LSanomissa jo pohdittiin että Lapuan velka nousee 100 miljoonaan lähivuosina kun Alankokin rakennetaan!?
Ymmärtääköhän valtuutetut mitä ovat ihan oikeasti nyt päättämässä!?
Taitaa mennä niin yli ettei kukaan taida tajuta että tuollaista velkaa ei tämä kaupunki tule kestämään.
Ymmärtääköhän valtuutetut mitä ovat ihan oikeasti nyt päättämässä!?
Taitaa mennä niin yli ettei kukaan taida tajuta että tuollaista velkaa ei tämä kaupunki tule kestämään.
Vastaukset 121
Vanhimmat
Siis valtion saattohoidossa ja muiden siivellä kun ei halua maksaa vastuitaan muille.
Liike-elämässä tämä olisi konkurssi, kun velkahanat umpeutuisivat.
Suomen hallituksessa ei olla perillä asioista Merkkel tajus jo ettei ihanekultuuria synny monikulttuurista, koska erilaisuuret karsinoituvat, rupeaa lyömään saksan rajoja kiinni ja nopeassa tahdissa.
http://mvlehti.net/2015/12/19/vastaanottokeskus-paloi-maan-tasalle-saksassa-saksalaiset-hermostuneet-pakolaismassoihin/
http://mvlehti.net/2015/12/19/merkelilla-on-hata-monikultturismi-on-huijausta/
Jos Alangon koulukeskus olisi toteutettu suunnitelmien mukaan, se olisi jo valmis ja hinta "vain" 20 miljoonaa. Nyt monen erillisen yksikön kokonaishinnaksi tuleekin vähintään 35 miljoonaa.
Eikö sotkijat, jotka ovat kaikkien tiedossa, pitäisi panna korvausvastuuseen ylimääräisestä 15 miljoonasta???????????
Eihän tuo nyt oo palio mitää. Raha on aina suhteellinen käsite. Velaatkin voi muuttua isoos kuvas saataviksi. Kun puhutaan tarpeeksi suurista summista. Älkää verrakko näitä isoja rahoja arkirahaan. Kaikkien suurten instanssien velat perustuu siihen, ettei niitä velkoja koskaan makseta takaisin, vaan ne tuloutetaan ja pyöritellään eri tavoin pois päiväjärjestyksestä, tai sitten ne ovat vain numeroita numeroiden joukossa.
Pakko on velekaa ottaa kun koulunpito on lakisääteistä. Jos ei rakenneta kiireesti kouluja, olemme sitä varmemmin valtiovallan hampaissa. Tällaista koulunpitoa ei kovin pitkään laki salli.
Joo saahaan lopettaa verojen maksukin -aivan turhaahan se siten onkin, laitetaan vain velekäpyörät pyörimään tuhottomasti ja pompotushalleja lakialle -että auringon varjostaavat, sitten simpsiön rinnekin muovitetaan, saa lasketella vaikka kesää talavia, miksei tätä ole ennemin keksitty.
Koulut jäi jo silloon huanolle hoirolle, kun ne kehitti Simpsiötä ja NovaParkiia, miehet kun ei tunnetusti osaa tehdä kahta asiaa yhtäaikaa. Molemmat meni pielee liian suurien suunnitelmien tähren. Kouluihin ei enää älykkyys piisannu hiihtotunnelista haaveilles.
Kunta kokee lapset kuluiksi, vie näitten ratkiriemutkaat seikailuhaaveet (rahat), olo tulee tylsäksi pyörittää samaapyörää alvariinsa/////// ja kun olisi mukava päästä lehtien paltoille illittämään, kun harrastelee mukamas tärkeitä pumpampomppoa.
Pitäisi vissiin olla vielä korkeampi hierarkia hallinto portaissa, muuten
mullakin on vaikeuksia kävellä ja syyä purkkaa samanaikasesti, menee katkokävelyksi välillä
Ottakaa matuja, ne on ahkeria.
Jos tarkoitat pumpampompalla "miesten tanssia" niin olen samaa mieltä. Lapsilta sekin 80.000 ekeä on poissa. LSlehdessä on kestokuva miehestä, joka ajaa härskisti rahaa omiin harrastuksiinsa ja lapset jätetään nuolemaan näppejään. Ei ole edes koulua ja omat tarpee tyydytetään viimeistä piirtoa myöten. Sellaista on kokoomuslainen politiikka. Hellanmaalaisetkin oovat lähteneet tukemaan tätä" mulle kaikki" politiikkaa. Panivat lapset ja paskaputkensakin vastakkain vallanhalussaan.
Velka käsitellään taloudessa säästönä, kun ottaa velkaa 100000 niin silloin alkaa säästämään 100000.
Joten Lapualla menee todella hyvin, kun on alkanut säästää 100 miljoonaa.
150 000 euron asunto 3 % korolla ja 20 vuoden maksuajalla tuleekin maksamaan ostajalleen todellisuudessa 199 655 euroa. (toki asumisen suhteen koron osuus menisi joka tapauksessa esimerkiksi vuokraan, joten esimerkki osoittaa vain koron vaikutuksen lainan takaisinmaksuun vaadittavaan todelliseen summaan. En siis tämän kirjoituksen puitteissa ota kantaa omistusasunto vs. vuokra kiistaan.)
2000 euron kotiteatterijärjestelmä 10 % luottokorolla hankittuna ja minimilyhennyksellä maksettuna esimerkiksi Osuuspankin kautta maksaisi todellisuudessa noin 2400 euroa. Maksun lyhennys kestäisi 3 vuotta ja 5 kuukautta...
https://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=7&cad=rja&uact=8&ved=0ahUKEwjvrrzN_eXJAhWmjnIKHRQkBikQFghFMAY&url=http%3A%2F%2Fsaituri.org%2Fvelka%2F3-syyta-miksi-velka-on-perseesta%2F&usg=AFQjCNEs3yTGz6ZqX4j510uYbv6X2V82Xg&sig2=0sjlhR4hxan6GToTYBfdMQ
Harhaanjohdettu kansa
Suomalaisten rahan käyttö on siinä mallissa, että luotottajien lobbaus näyttää ainakin menneen hyvin perille.
”Jos ei ole varaa unelmien toteutukseen, elä unelmasi velaksi, olet ansainnut sen!” Ideanahan tuo on tietysti kaunis, mutta joku pitäisi laittaa sen seurauksena silti linnaan harhaanjohtavan markkinoinnin vuoksi. Unelman elämisen sijaan nimittäin ainoa mitä tämän mainoksen kuulija päätyy tekemään on itsetehty orjuus.
