http://vapaa-ajattelijat.fi/blog/2015/12/16/maallistumisen-historia-1990-2015/
Juttu on pitkä, koska muutoksia on oikeasti tapahtunut paljon. Tärkein pointti on lopussa:
Muutoksissa voi nähdä kaksi yleisempää kaavaa.
Ensimmäinen on käytännön ja lain vuorotahti. Esimerkiksi hallituksen esitys vuodelta 2002 totesi uskonnon opetuksesta: ”- – korvattaisiin tunnustuksellisen uskonnonopetuksen käsite oman uskonnon opetuksen käsitteellä. Esitys ei edellytä muutoksia uskonnon opetuksen nykyisiin sisältöihin.”
... Lakien muuttuminen näkyy taitepisteinä, laki tulee aina voimaan tiettynä hetkenä. Käytäntö sen sijaan elää hiljalleen, eri tahdissa eri puolilla maata. Näiden väliin osuvat viranomaisten ohjeet, laillisuusvalvojien ratkaisut ja vastaavat. ...
Toinen asia on muutosten linkittyminen laajempiin kokonaisuuksiin. Esimerkiksi tasa-arvoisen avioliittolain myötä lapsella voi jatkossa olla kaksi äitiä. Tämän vuoksi uskonnonvapauslaista poistetaan äidin etuoikeus kastattaa vauva isän mielipiteestä riippumatta. Tahdon-kampanjan vetäjät tuskin osasivat odottaa tätä.
Juttu on pitkä, koska muutoksia on oikeasti tapahtunut paljon. Tärkein pointti on lopussa:
Muutoksissa voi nähdä kaksi yleisempää kaavaa.
Ensimmäinen on käytännön ja lain vuorotahti. Esimerkiksi hallituksen esitys vuodelta 2002 totesi uskonnon opetuksesta: ”- – korvattaisiin tunnustuksellisen uskonnonopetuksen käsite oman uskonnon opetuksen käsitteellä. Esitys ei edellytä muutoksia uskonnon opetuksen nykyisiin sisältöihin.”
... Lakien muuttuminen näkyy taitepisteinä, laki tulee aina voimaan tiettynä hetkenä. Käytäntö sen sijaan elää hiljalleen, eri tahdissa eri puolilla maata. Näiden väliin osuvat viranomaisten ohjeet, laillisuusvalvojien ratkaisut ja vastaavat. ...
Toinen asia on muutosten linkittyminen laajempiin kokonaisuuksiin. Esimerkiksi tasa-arvoisen avioliittolain myötä lapsella voi jatkossa olla kaksi äitiä. Tämän vuoksi uskonnonvapauslaista poistetaan äidin etuoikeus kastattaa vauva isän mielipiteestä riippumatta. Tahdon-kampanjan vetäjät tuskin osasivat odottaa tätä.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Tuo juttuni myös kertoo jonkinlaisen koosteen siitä, millaisia lainmuutoksia va-liike ajaa. Eivät nuo nyt toteutuneena kovin pelottavilta tunnu.
Oikein jyrkästi kaikkia kuntaliitoksia vastustavalla voi esittää helpon kysymyksen: Mitä kuntia pitäisi jakaa? Jos nimittäin kaikki liitokset ovat pahasta, niin kai olisi silloin loogista kannattaa esim. Mänttä-Vilppulan jakamista takaisin osiin.
Samaa logiikkaa seuraten: Mitä noista muutoksista pitäisi peruuttaa? Jos vastustaa va-liikkeen tavoitteita, pitäisi kai pitää huonona jotain muutosta, jossa va-liikkeen tavoite on jo tapahtunut.
Vapaa-ajattelijat ovat ajaneet noita asioita ja osaltaan edistäneet niiden toteutumista. Pitkä lista on kuitenkin vielä jäljellä.
Onhan noita. Mutta kuten artikkelissa totean: tuomarinvalan osalta muutos on vireillä ja alkoholilaki ainakin on muuttumassa. Emme ole missään taitepisteessä, vaan keskellä jatkuvaa muutosta. Tämä ei ehkä tullut tekstissä riittävän selvästi esille.
Pidän todennäköisenä, että esimerkiksi kiinteistöjen varainsiirtoverosta vapautus poistetaan kun ao. lakia seuraavan kerran rukataan.
Pitäisi kuitenkin päästä valtion ja kirkon epäyhdenvertaisen erityissuhteen ytimiin käsiksi. Yhdenvertaisuusvaatimus on perusoikeusperustainen skä myös erityislakiin nojaava.
Lakien lisäksi myös valtioneuvoston päätöksissä tapahtuu kehitystä, vaikka tuskaisen hitaasti. Elokuussa 2016 tulevat voimaan uudet lukion ja peruskoulun tuntijaot.
Lukiossa uskonnon pakollisten kurssien määrä vähenee kolmesta kahteen samalla kun filosofian pakollisten kurssien määärä nousee yhdestä kahteen. Pieni mutta selkeä edistysaskel.
Peruskoulussaa uskonnon vuosiviikkotuntimäärä (9 vuoden aikana) vähenee 11:sta 10:een. Pienen pieni edistysaskel, mutta askel kuitenkin.
Esillä valtioneuvostossa oli myös 9 vuosiviikkotuntia, jolloin tunteja olisi viikossa yksi tunti joka vuosi. Päivi Räsänen onnistui kuitenkin taistelemaan 10 tuntia, jolloin lapsilla on jonain lukuvuotena kaksi uskonnontuntia viikossa.
Yhä älyttömän suuren uskonnon tuntimäärän lisäksi tuntijaosssa on vikana se, että uskononopetus alkaa heti eka luokalta. Historian ja yhteiskuntaopin opetus alkaa vasta 4. tai 5. luokalta.
(Ja näihin asti yhteiskuntaoppia lapset ovat olleet kypsiä opiskelemaan vasta 9. luokalta...)
Vapaa-ajattelijain mielestä katsomusaineopetus, jos sellaissta erillisenä oppiaineena on, tulee aloittaa vasta 5. luokalta. Ja perustavoitteenahan on uskonnonopetuksen poistaminen koulusta.
Valtioneuvoston päätösten, asetuksen tasoisten säädösten alapuolella on sitten valtion virastojen, kuten Opetushallituksen omalla päätöksellään antamat viranomaisohjeet.
Tätä nykyä OPH antaa esi- ja perusopetuksen sekä lukioin opetussuunnitelmien sekä varhaiskasvatussuunnitelmien valtakunnalliset perusteet. Niiden pohjalta kunnat ja yksityiskoulut tekevät omat suunnitelmansa.
Opeetusssuunnitelmissakin tapahtuu kehitystä, ja syksyllä 2016 voimaan tulevat ohjeet ovat hieman aikaisempaa parempia.
Opetussuunnitelmien perusteiden alapuolella hierarkiassa ovat vielä muut viranomaishjeet, kuten esimerkiksi uskonnon asemaa kouluissa koskevat ohjeet, joista viimeinen on annettu syyskuussa 2014. Siinäkin on parannuksia aiempaan, vaikka vielä siinä on myös puutteellisuuksia.