Pohdin tässä näiden keskustelupalstojen merkitystä minulle ja muille. Tämä ja joku muu nimeltä mainitsematon keskustelupalsta saattaa helposti muodostua vain vahvojen tai äänekkäiden estraadiksi. Hiljaiset ja asiansa tietävät poistuvat vosujen tieltä. Onko näin ? Ja miksi näin on ?
Jos työssään ja elämässään epäonnistunut ihminen, maallikko tai pappi, ryhtyy täällä saarnaamaan maailman parantamista vastoin ortodoksista aatemaailmaa, syvällä rintaäänellä ja jotkut esim. vastikään ortodoksiuuteen kääntyneet ottavat sen tosissaan, kenen on vastuu,
Myös sellainen ilmiö on havaittavissa, että omassa elämässään päähän potkitut, katkeroituneet ihmiset vahvistavat näillä palsoilla käsityksillään ja mielipiteillään tälläisten p-puhujien saarnaamista. "Ihanaa kuulla tuollaisia sanoja"-ilmaus tekstistä, joka on täyttä potaskaa, vahvistaa vain omaa vääristynyttä uskoa ja on yritys muuttaa muiden oikeaa uskoa.
Vastaavasti he hyökkäävät rajusti, äänekkäästi ja monin sanakääntein sellaista totuuden puhujaa vastaan, joka puhuu oikeaa asiaa, oikeaa uskoa, oikeata uskon toteuttamista. Suurin synti silloin on (näiden mielestä), jos tämä oikein puhuva puhuu vielä lisäksi heidän aikaisemmassa elämässä hylkäämillään termeillä.
Meidänkin pitäisi varmasti pysähtyä ajattelemaan noita asioita, löydät varmasti kirjoituksen elementit täältäkin keskustelupalstalta.
Se, mikä tuossa on kaikesta kammottavinta, on havainto, että noihin p-puhujiin kuuluu myös kirkon piirissä työskenteleviä pappeja. Mikä on silloin piispan vastuu ?
Vetäytyykö piispa vastuusta, koska keskustelu käydään vaikka suljetulla alueella ? Mikä on suljettua, mikä avointa ? Onko tämä joiltakin suljettu - sellaisilta, jotka eivät osaa käyttää nettiä ?
Voiko kirkon pappi esiintyä täällä nimettömänä ja kirjoittaa jotain ortodoksisuudesta ? Eikö hän silloin toimi vastoin monia lupauksiaan, vastoin pappeuttaan ?
Monia muitakin kysymyksiä nousee mieleeni, mutta olkoon, kun tuli jo nyt liian pitkä kirjoitus. Jos vastailet tähän, ole ystävällinen ja älä hyökkää nimeltä ketään vastaan, äläkä käytä nimiä tai muita "tuntomerkkejä" kirjoituksessasi.
Jos työssään ja elämässään epäonnistunut ihminen, maallikko tai pappi, ryhtyy täällä saarnaamaan maailman parantamista vastoin ortodoksista aatemaailmaa, syvällä rintaäänellä ja jotkut esim. vastikään ortodoksiuuteen kääntyneet ottavat sen tosissaan, kenen on vastuu,
Myös sellainen ilmiö on havaittavissa, että omassa elämässään päähän potkitut, katkeroituneet ihmiset vahvistavat näillä palsoilla käsityksillään ja mielipiteillään tälläisten p-puhujien saarnaamista. "Ihanaa kuulla tuollaisia sanoja"-ilmaus tekstistä, joka on täyttä potaskaa, vahvistaa vain omaa vääristynyttä uskoa ja on yritys muuttaa muiden oikeaa uskoa.
Vastaavasti he hyökkäävät rajusti, äänekkäästi ja monin sanakääntein sellaista totuuden puhujaa vastaan, joka puhuu oikeaa asiaa, oikeaa uskoa, oikeata uskon toteuttamista. Suurin synti silloin on (näiden mielestä), jos tämä oikein puhuva puhuu vielä lisäksi heidän aikaisemmassa elämässä hylkäämillään termeillä.