Velan luonne ja sen pohjalla piilevät ongelmat on osattu lakaista niin hyvin maton alle ja kääritty niin moneen eri pakkaukseen, että velkaa on jo vaikea osata varoa. Siitä on tehty niin uskomattoman houkutteleva vaihtoehto säästämiselle, että maailma on kääntynyt päälaelleen. Velanotto on muuttunut ensisijaiseksi rahoitustavaksi ja säästöt tulevat vasta kaukana takana.
Näin helpoksi ja ruusuiseksi kuvio on lainanottajalle tehty hyvästä syystä. Velka nimittäin tuottaa antajalleen järjettömät summat rahaa sen unelmiaan jahtaavan ihmisen kustannuksella.
Onkin hyvin mielenkiintoista, että velanotosta on muodostunut melkeinpä nykyajan hyve, jonka välttäjät syyllistetään kulutusjuhlien kuokkavieraiksi ja ilonpilaajiksi. Meitä säästöjen kautta hankintojaan tekeviä pidetään vähän kuin häjyinä pohjalaisissa häissä. Olemme ei-toivottuja vieraita.
Kaiken tämän jälkeen minusta tuntuu, että suuri osa kansasta ei oikein enää tajua mitä velka on..
Nyt kannattaa tehdä velkaa, ennen kun liitytään
SEINÄJOKEEN SOTEEN.
Sotessa rajat katoavat.
Mitenkäs niin velkaa, lapuallahan on n. 1000-euroa jo asukasta kohden velkaa enemmän mitä seinäjoella, joo aivan hävettää 10-miljoonaa lisääntynyt 4-jässä vuodessa, oisko se nyt n.4500 euroa asukasta kohdin tai enemmän, kyllä turhat haaveet saapi jäähä.
Muuten ketä tuota velekaa on noikin rutkasti haalinut lisää?
Koska valtuustomme on huono, kannatan ylläolevaa tekstiä.
Mutta jos kunta ei saa enää velkaa, pitää kuntalaisten käydä panttaamassa omaisuuttaan ja vetää nimiää poikittain vekseleihin -suostutkos siihen.
Jos ei olisi otettu velkaa olisivat asiat vielä huonommin. Ei olisi urheiluinvestointeja
EI HUOLI
velkaista Lapuaa.
Taitaapa riitainen lapualaisluonne taata velkoja paremmin itsenäisyyden.
Vöyri on ainut mahdollinen yhteistyösuunta.
Kyllä Jepua huolisi.
Lapualle pajuun.
Ja vielä pitäisi rakentaa jalkapallostadionkin velkarahalla. Olisiko nyt aika panna asiat tärkeysjärjestykseen.
Tässä tulee SUURUUDENHULLUUS esiin.
Pian on kaikki lopussa ja hattu kourassa, kun nuoriso
muuttaa pois.
Onneksi ÄSSÄJOKI tuleee apuun.
ON päätetty kulisseissa liittyä Seinäjokeen.
Siksi nyt velkaa tehdään hullun lailla.
SOTE poistaa rajat ja kalliit esikunnat.
SINNE päätöspöytiin mukaan, eikä Pirttiseen.
Nythän sitä jo yksi yksityslääkäri esitti päivystyssairaalan perustamista Härmään. Onko hullumpaa esitystä kuultu. Nyt kun Seinäjoella on investoitu rakennuksiin liiankin kanssa, niin sitten yksityislääkärit rakennuttaisivat itselleen päivystyssairaalan Härmään. Sitä se sitten on kun yksityislääkärit pääsevät samalle valtionrahapussille.
On sitten turha väittää, että joillain kunnilla olis enemmän rahaa kuin toisilla. Tosiasia on se, että koko maakunta syö enemmän kuin tienaa. Pääkaupunkiseutu elättää koko muuta Suomea. Sieltä siirretään ittelliselle eteläpohjanmaallekin suuria summia rahaa, jotta alueella voidaan edes pyörittää palveluita. Koskee myös Seinäjokea, ynnä muita kuntia. Koko muu Suomi on ns "elättejä", joita pk-seudulta tuleva raha elättää.
Se velka voidaan ulkoistaa kun liitytään Seinäjokeen ja Soteen.
Kaupunginvaltuuston nykyisessä puheenjohtajakolmikossa liitoskuntien alueella asuu peräseinäjokelainen Kati Ojaniemi (kesk.) ja kaupunginhallituksen johtotroikassa ylistarolainen Piia Kattelus.
Myös muissa luottamustoimissa alueellinen edustavuus näkyy. Esimerkiksi uutta elinvoimalautakuntaa johtaa peräseinäjokelainen Veikko Koivisto (kok.), kasvatus- ja opetuslautakuntaa ylistarolainen Mervi Mäenpää (kesk.), lupa-asiainlautakuntaa nurmolainen Markku Lahtinen (kesk.) ja Etelä-Pohjanmaan Pelastuslaitoksen johtokuntaa ylistarolainen Jorma Kivimäki (kesk.).
Into Seinäjoki Oy:n hallitusta johtaa ylistarolainen Esa Nuottivaara (kesk.), Seinäjoen Energia Oy:n hallitusta nurmolainen Pertti Mäki-Hakola (kok.), Sevas Kodit Oy:tä ylistarolainen Mikko Aila (kok.), Seipark Oy:tä peräseinäjokelainen Erkki Honkala (kok.) ja Seilab Oy:tä peräseinäjokelainen Kati Ojaniemi.
Tualaasta se on melkein kaupattomasta ylistarosta hypätä seinäjoella, niin tualta kappelin perältä kulukia tualla ns. rinnlla asioitaan ajamassa -mihin kaikki on siirretty, onhan hulus mallissa elämä tualla on se.
https://www.youtube.com/watch?v=2h7bae4yed0&t=649s
eioo hommat oikeen putkes enään
Velkamäärä ylittää nyt kantokyvyn ja siksi ei mikään homma lähde liikkeelle.
Pelkkää suunkopinaa vain . Velkämäärä on kasvanut dramaattisesti viidessä vuodessa.
Soten ailkana ratkaiseva valtion avustus jaetaan Seinäjoella.
Sinne pöytään mukaan vai Nirvanaan ?
