän euroja ei saisi viedä naapuriin. In Finland we call this reilu meininki.
Samallahan voimme muuten paheksua nettikaupankin. Hyi hyi hyi! Eurot menevät maailmalle, eivätkä paikalliseen kivijalkakauppaan.
Näin se kauppa kuitenkin rajaseuduilla sujuu. Joku vie, joku saa, joku vikisee. Milloin shemeikka, milloin suomipoika.
Torniosta poikettiin takavuosina Haaparantaan halvan voin ja sokerin perässä. Nyt mennään Ikeaan.
Jos itärajan takana olisikin Ruotsi, olisivatko rengasostoksetkin hyväksyttävämpi asia?
http://yle.fi/uutiset/nakokulma_renkaita_venajalta_ostavat_leimataan_maanpettureiksi__mita_itse_tekisit/8511509
_
Nägökandu: Rengahii Ven’al ostajua nimitetäh muanpettäjäkse – midä iče ruadazit?
Juhani Ahon Juhas kuvatah, kui karjalaine torguniekku Šemeikka astuu raja-alovehtu myöte da puuttuu Juhangi kodih. Eletäh hämäristy aigua sadoi vuozii tagaperin. Kauppu Suomen da Ven’an raja-alovehel on jo ilmanigäine dielo. Ollah vaihteltuhes vai kaupan objektat, painočökkehet da hinnat. Rubl’an madalan kursan täh suomelazet kävväh nygöi Ven’ale ostoksile.
Niiralan rajanylityspaikas Pohjas-Karjalan Tohmajärvelpäi roih matkua Sordavalah vaigu 60 kilometrii.
Paikallizes varaozalaukas da kohendusmasterskois nägyy samua: suomelastu kävyy endisty enämbi, da markinoičendu ielleh suunnatah juuri heile.
Huovis rub’lu on suurendannuh suomelazien da vähendännyh ven’alazien rajanylittäjien miärän.
Puaksuh sanotah, gu Ven’al benzua da rengahii ostajat suomelazet ollah buitegu muanpettäjät. Kui hyö voijah viijä omat jevrot Ven'ale? Gu vai nämmägi jevrot jiädäs kodimuah, se andas ruaduo paikallizile yrittäjile.
Pohjas-Karjala čomendelehes enzimäzil sijoil, konzu verratah muakundien välisty ruavottomusstatistiekkua. Dai mašin tiä on läs vältämättömys, sendäh gu autoubusal piäzet vaigu piämaršruttua myöte ajamah, et joga paikkah piäze. Pidänöy benzua suaja, mašin huollettua da rengahatgi uvvet – da kerran lähäl net kai voibi suaja puoleh hindäh. Tovengi muanivo on suuri.
Midä ruadazit iče sit samazes tilandehes?
Nikonzu en kuulluh nikespäi žualobua, gu ven’alazet matkuniekat tullah Suomeh dengua menettämäh. Jeuruo toinah jiäy tänne vie enämbi, migu suomelaine rajan yli viey?
Mennyt vuozinnu niken ei žualuinnuhes, gu jovensuulazis merkihuoldolois oli voinnuh nähtä ven’an registras olijua džippua.
Susiedan jevrot sit meile päijäh, ga meijän jevroloi ei suas susiedale viijä. In Finland we call this putilline dielo.
Mugaže voizimmo pidiä pahannu internettulaukkuagi. Fu, fu, fu! Jevrot mennäh muailmale, ei paikallizeh kivijalgukauppah.
Yhtelläh nenga se kauppu raja-alovehil menöy. Kentah viey, kentah suau, kentah vinguu. Konzu šemeikka, konzu suomelaine briha.
Mennyt vuozinnu käydih Torniospäi Huabarandah huovistu voidu da zuaharii ostamah. Nygöi mennäh Ikeah.
Olis päivännouzurajan tagan Ruočči, oldasgo sit rengasostoksetgi hyväksytty?
http://yle.fi/uutiset/nagokandu_rengahii_venal_ostajua_nimitetah_muanpettajakse__mida_ice_ruadazit/8520840
Raborttia ja/tai rebortaashia voi lähettää niin suomen kuin karjalankin kielellä.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Ei mitään petturuutta, suurimman osan Suomalaisten juuret kun johtavat kuitenkin Venäjälle. On siellä käyty ja käydään edelleenkin.