Meidänkin pitäisi varmasti pysähtyä ajattelemaan noita asioita, löydät varmasti kirjoituksen elementit täältäkin keskustelupalstalta.
Se, mikä tuossa on kaikesta kammottavinta, on havainto, että noihin p-puhujiin kuuluu myös kirkon piirissä työskenteleviä pappeja. Mikä on silloin piispan vastuu ?
Vetäytyykö piispa vastuusta, koska keskustelu käydään vaikka suljetulla alueella ? Mikä on suljettua, mikä avointa ? Onko tämä joiltakin suljettu - sellaisilta, jotka eivät osaa käyttää nettiä ?
Voiko kirkon pappi esiintyä täällä nimettömänä ja kirjoittaa jotain ortodoksisuudesta ? Eikö hän silloin toimi vastoin monia lupauksiaan, vastoin pappeuttaan ?
Monia muitakin kysymyksiä nousee mieleeni, mutta olkoon, kun tuli jo nyt liian pitkä kirjoitus. Jos vastailet tähän, ole ystävällinen ja älä hyökkää nimeltä ketään vastaan, äläkä käytä nimiä tai muita "tuntomerkkejä" kirjoituksessasi.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Suothan - anagnostis - että lainaan tekstiäsi tuolta toisesta ketjusta tänne. Sopii mielestäni tähän hyvin.
---
"Valitettavasti elämme kirkollisesti vaikeaa aikaa. Hyvin usein maailmalliset opit ja ideologiat määrittävät jopa monien kirkonmiesten asenteita ja opetuksia. Kirkon oppi ja etiikka eivät kuitenkaan ole muutettavissa, sillä niiden tehtävänä on muuttaa meitä Jumalan kuvan ja kaltaisuuden mukaiseksi. Ne ovat ankkuroituneet iankaikkisuuteen. Langennut ihminen haluaisi "luonnostaan" muuttaa Kirkon opin ja etiikan oman kuvan ja kaltaisuutensa mukaiseksi.
Kykenemättömyyden seurata Kirkon opetusta pitäisi lisätä meidän katumustamme, mutta hyvin herkästi alammekin puolustella itseämme. Ja kohta musta on valkoista ja valkoinen mustaa. Kirkon opetuksen puolustajat saavat herkästi tuntea nahoissaan kuuluvansa paarialuokkaan. No, lohdutukseksi voi muistaa, että omathan ne Kristuksenkin saattoivat ristiinnaulituksi."
---
Osuvasti sanottu !
Olen tämän palstan sivustaseuraaja ja kommentoin tuomalla esiin joitakin tärkeitä seikkoja:
1. Tällaisen keskustelupalstan keskustelujen tulisi mielestäni tapahtua selkeästi omalla nimellä. Jotenkin tulisi myös varmistua siitä, että kirjoittaja käyttää todella omaa nimeään. Samoin tulisi ilmetä kirjoittajan kirkollinen asema. Tällöin selviäisi se kuka milläkin auktoriteetilla puhuu. Oman nimen käyttö ehkäisisi myös pahimmat karkeudet ja "mutu" kirjoittamisen, sillä kaikki olisivat selkeästi itse vastuussa kirjoittamastaan. Sheriffillä olisi automaattisesti oikeus poistaa nimimerkillä tai nimettömänä aloitetut keskustelut ja kannanotot, olivatpa ne sitten asiallisiakin. Samoin nimellään kirjoittajat voisivat yhteisestä sopimuksesta jättää nimettömät ja nimimerkillä esiintyvät kirjoitukset huomiotta. Eli keskustelijoilla tulisi tässä asiassa olla yhteinen moraali ja päämäärä.