Liitosrahaa ei jaeta enää Soteaikana.
Liitosrahat menis kuntaväen elättämiseen -ei sillä mitään muuta saisikkaan sörssiä liitoksissa.
Nytkin kaikki rahat menevät palkkoihin.
Toimialajohtajien palkat yli kansanedustajien palkkojen.
Köyhäs mallis on seinäjoki -on se tosiaan ja kengät on kepis, kun sinne lapuan pitääs pussoosensa tämän yhyren ja muukaman ulvonnan takia luovuttaa -on siellä tosiaan pidetty hauskaa ja humpattu.
Jotta nyt on tämä tilanne ja vekseliaukiokin aivan montulla.
. Mutta jos muistelee vaikkapa 2000-luvun alkua, ja vertaa sitä nykypäivään, niin ei Ylistarossa ole käytännössä ollenkaan kaupat ja palvelut vähentyneet, terveyskeskusta lukuunottamatta. Mikäli Ylistaro olisi jatkanut itsenäisenä, olisi sen taloustilanne käytännössä pakottanut järjestämään terveyspalvelut jonkin muun naapurikunnan kanssa yhteistyönä. Se olisi tarkoittanut käytännössä suunnilleen nykyistä mallia, jossa pääasiointi olisi suuntautunut joko Isokyrön tai Seinäjoen terveyskeskuksiin, ja näytteet/reseptit olisi voitu hoitaa Ylistarossa, kuten nykyisinkin. Mitä eroa? -Ei mitään
Tyhyjä kukkaro seikeissä ei antanut mitään ylistarolle liitymässä -suuta oli päinvastainen, mun mielestäni jotta todistakoon asian toisinpäin mitä seinäjoki ylistaroon toi -joka pystyy, verot kumminkin sieltä kerää samaan laariinsa ns.
kuihdutusta hyvinniin kaukana on
Ylistarolaisia haastamalla kuva selviää, täälähän on hyvä painella villasella ja silleen kertoa muunneltua totuutta ja vieläpä uskottavasti, kuin politiikot asiat nurinpäin...
Stockmanniko sinne olisi kaupungin pitänyt rakentaa? Eikö riitä, että Seinäjoki takaa tärkeimmät peruspalvelut, kuten ympärivuorokautisen ambulanssin jolla pääsee Seinäjoelle hyvään hoitoon ja koulukeskus olisi jäänyt rakentamatta ilman Seinäjokea.
http://www.rakennusfakta.fi/ylistaron-koulukeskuksen-l-pk-kaukolanraitti-50/project.html
Kaupan pito Ylistarossa on kauppiaan omalla vastuulla. Tämän sai kokea mm. Topi-vainaa. R.I.P.
Sää se jaksat olla kallellaan äsjokehen, kaupannu vuoskausia. Oo aika hm hm ja joka jukolauta palstalla mesoomas.
Kunnallisveron tuotto n. 42 milj e.
Valtion apu. n. 36 milj. e.
Velan lisäys n. 4 milj. per vuosi.
Hankala tilanne kun valtion apu supistuu ja aletaan jakaa naapurissa.
Lapua pärjää omillaan muttei seinäjoki, siellä asiat on hullussa mallissa, pin siellä on täysi kriisi päällä.
Inujat vinkuu ilmajokia ja lapuaa pasinaksi ja muitakin siinä sivussa.
Holtitoonta humppaa siellä on vedetty ja aina muita sivaltaen---
Kuinka kauvan tätä mankumista onkaan piisanut --jotta lapuan kukkaro pitäsi antaa seinäjokisten päättäjien huseeraukseen -mitäs meinaat paljonkos sieltä sitten lapualle jäisi.
PÄÄTTELES --IHAAN --ITEE
Herätys.
Se valtion apua aletaan jakaa Seinäjoella.
Kun Sote joka tapauksessa tulee.
Mutta silloine ei saa enää miljoonatolkulla liitosrahoja.
Eikös se sittn jo piisaa sainäjoelle, koetas nuija jo käsittää.
Hävytön seinäjoki mattojen altavetäjä.
Näin pyörryksissä tämä veivari on ollut pitkän aikaa ta muutama. jotta kaikki pelaa vain seinäjoelta ja sinne lapuankin rahat, kuin ylistaron kuivatus.
( Se valtion apua aletaan jakaa Seinäjoella. )
Sote astuu voimaan v.2020 hallituksen tiedotteen mukaan.
Silloin ei enää jaeta 37 milj valtionapuamme Helsingistä, vaan jakopöytä on Seinäjoella. Ja jakosumma on paljon pienempi.
2 vuotta on aikaa hakea liitosavustuksia. Sitten se on loppu, käykö kuin Hellanmaan viemäriavustuksessa ?
Jääkö luu käteen ???
Näkeehän sen näistä raivohuuvoista, jotta akseleitamyäten savessa mekastavat.
---Näimpäs -miljardin velkaa ja vastuuta ovat takoneet ja surutta, kyllä holtitomuus vaivaa seikkejä ja pahemman kerran, jotta tuasta on pysyttävä irti ja vieläpä kaukana sitten oikein selät kääntäen sinnepäin.---
Onneksi on tua hipinsuara jotta saa vähän silimitellä ketäs sieltä oiken puhaltaa vastahan ja häätää, nyt on viimeiset piipus takanapäin -kaikki viiään vouvit.
Luulin omaan totuuteensa uskovien päättyneen 60-luvun kommunistien luhistumiseen. Lapualla näyttää kuitenkin elävän sinnikkäästi pieni porukka, joka ei tunnusta Lapuan ja maailman muutosta. Entistä ihannoitua, eristäytyvää ja itseriittoista Lapuaa ei ole. Nyt tarvitaan maakunnallista yhteishenkeä suuren ja voimakkaan Seinäjoen muodossa. Toivottavasti kuntapäättäjät uskaltavat ottaa unessa eläjistä huolimatta johtajuuden ja ryhtyä tuumasta toimeen Seinäjokeen liittymuseksi.
Putsari seinäjoki putsaa ympäristön niinkuin tähänkin asti ja mikään sille ei riitä siellä höyrypäät huseeraa ja kaikki ns. painuu huluuven hömppään -ei edes näitten velekoja viitsi huuvella -kyllä siellä sitä sitten on siellä ja lisää veivaavat, sentakiahan tätä huutoa lapuallekin pitävät -jotta rahaa rahaa kynisivät ja viis lapuan työpaikoista.