Paras tapa oppia tuntemaan naapuri on käydä välillä kylässä. Renkaita en ole tuonut, mutta varmasti tuon kun on aikaa käydä Sortavalassa. Maanpetturiksi ei itäsuomessa kannata ketään kävijää haukkua, ainakaan päin naamaa. Voip tulla pipi.
Tänä vuonna käyty 50-60 kertaa eikä ole pahaa sanottavaa tuolle puolelle.
Rajavyöhykelupa vähän hidastaa menoa, mutta eiköhän sekin ajallaan tule.
Tuolla se vielä pätee vanha sanonta; maassa maan tavalla tai maasta pois.
Täällähän se ei enää mitään merkitsekkään.
Suomalaiset kun vielä tajuaisivat että Neuvostoliitto oli ja meni. Venäjän tullille ja rajavartiostolle hyvää joulua ja parempaa uuttavuotta.
Ensivuonna tullaan taas.
Sotia ennen, isänmaalliseen sinivalkoiseen aikaan, ei toivotettu takaisin Suomeen tervetulleiksi niitä, jotka tulivat rajan takaa. Ei ketään. Oli kyse sitten venäläisistä taikka suomalaisista.
Haaparannan rengasostoksista ei ole koskaan tullut älämölöä. Itse ostan, kuten varmaan tuhannet muutikin, renkaani Haaparannalta. Renkaat saa "hapikselta" puoleen hintaan.
Nokian renkaistakin osa tehdään Venäjällä; ne mistä suikuloita kumia lähtee irti. Sitä ei voi tietää mitä saa. Lukee pienellä siellä jossain. Niin eipä se kauheasti voi olla epäisanmaallisuutta ostaa renkaansa suoraan Venäjältä kuin toisinkaan päin.
Ulkomaalaiset "maanpetturit" ostavat suomalaisia tuotteita, ja näin muodostuu Suomen vienti. Pitäisikö heidänkin lopettaa "maanpetoksellinen" toimintansa? Siinä kyllä Suomen talous sakkaisi, lisäksi olisi aika ikävää mm. ajaa pelkästään suomalaisilla autoilla ja syödä pelkästään suomalaisia appelsiineja.
Olen alkanut varjostaa seinänaapuriani, hys, hys. Eläkeläismies, joka käynyt 1970- ja 1980-luvuilla matkoilla Leningradissa. Eihän se voi olla tavallista. Ilmiselvä Putinin agentti. Jatkan varjostusta.
Valmistakaa hasselbackan perunoita uuneissanne.Voin kera saatte suussa sula-
vaa herkkua kotimaisesta juureksesta vaikkapa laadukkaan makkaran kylkeen :)
Vuonna 2015 näkyvästi Suomessa maanpetturuutta:
Suomesta on tullut kehitysmaa ja eläintarha.
Lapsemme ja lapsenlapsemme tulevat vaatimaan vastauksia, syyttämään sukupolveamme ratkaisuista, varsinkin vuodelta 2015.
Suurin osa suomalaisista ei ole halunnut Suomea pilattavan tällä tavoin, ei mistään hinnasta, ei .... ikinä.
Maassamme myös asuu ja elää vielä ainakin yksi veteraani, jolla on muisti tallella. Milloin menet - yksinvaltiasministeri - selittämään nämä maahanmuuttoratkaisut ja pakolaispoliittiset ratkaisut Hänelle kasvotusten ?
Suomen päättäjä antoi itsevaltiaan tavoin idioottimaisen ja katastrofaalisen kutsun mediassa kaikelle maailman kansoille tulla Suomeen - maan rajat ovat auki !!!
Voiko Suomessa päättäjätason henkilö olla työssä sairaana, ilman sairaudentuntoa, ilman minkäänlaista tuntoa - edes omaatuntoa ?
Rasistinen paskasakki ei ilmeisesti taaskaan tajua, että ketjun aihe oli aivan muu kuin pakolaiskysymys. Rasistithan ovat tutkitusti älykkyydeltään alle normaalitason, joten ei toisaalta mikään ihme.
On...On sehän se vasta maanpetturuuta on se renkaitten osto.Älä osta vain mitään muuta se voi olla jo Paljon raskauttavampaa!