2 Jos kirjoittaja esittää kirkon oppiin liittyviä asioita, joista kehkeytyy palstalla kiistaa olisi hyvä, että kirjoittaja perustelee kirjoittamansa lähteellä. Eli tuo esiin sen, mihin hän tietonsa perustaa. Tällöin kunnioitettaisiin automaattiosesti myös kirkon perinnettä vastauksissa kysymyksiin. Myös edellä mainittu p-puhuminen vähenisi näin. Ilman lähdettä voi toki puhua kirkon joistakin tavoista ja omista ajatuksista, mutta tällöin omat ajatukset olisivat selkeästi niitä, eivätkä sekoittuisi kirkon opetukseen.
3 Huomioitava on myös se, että kirkon perinteessä on asioita, joissa eri paikalliskirkoissa noudatetaan hieman eri tapoja, tällaisissa asioissa ei välttämättä ole selvästi oikeaa eikä väärää. Näiden asioiden käsittelyä helpottaisi myös lähteiden mainitseminen. Silloin asioista eivät riitelisi ihmiset vaan asiat, ja saattaisi jopa selvitä, että asiatkaan eivät keskenään riitele.
Jos nämä keskusteluehdot toteutuvat liityn ehdottomasti keskusteluun mukaan, enkä jää sivustaseuraajaksi. Mietippä mainio seriffimme näitä ehtoja. Luulen, että työsi vähenisi huomattavasti jos nämä ehdot otettaisiin käyttöön.
Jokainen keskustelija voisi myös esitellä itsensä, jolla hieman selviäisi taustat, kuka on ortodoksi kuka ei ja niinpoispäin. Samalla varmistuisi henkilön todellisuus.
Mitäpä muut olette mieltä tällaisesta ajatuksesta. moniko jäisi kirjoittamaan, moniko poistuisi kyydistä, ja jäätäisiinkö poistujia suremaan?
Siirtymävaiheeseen liittyisi vielä se, että kukaan ei paljastaisi aikaisempaa nimimerkkiään, jos on sellaista käyttänyt. Koska muutoin poisjäävät voisivat seurata palstaa ja käyttää paljastunutta henkilöllisyyttä sairaisiin tarkoituksiinsa.
Lopuksi pappien nimettä kirjoittelusta. Koska palsta on toistaiseksi nimimerkillä toimiva, eivät papit voi esiintyä täällä nimillään. Ongelma on siinä, että nimimerkillä kirjoittavat voivat hyökätä heitä vastaan nimimerkkinsä suojista. Eli "samat säännöt kaikille"-periaate on oikeudenmukainen kaikkia kohtaan. Viittaan edellä mainittuun sairaisiin tarkoitusperiin.
Toivon hartaasti mielipiteitänne kysymyksiini. luulen, että ehdottamallani tavalla palsta tervehtyisi huomattavasti ja olisi ortodoksisuudesta kiinnostuneille hyödyllisempi.
Olen melko pitkälle samaa mieltä kanssasi. Seurailen silloin tällöin tätäkin keskustelua, mutta ajoittain se käy ihmeellisen kuumana ja sanoit hyvin tuon yhden syynkin siihen:
"...kirkon perinteessä on asioita, joissa eri paikalliskirkoissa noudatetaan hieman eri tapoja, tällaisissa asioissa ei välttämättä ole selvästi oikeaa eikä väärää."
Pitäisköhän keskustelupalstan nimi olla "Suomalainen ortodoksisuus", vaikka lienee tuo ortodoksisuus melko globaalia tai ainakin pitäisi olla. Venäjämielisille voisi olla omansa jne. No - todellisuudessa herjaan, en toivo todella näin olevan, sillä ortodoksisuus on yksi. Mutta kai nyt meidän on helpompi käsittää, miksi mm. kalenterista kiistellään, kun emme itsekään ole pekkaa parempia.
Olen samaa mieltä nimellä kirjoittamisesta, mutta pelkään, ettei se täällä onnistu. Häiriköitä olisi joka tapauksessa liikaa ja seriffillä kohtuuton työ. Tuo mitä sanoit provosoitumisesta:
"...kirjoittajat voisivat yhteisestä sopimuksesta jättää nimettömät ja nimimerkillä esiintyvät kirjoitukset huomiotta. Eli keskustelijoilla tulisi tässä asiassa olla yhteinen moraali ja päämäärä."