Nurmon ja Atrian vesiputsari on Lapualla perunatehtaan naapurissa.
Ensimmäinen tieyhteys tehtiin Seinäjoelle 1800-luvulla pasinapuiden , näretelan päälle suolle. Tästä pasinasta visiin Toveri usein muistuttaa.
Tuo velkakysymyskin on pelkkää poliittista propagandaa, jonka varjolla voi ajaa (kepu/kokoomus) nykyistä köyhän kyykyttämistä ja tuloeroja kasvattavaa politiikkaa. Suomen velkaantumisaste ei ole EU:n mittakaavassa mitenkään poikkeuksellista.
Nyt on hätää seinäjoella -velkaa painaa niskaan ja konhet ilimaan, mutta rapakkoon painuu mithään ei voi.
Suorastaan ulvovat jo.
Tässä on nyt jonkun seinäjoen työpaikoista kysymyt ja pihalle heitto edessä, jotta näinsitten huuttaa -kun lähtölaskenta on alkanut, karsinta tehdään jo rahanpuutteessa seikeissä.
päetää ruvennut tipahtelleen
Voisko tuon selkeämmin sanoa! Poika sä oot nero.
Jos velka oli 2015 100 miljoonaa, niin mitä se tulee olemaan voden 2018 lopulla? 150 miljoonaa? 2020 velkaosuutta täytyy kasvattaa entisestään, koska Sote vie valtionavut ja pienentää Lapuan osuutta veroprosentissa.
Seinäjoella nyt velkaa ja vastuuta noin yksi miljardi -eikä lapuan väkilukuun nähden ole väkeä kuin rapiat nelinkertaisesti, siellä ryvetään jo nyt täysin velassa ja kieriskellään oikein.
Lapualla on velkaa 2 miljardia.
Aina paremmaksi.
JK. Sheikit ovat yleensä rikkaita......kiitti siitä.
Tuostahan voipi kukin laskeskella velekoja ja vastuita, koskaan lapua ei noihin rotkoihin sorru.
Seinäjoen velkaisuus
velkaaste
20.8.2016 2:00
Kauanko kaupunki aikoo jatkaa lainan ottoa? Jokohan vois kiristää vyötä välillä?
Tänä vuonna lainaa 219 milj. ja lisää 10 miljoonaa per vuosi suunnitelmana. Tämä pakottaa nostamaan veroprosenttia myös 2-3 prosenttia vuosi.
https://www.seinajoki.fi/material/attachments/seinajokifi/seinajoenkaupunki/paatoksenteko/talousjaverotus/8UYs7lD1n/Talousarvio_2016_261115.pdf
Kaikki on velkarahalla rakennettu. Kyseenalaistan kaupungin talouspäättäjät.
n. 15000 -noukkaapäälle
Tuan piti tuahon edelle jysähyttää, rupiaa menemään rutiiniksi tämä juaksu näitten kanssa rahahuutajien kanssa.
JÄRKYTTÄVÄ velkamäärä Seinäjoella
kriisikuntaSJK
31.3.2017 15:34
https://listat.seinajoki.fi/ktwebbin/ktproxy2.dll?doctype=3&docid=113598
"Kaupungin lainamäärä
on 236,9 milj. € ja asukasta kohti laskettuna 3 817 €/asukas. Vuotta aikaisemmin
asukasta kohti laskettu lainamäärä oli 3 662 €/asukas. Lainamäärä ylittää
kuntien keskiarvon, joka on ennakkotietojen mukaan 2 930 €/asukas.
JÄRKYTTÄVÄ VELKAMÄÄRÄ PIILOTETTU KONSERNIEN TAAKSE:
Konsernin lainakanta on 483 milj. € ja 7 780 € asukasta kohti.
Kaupungin takausvastuiden määrä on 244,2 milj. €."
Jo nyt kaupungissa olevat pakolaiset kustantavat kymmeniä miljoonia.
Tarvitaanko pakolaisia lisää? Kannattaa miettiä ketä äänestää.
tekee n. 15000 -noukkaapäälle -elikkä miljaardeja
Mitäs hätiä LAPUALLA on...
Kaupunginjohtajan blogi
Lapuan kaupungin tilinpäätös lähivuosien paras
Viime vuosina on taloudellisia kysymyksiä totuttu pitämään päällimmäisenä esillä. Kaupungin tilinpäätöksen suhteen onkin hyvää kerrottavaa. Vuosikate ja tulos ovat parhaita siitä lähtien, kun liikekirjanpito otettiin soveltuvin osin käyttöön 1997. Tilikauden 2016 ylijäämä oli noin 2,9 milj. €. Rakennuksista tehtiin lisäksi noin 0,7 M€ ylimääräinen poisto. Vuosikate kattoi poistot. Taseen ylijäämä yltää nyt noin 14,8 milj. euroon. Velan määrä on menneinä vuosina kasvanut. Sitä on otettu investointeihin, joilla kaupungin palvelukykyä on vahvistettu ja parannettu. Kuluneena vuonna myös lainamäärän kasvu taittui. Taloudellinen onnistuminen on välttämätöntä valmistauduttaessa väheneviin valtionosuuksiin, soten myötä kiristyvään kuntatalouteen ja muihin tuleviin haasteisiin.
Paljon uutta on vireillä. Vaikuttavin muutosprosessi on uuden maakuntahallinnon luominen. Se aiheuttaa myös kuntien toimintaan oleellisia muutoksia. Kuntia koskettaa erityisesti sosiaali- ja terveyspalvelujen muuttaminen maakunnallisiksi ja siihen liittyvä tulo- ja menorakenteen muutos. Hyväksymiskäsittelyssä oleva uusi valinnanvapauslaki tuo palveluja tuottavien yksikköjen laadullisen kilpailun entistä tärkeämmäksi ja vaikuttaa alueella olevien palvelujen pysyvyyteen.
Oppimisympäristöjen kehittäminen on lähdössä vauhdilla matkaan. Uuden lukion rakentaminen SEDU:n keskiasteen oppilaitoksen yhteyteen muodostaa uuden yhteisen kampusalueen, jonka rakentaminen alkaa tänä vuonna. Myös peruskouluverkon peruslinjaukset on yhdessä ratkaistu ja toteuttavat askeleet ovat oven edessä.
Väestön kasvu on ollut 13 vuoden ajan jatkuvaa, mutta kahtena viimeisenä vuonna on tapahtunut notkahdus. Väestömäärä oli vuoden 2016 lopussa lähellä vuoden 2012 keskimääräistä tasoa. Väkimäärän lisäämiseen pureudutaan vahvalla otteella. Nyt on vireillä useita sisään muuttoa ja työpaikkojen lisäystä vauhdittavaa hanketta. Osa niistä on toteutusvaiheessa. Uusia hyviä alueita rakennetaan asutuksen, kaupan ja teollisuuden tarpeisiin. Myös liikenteellisiä pullonkauloja puretaan. Kilpailukyvyn ja kaupungin vetovoimaisuuden vahvistaminen on keskeisin keino asukasmäärän kasvuun. Vetovoimaisuuden vahvistaminen sisältää myös sen, että kaupungin palvelut ovat hyvässä kunnossa. Sitä, kuinka nopeasti asuntorakentaminen elpyy, on vielä vaikea ennakoida. Tarkalla investointien suuntaamisella vahvistetaan jatkossakin kaupungin ulkoista ja sisäistä kilpailukykyä.
Lapuan asukkaat ovat uusimman vertailututkimuksen mukaan Etelä-Pohjanmaan tyytyväisimpiä oman kaupunkinsa palveluihin. Toisen tuoreen tutkimuksen mukaan Lapua on Etelä-Pohjanmaan elinvoimaisin kunta.
Näistä lähtökohdista haluan lämpimästi kiittää henkilökuntaa, toimielimiä, luottamushenkilöitä ja asukkaita erinomaisesta tuloksesta! Yhdessä tehden onnistumme.
Hyvää kesää ja juhlavuotta Suomi 100 v toivottaen!
Lapualla 16.5.2017
Ahti Latvala
kaupunginjohtaja vs.
Velkaa joudutaan ottamaan runsaasti yli rakennusten kustannusarvion, kun sillä uudella kalliilla velalla joudutaan maksamaan vanhaa velkaa.
Hankala kierre on valmis, kun rakennusten vakuusarvo on puoliintunut muuttotappiopaikkakunnalla, eikä naapurikaupunki .....kasvukeskus, vielä ole takaajana.
Niinhän seinäjoki veis koko lapuan toimen jos sitämeinaat ja liitosrahat nuo saneerattut kuntaväki, kyllä lapua kuivataisiin ja kerralla lähinnä ylistaron haamuksi.
Et näköjään tunne ketään tarolaista
kun koko ajan heistä kettuilet.
Liitosrahat menevät lähinnä pienempään paikkakuntaan
yleensä rakentamiseen.
Ketään tarolaita ei ole irtisanottu liitoksessa.
Kaupunkien velkamäärän loppusummalla tai velan määrällä asukasta kohden ei ole niinkään merkitystä. Ratkaisevaa on verotulojen ja muiden tulojen kehitys. Tässä on Lapuan ongelma, jonka kaikki tietävät, tietävät myös sen ainoan ratkaisun. Lukio ja muita kouluja tarvitaa. Lapsia ei voi pitää parakeissa ja homekouluissa.
Mistämaksajaseinäjoelle
29.9.2017 8:25
UUSI
Valvoja poistelee joten pitää ottaa kuluttaja asiamieheen yhteyttä. Seinäjoki velkaantuu jo lähes 300milj. velka asukasta kohden n. 3900 € .
tuossa vastinetta humppaan terolaisten -joku viitsinyt oikein numeroida
Kyllä rupeaa välillä olemaan tuntematon tämä " seikkilä " tuossa lapuan etelänpuolella -joka tällä ja ilmajoen foorumilla oikein tangomarkinoitaan pitävän rahankeruun merkeissä.
Siellä kassalaarin pohoja paista s-joella ja hiirulaiset aivan tyhyjää siellä kahtelevat,
Koittakaas nyt vähän viihtyisimpiä juttuja lapualaisille kertoa -kuin yhtä liitosraha hömppää ja sensellaista vastaavaa, jetkutelijat.
Lapuan panetelu ei näiltä ole mitään -kuuluu juonee ja lapuasta ei ole mihkään, mutta kun tuota eteläistä vähän sanoo totuuksi se on sitten sitä vihapuhetta, kyllä kietaishu on hyviin jahdateltua.
" Lapuaa SEINÄJOEN Kappeliseurakunnaksi
Iliiikka taas aivan humuaa tuasta suomen navaksi pyrkivästä --jotta sieltä nousoo pian konetta ilimaan aivan yhtenä ---
Sitten on nopia kiertää näitten mailmaa -muitten yläpuolella.
11 §
Vekseli voidaan, vaikka sitä ei olisikaan nimenomaan asetettu ""määräämälle"", siirtomerkinnällä luovuttaa toiselle.
Jos asettaja on vekseliin merkinnyt sanat ""ei määräämälle"" tai muun vastaavan lausuman, vekseli voidaan luovuttaa vain sillä tavoin ja sellaisin vaikutuksin, kuin tavallisesta saatavan luovutuksesta on voimassa.
Vekseli voidaan siirtää myös maksavalle, olipa tämä hyväksynyt vekselin vai ei, asettajalle tai muulle vekselivelalliselle. Nämä voivat siirtää vekselin edelleen.
Tratta on julkisuusuhkainen maksukehotus, jota käytetään yrityssaatavien perimiseen. Sillä kehotetaan velallista maksamaan erääntynyt saatava kuluineen ja korkoineen sitä varten annetussa kymmenen päivän määräajassa.[1] Sekä laki saatavien perinnästä että rikoslaki kieltävät tratan käyttämisen kuluttajasaatavan perimiseksi.[2][3] Lain mukaan yritys on taho, jolla on Y-tunnus[4]. Trattaperintä on varsin yleinen käytäntö.
Seeeksiä seinäjoelta näitten pika liikemiehii mukkaan, kaikki ympäristökuntien manit pitäisi kierrättää tämän myllyn kautten -mitenkähän rahhoillemme sillä kiepillä kävisi
--enenisiks se
--vaikos haihtuis mitättömäksi...
--eeei nämmää kummiskaan munnaa munnaan vaihtasi !!!