Voisi jollain tavalla sovellettuna sopia tännekin. Hörhöt voi jättää omaan liemeensä lillumaan ja keskustelut käytäisiin oikeissa kohdissa. Mutta, silti en usko senkään onnistuvan. Maailmassa riittää noita hörhöjä joka lähtöön ja täällä netissä niitä tuntuu olevan muitakin kuin minä.
Oli kirjoituksessa jotain, mistä en ole samaa mieltä:
"Koska palsta on toistaiseksi nimimerkillä toimiva, eivät papit voi esiintyä täällä nimillään. Ongelma on siinä, että nimimerkillä kirjoittavat voivat hyökätä heitä vastaan nimimerkkinsä suojista."
Pappeus on ammatti, kutsumus, valinta, jonka pitää kestää tuollainenkin. Jos ei kestä, väärä uravalinta. Papilla ei ammatissaan ole mitään hävettävää, ideassaan ei mitään, mitä ei voisi puolustaa nimellä. Silloin kun mennään persoonakohtaisiin asioihin, niihin ei tarvitse vastata - papinkaan.
Luulen, että joku vastaa: Menkää Ortoboxiin, siellä on noin. No - sitäkin seuranneena, en voi noin sanoa, omat hörhönsä löytyy joka puolelta ja ko. palstan teologinen totuudellisuus on melkoista harhaa. Kaikella ystävyydellä !
Ymmärrän hyvin nämä ehdotukset ja olen samaa mieltä ainakin osittain, mutta entäs me muut? Jos on arka etsijä, niin ei kyllä kehtaa tulla omalla nimellä kyselemään vaikka siis kyselee ihan asiallisia ja tarpeeseensa...tätähän lukevat kaikki. No, olen kyllä saanut paljon pelkästään vain lukemalla teidän muiden keskusteluja. Siis voisin jäädä vain lukijaksi. Sikäli harmi, kun asuu kaukana eikä keneltäkään papilta tai joltakin ort.kirkon jäseneltä voi mennä mitään kysymään ja no, en ole kyllä täälläkään kehdannut olla kyselemässä niin paljon kuin haluaisin, koska vaikutan ihan törpöltä.
Niin, olen kanssasi samaa mieltä. En ehkä itse kokisi vaikeaksi omalla nimellä esiintymistä, mutta ymmärrän hyvin miksi joku saattaa sen vaikeaksi kokea.
En näe oikein mitään riittävän hyvää syytä miksi keskusteluryhmän "asetuksia" pitäisi muuttaa. Häiriköitä varten on olemassa sheriffi Johannes, joka minun mielestäni toimii paremmin kuin koskaan ennen näkemäni sheriffi.
Niitä toisenlaisia foorumeita on todella joka lähtöön ja niissä on lähes mahdotonta ylläpitää normaalia, lähimmäistä kunnioittavaa keskustelua. Täällä se on toistaiseksi mahdollista kiitos sheriffin.
Tietysti toivoisin että täällä olisi enemmän kirjoittajia.
yst. utelias
Tämä on Suomi24 keskustelualue ja tänne ei voi ryhmä sopia omia sääntöjä. Halukkaat voivat perustaa esimerkiksi Ortoboxin kaltaisen suljetun postituslistan.
Minun mielestäni sheriffi ei ole onnistunut erikoisen hyvin, sillä linja on hyvin epäyhtenäinen ja sensurointia ei perustella.
Yleisesti tunnetusta syystä uskonnonopetus on arka asia. Siitä ei saa keskustella, koska sillä on oma keskustelualueensa. Samalla perusteella kiellettyjä aiheita olisivat esimerkiksi Arvot ja etiikka, Jeesus Jumala, Katolilaisuus, Kirkosta eroaminen, Kristinusko, Luterilaisuus, Lähetystyö, Mitä kuoleman jälkeen? sekä Raamattu, Rippikoulu, Rukoukset, Synti ja Uskonto.