Tuotas voepi jokkainen ihaan ihte päätellä , mikää vaihtoehtoo natsaaisii--
----
pelkkälukueikerro
3.10.2017 20:29
UUSI
Seinäjoella ei ole sellaista velkaa, mikä ei ole muutettavissa rahaksi, kuten muilla kunnilla. Muistakaa se ku vaahtoatte velasta
1 VASTAUS:
mikseitästäpuhuta
3.10.2017 22:55
Miksi tästä ei sitten puhuta kaupungin johdon taholta mitään?
Veroja kiristellään kyllä ja asukkaista alkaa tuntua että lopulta tästä kehityksestä hyötyy vain muutama sijoittajamiljonääri.
https://keskustelu.suomi24.fi/t/14793237/jarkyttava-velkamaara-seinajoella
Heitetään taasen tuo vitija näytille, kun siihen on tullut muutama lisäys !.
Velanssa keskeisntä ovat vakuudet tai takaajat.
Ellei rakennuksilla muuttotappiokunnilla ole käypää vakuusarvoa, silloin hallitus vastaa, mutta ellei saa valtuustolta vapautusta vastustaan, voivat joutua vastaamaan henkilökohtaisesti,
Kuten Jalasjärvellä Jakissa tapahtui.
Seinäjoen uusilla kalleilla rakennuksilla on täysi vakuusarvo.
Mieti sitä Kalevi.
Mites ylistaro putsattu nämä huuhaa lupaajat, jätetty aivan sinne kaukaisuuteen unohdettu.
Erikoissairaanhoidon kustannukset Lapualla ovat tammi–elokuussa kasvaneet 9,1 prosenttia viime vuoden vastaaviin lukuihin verrattuna. Kasvu muiden kuntien keskiarvoon verrattuna on lähes kaksinkertainen.
Erikoissairaanhoidon määrärahan ylitystä ei pystytä kattamaan perusturvalautakunnan oman toiminnan eli sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten karsimisella tai toiminnan supistamisella..
Liitosrahoja tarvitaan.
---Liitosrahoja tarvitaan.---
Liitosrahalla kävelytetään kunnanväkiä -eikä varmaan riitäkkään.
Oiskohan sitä riippaa vielä ylistarostakin kiikumassa seinäjoen seikkien piikeissä,
--joku vihjaisi näin
Voi raukkaa älä puhu sontaa. Mistä pupu silinteristä verät noita lukuja. Voisit jo lopettaa oman visios liittymisistä. Sua ei kukaan halua ottaa tosissaan, oot liikaa rummuttanut läpiä päähäs ja kuvittelet muirenkin uskovan joulupukkiin. Oot seinähullujen trumppi, joka ei ymmärrä mitään mitään. Kunhan yrität pitää raukka oman suojatyöpaikkas .
---Kunhan yrität pitää raukka oman suojatyöpaikkas .---
Näin minäkin olen tämän käsitänyt veisuun ja tunnistimin vielä hömpännyt.
Lapuan kaupungilta vaaditaan jopa 20–30 miljoonan euron investointeja, että sisäilmaongelmista tai epätarkoituksenmukaisista tiloista kärsineet koulut eri puolilla kaupunkia saadaan kuntoon.
Lapuan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Lasse Rajala (kok.) uskoo, että tulevat kouluinvestoinnit, kaupungin keskuskeittiö mukaan lukien, tulevat maksamaan noin 25 miljoonaa euroa.
– Me velkaannumme, mutta teemme asioita sen eteen, että väkimäärä saadaan nousuun ja että kaupunkiin saadaan lisää työssäkäyviä ihmisiä, Rajala painottaa.
– Koulut on rakennettava, enää ei ole muita vaihtoehtoja, hän jatkaa.
Myös kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Esa Rintala (kesk.) myöntää, että kaupungin velkaantuminen investointien takia on "hyppy tuntemattomaan".
Liitosraha ja iso takaaja tarvitaan.
Ei se ole hyppy tuntemattomaan. Kouluinvestoinnit 35milj. infra yms. joudutaan rahoittamaan velalla. Lisäksi tulee muu ns. syömävelka. Edessä on kuntaliitos, eikä mikään hyppy tuntemattomaan. Kaikki tämän tietävät!
Kertokaas nyt poejat miten se liitos onnistuupi järkevästi tuon kuivattajan kanssa, kummastakos laitetaan väkeä jaloitelemaan, muutenhan tuotos on nolla ja mitäs palveluita jääpi lapualle ja kun väki vähenee jaloittelun myötä niiristyypi lapua muiltakin osin.
Täysi tuppeen veto, miten se vältetään.
Mitenkäs lapua tässä nousis.
Poliisin tietoon tulleiden viharikosten määrä laski viime vuonna 14 prosenttia edellisvuoteen verrattuna.
Suomessa kirjattiin viime vuonna 1 079 rikosilmoitusta, jotka määriteltiin epäillyiksi viharikoksiksi. Vuonna 2015 vastaavia ilmoituksia oli 1 250.
Mitäs liitosrahoja ja mistä, tätä pajunköyttä syöttävät, kyllää on hävytöööntä onononon -silimiä käännellen.
Ja kaikki tämän näkevät jotka lukevat.
Kuntaliitokset on vähän pitempi prosessi -jottei sitä vain valehilla toteuteta, kahteles poka vähän totuutta, eikä porkkanoista enään mitään huudella.
https://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=2&cad=rja&uact=8&ved=0ahUKEwiBycHZ1YzXAhWGHpoKHTmPCQwQFggwMAE&url=https://www.kuntaliitto.fi/asiantuntijapalvelut/johtaminen-ja-kehittaminen/kuntaliitokset&usg=
Tuossa pätkä siitä-
Kuntarakennelaki ohjaa kuntaliitoksia
Ennen kuntien mahdollista yhdistymistä on tehtävä kuntien yhdistymisselvitys, joka tuottaa tietoa muutostarpeen arvioinnin avuksi. Kuntien yhdistymisselvityksiä voidaan tehdä kolmella tavalla:
kunnat voivat tehdä sen omana työnään
kunnat voivat valita tehtävään ulkopuolisen selvittäjän tai
kunnat saavat ministeriön erityisen kuntajakoselvityksen, jolloin valtiovarainministeriö nimittää kuntien pyynnöstä kuntajakolain mukaisen erityisen kuntajakoselvittäjän. Erityinen selvitys voidaan toteuttaa myös, jos vähintään 20 prosenttia kunnan äänioikeutetuista asukkaista tekee esityksen kunnan lakkauttamisesta tai uuden kunnan perustamisesta.
Kauvan oote kehanneet porkkanoija.
Jo kolmas tai neljäs kerta kun uhkaillaan net-pollareilla, mutta menisköhän jutut vähän toisin päin oikealisuudessa.
Tuota tällä porkkanoinneilla on haettu haetaan jotta sillälailla, kuntaan ristiriitaa...
(Erityinen selvitys voidaan toteuttaa myös, jos vähintään 20 prosenttia kunnan äänioikeutetuista asukkaista tekee esityksen kunnan lakkauttamisesta tai uuden kunnan perustamisesta.)
nän se on nähtävä
Kyllä erikoissairaanhoidon menot kasvaa, jos potilaista lähetetään oikeaan aikaan erikoissairaanhoitoon. Toista se Kauhavalla ja kuntayhtymä kaksineuvoisessa. Vaikea on potilaiden saada lähetettä erikoissairaanhoitoon. Odotetaan, että ehtisi kuolla niin tulisi halavemmaksi.
Kun Lapua aikansa vetkuttelee, niin Seinäjoki ei ylivelkaantunutta Lapuaa huoli. Ei se niin hullu ole, että alkaa kymmenillä miljoonilla ruokkimaan köyhää naapuria. Liittykää sitten Kauhavaan, niin ainakin tiedätte mitä saatte. 😂
Lapualaisten vain pitää tajuta laajenmalta pohjalta, jotta mikäs oikeen on tuo seinäjoki.
Minkaslainen hampsteri se todellisuuspohjalta on ollut -eikä sittenkään meinaa pärjätä.
Eikähän meirän pirä ensin kattella nuoa omat kuivattajat ja sitten vasta S.joen kuivattajat. Puhuttiin 20-30 milj. koulut, taitaa olla kumminkin lähempänä 45 milj. ja kovat käyttökustannukset lisäksi. Kyllä päättäjien tulis viimeistään nyt nähdä tämä toivoton yhtälö. Ei viitti eres numeroja käyttä, on ollut niin perusteelisen huonoa talouden ja asijoitten hoitoa päätäjiltä.
Eikös ja taas palloa pyörittäen -humps huutoa seinäjoen sylliin viimeseen voitelluun...
Asia on niin, että kuntaliitos on edessä ennemmin tai myöhemmin. Nyt ne koulut kannattaa laittaa kuntoon, vaikka sitten jumalattomalla velalla. Onpahan sitten koulut kunnossa kun kuntaliitos aikanaan tulee. Jos asiaa vetkuteltaisiin, ja kuntaliitos ehtisi tulla, niin sen jälkeen Lapualle olisi turha haaveilla tämän laajuista koulurakentamista. Kun kuntaliitos on selviö, niin kannattaa nyt tehdä mahdollisimman paljon hyvää Lapuan eteen, kun se on vielä mahdollista. Maksoi mitä maksoi, ja ne uudet koulut jää tukevasti Lapualle, ei ne kuntaliitoksen myötä Seinäjoelle siirry.
Nyt ratkaistaan lähinnä se, minkätasoiseksi Seinäjoen sivukyläksi Lapua jää. Mitä enemmän nyt investoidaan, sitä parempitasoiseksi sivukyläksi Lapua jää. Jos nyt nuukaillaan, niin Lapua jää aikanaan rapistuneeksi sivukyläksi, jossa ei ole edes kunnon kouluja. Se velka on tässä vaiheessa sivuseikka, se jakautuu aikanaan liitosten myötä suuremmille hartioille, ja sen tulee liitoksen jälkeen maksamaan myös Seinäjoki, ja muut Seinäjokeen liitettävät kunnat. Eli Lapuan velka muuttuu tulevaisuudessa Suur-Seinäjoen velaksi. Nyt kannattaa ne asiat rakentaa. Tulevaisuudessa sitä rahaa ei Suur-Seinäjoelta edes kitajamalla saa.
Tämä on parasta politiikkaa mitä Lapualla on pitkään aikaan tehty.
Joo valesta pukaten ja silmää iskien.
Mikä tääkin kommentti oli? Antakaa kunnon kommentteja, eikä mitään lyhkäsiä höpinöitä, joista ei kukaan muu ymmärrä mitään.
31 miljoonaa uutta velkaa on hakuusassa kaupungin juttuihin 2 vuoden sisällä
Takaaja ja vakuus on vielä kateissa.
Tämä on valuutetuilla vaikea paikka.
Vaihtoehtoja ei ole monta.
Verotulot vähenevät .
Valtionapu vähenee.
Kylläpäs on on kauhiaa, jos seikit vähän lainaisi -tai suorastaan vippaisi.
nämä kynijät
Ei taira 31miljoonaa riittää. Kouluihinkin menee ainakin tuo syömävelka päälle. Mistähän löytyy vakuudet, joita ruvetaan myös kunnilta kyselemään?
Saa mennäkin toinen mokoma lisää, kun se menee hyvään tarkoitukseen, onkos sittenkään lapua sitä 100 miljoonaa saamista, kunnon velaat laittaa vain rattaat pyörimään.
Niinhän siitä vekkselistä entisaikaan meinattiin, kuukausi meni jotta hupsahti.
Mukavaa on sitten niitä paikkoja käydä ihailemassa.
Konkurssi tähtää velallisen varallisuuden likvidointiin ja siitä saatujen rahojen jakamiseen velkojille.
Velallisen pitää olla ns. konkurssikelpoinen, jotta se voidaan asettaa konkurssiin. Konkurssikelpoisia ovat muun muassa luonnolliset henkilöt ja yhteisöt kuten yhdistys, osuuskunta, osakeyhtiö, avoin yhtiö jne. Myös kuolinpesä voidaan asettaa konkurssiin. Konkurssikelpoisia eivät ole muun muassa valtio, kunta ja seurakunta.
Konkurssiin asettamisen edellytyksenä on se, että velallinen on joko maksukyvytön tai, eräissä tapauksissa, ylivelkainen. Maksukyvyttömyydellä tarkoitetaan sitä, ettei velallinen kykene suorittamaan velkojaan sitä mukaa, kun ne erääntyvät maksettavaksi. Ylivelkaisuudella tarkoitetaan sitä, että velat ylittävät varat.
Velallinen asetetaan joko velallisen omasta tai velkojan hakemuksesta konkurssiin. Konkurssiasian käsittelee pääsääntöisesti velallisen kotipaikan tuomioistuin.
Eteläisestäkös meinaat, tuosta muka kaiken keskipisteestä -näitten hirmu sakoista, vissiin sentakia lapuaa huhuavatkin.
Lapualaisten pitäisi vähentää juaksujaan tuolla turhakkeessa, eiköhän se ole paree jotta lapuaa koetetaan kaikin voimin pitää pystyssä, tätä räivyyttä mitä osoitetaan kohtaamme on hyvä käyttää tähän ponnahduslautana -ajatukselle meidä lapua ja sellaisena kun se on toimistamme ja asuttavana muodostunut.
Parannellaan yhteiseloamme !
Ei Lapua ja lapualaisuus kuntaliitoksessa mihinkään häviä. Päinvastoin ne vaihvistuvat!
Seinäjoen kansa ei ole kenkään selvinnyt, kaikki mahdolliset on tämä itsehyvä putsannut ja sisuksia myäten.
Taas perätöntä vihapuhetta, josta ensi viikolla
jouluu vastaamaan. Äläkä mene navetan taakse piiloon.
Mitkäs kaikki jutut on seinäjoelle kiskottu maakunnasta aikojen saatossa.
Hauskuuttaa hemmailuun lapualle, jotta hömpötystäkin ja lisää !
https://www.youtube.com/watch?v=cmjUvIUuIl8
Nuorten tempaus Lapuan torilla
Mikäs jottei laakerit pyörisi peijakas.
Rahoituksellinen talouden tasapaino on kaukana. Talousarvioesityksen kolmen miljoonan euron vuosikate ei riitä kattamaan lautakuntien esityksien mukaisia noin 15 miljoonan euron nettoinvestointeja.
Edellä olevien tekijöiden vuoksi lainamäärä kasvaa noin 12 miljoonaa euroa.
Asukasta kohden lainamäärä olisi edellä mainituilla luvuilla noin 4 400 euroa vuoden 2018 lopussa.
Investointipaineet myös seuraaville vuosille ovat mittavat.
Nettoinvestointiesitykset suunnitelmavuosille ovat 18 miljoonaa euroa vuodelle 2019 ja 14 miljoonaa euroa vuodelle 2020.
Meksikon muuri väliimme, sieltä tarjouksia poijat kahemaan ja toisenmokoman korkeanpi vielä ja naapuri maksaa.
saahaan rauha tuasta
Eli noin 7000 asukasta kohden; Helsingissä pari tuhatta. On se tietysti paljon. Mutta jos poliittinen johto jotakin ymmärtää, niin tuleehan Lapualle kai muutakin elinkeinoa kuin kauppa....
Kaupungin rakennusten korjausvelka on ollut kasvava, eikä rakennuksiin ole tehty pitkäntähtäyksen korjaussuunnitelmia. Myös kiinteistöjen sisäilmailmoitukset ovat lisänneet työkuormaa.
Määräaikaisen kehitysinsinöörin ensisijaisena tehtävänä on tehdä kaupungin kiinteistöille kuntoarviot ja pitkän tähtäyksen suunnitelmat, jotka toimivat pohjana investointisuunnitelmille.
Kun lapualaiset rupiaa pyörimään tässä pienessä ympyrässä ja pistää kaikki mitä rahaa laitetaan lapuan pisneksiin, näin kaikki puutteet korjaantuvat -jotta heilahtaa jottei tosiaan huomatakkaan.
Kyllä lapualla ruvetaan nyt suorille pääsemään ja varmasti.
Vaikka velaka lapualaasta kohoren on konsernivelat huomioiden ensi vuonna lähes 8000 euroa, kannattaa velekaa ottaa, jotta saadaan viemärit ja koulut rakennettua. Raha on nyt halapaa, ja kun paikat on kunnossa ja paskat putkessa saarahan uusi veronmaksajia.
Mittavat kouluinvestoinnit näyttelevät pääroolia Lapuan ensi vuoden talousarviossa sekä vuosien 2019 ja 2020 taloussuunnitelmaesityksissä. Nettoinvestoinnit ensi vuodelle ovat 13,6 miljoonaa euroa. Suunnitelmavuoden 2019 osalta kaupungin nettoinvestoinnit ovat 15,5 miljoonaa euroa ja vuoden 2020 osalta 16,6 miljoonaa euroa.
– Valitettavasti joudumme esittämään valtuustolle alijäämäistä budjettia. Investoinnit vaikuttavat siihen suurelta osin, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Lasse Rajala toteaa.
Yksi merkittävä tekijä alijäämäisessä budjetissa on hänen mukaansa lukiosaneerauksen ennakoitua korkeampi hinta, joka yllätti lopullisessa laajuudessaan myös kaupunginvaltuuston.
vuoden 2021 lopussa velkamäärä lähes sama kuin vuosi sitten eli 155 miljoonaa euroa
Eivät ymmärrä. Luulevat että sähkö tulee seinästä, samoin kuin rahaakin.
Vatta pystyssä pönötettiin sankarihaudoilla tänään. Saman miehen haudalla, mitä pönöttäjien entiset sukulaiset istuttivat kusiaspesäs ja valalaulua laulattivat.
tämä kaupungin johtaja, joka on virkiän suuri ihailija,seisoi LS kuvassa tumput suorana paree hallin eressä merkitsee sitä,että lapua ostaa taaskin uuren hallin virkiälle, senhän virkiä on varmasti pulvaania käyttäen rakennuttanutkin, niin kuin jäähallinkin,ja samoin rumpataan väkisin kaupungin ostettavaksi ja ylläpirettäväksi, mikä merkitsee satojen tuhansien ylläpitokustannuksia
Turhaa ostella kunnalle halleja. Omistajalta voi vuokrata hallin, kuka tarvitsee. Helpolla.
samaan aikaan kun oli rakennettu patruuna areena,niin pöntinen ja kumppanit suunnitteli rakentavansa paree hallin paikalle oman hallin, jota vuokraavat kaupungille,olisiko tämä nyt sitten niitten bulvaanilla rakennuttama halli ,ja kohta se sitten rumpataan kaupungin vaivoiksi korkeaan ylihintaan,niin kuin jäähalli simsiö ja ritavuoren tontti jonka oikea hinta arvio oli 21,500e mutta siitä maksettiin huimat 2,5000 000e
Aika kakkaa tuo kaupungin touhu jos noin on.
ne oli vasta kultaisia kärenpuristuksia, entisille puolue kavereille,samoin kuin lapuan sähkön myinti