Olen kanssasi samaa mieltä.
... että joku on tyytymätön. itse olen liikuskellut useissa foorumeissa, ja niiden jälkeen tämä on aivan poikkeuksellisen hyvä paikka keskustella.
foorumin linja kaiketi muodostuu keskustelijoiden myötä, ei sheriffin bannailuista (?)
yst. utelias
Ensinnäkin tämä ei ole vastaus niinkään Sinun tekstiisi vaan senjälkeen tulleisiin mielipiteisiin.
Täällä ei ole minkään kirkon omia nämä palstat. Luterilaisuus ei luterilaisten, Helluntailaisuus ei helluntailaisten ja Ortodoksisuus ei ortodoksien. Suomi24 on avannut palstat, että ihmiset voi keskustella kyseisistä aiheista heidän säännöilään.
Jos haluaa vain oikeaoppista niin pitää pysyä eri kirkkojen kotisivuilla. Tämä on aikuisten ihmisten vapaa keskustelupalsta. Sensuuri on voimassa vain Putinin maassa. Suomessa on sananvapaus jo perustuslaissa. Ei sinne ole tehty poikkeusta ortodoksisuudesta keskustelun kohdalle.
Jos tänne tulee sensuuri niin ylläpito saa ratkaista onko se heidän sääntöjensä mukaista.
Sheriffin toiminnasta on kahtalaista sanottavaa. Joissain tapauksissa on toiminut hämmästyttävän hyvin ja joissain muuten hämmästyttävästi.
Onko täällä jotkut niin epävarmoja oikeaoppisuudestaan ettei kestä kuulla mitään kysymystä tai poikkeavaa mielipidettä?
Ei tässä sensuuria haeta, vaan vastuuta - vastuuta sanoistaan. Jos mietit tuota ylempänä toisessa keskusteluketjussa olevaa hörhöä, joka kyselee kuun ja auringon perään, ymmärrät, mitä tarkoitin vosuilla ja hihhuleilla.
Hullut meillä on aina seuranamme, menemme minne vain. Niistä ei vain pidä suuremmin provosoitua.
Monessa asiassa olet ihan oikeassa, enkä noita miksikaan muutakaan, kun ne eivät muutu. Perään vain vastuullisuutta ja turhan repimisen ja rääkkymisen vähentämistä minimiinsä.
Mutta asia ei vain toimi noin, vaikka pyytäisin sitä iltarukouksessani, joten mene sinä sinne minä menen tonne.
Sen verran vielä tuosta kysymästäsi oikeaoppisuuden epävarmuudesta, luulen että nuo ei-ortodoksit ne vasta epävarmoja siitä ovatkin ja kohta ne ovat enemmistönä täälläkin. Toisaalta asia hyvä, kun on oikea ortodoksisuuden etsijä, mutta rääkyjiä en kaipaisi.
Mutta ... hymyillään silti ... dasvidanija !
On se järki oltava kerjätessäkin ja järjesty palstoillakin. Hyviä esimerkkejä on esim. helluntailaisten- ja profetiapalstat. Niillä on valvonnan puutteessa nousseet hallitseviksi hyvin uskonvastaiset ja kaikenlaiset harhaoppiset ryhmät. Luterilaispalstallakin Jehovan Todistajat ovat nousemassa merkittäväksi mielipiteenmuodostajaksi. Se on mahdollista näköjään tällaisilla palstoilla.
Ei ollut tarkoitus keljuilla vaikka sävy oli aika kova. Ja eikun jatketaan vaan asiallista ja toisia arvostavaa mielipiteitten vaihtoa.
Jokohan voisi tehdä loppupäätöksen:
- keskustelukanavan tyyli ja vapaus säilyy ennallaan (ei ole keskustelijoiden muutettavissa)
- ne keskustelee, jotka haluaa/voi/osaa/viitsii jne. ja suuri osa vaikenee - etenkin "tietäjistä"
- tämä ei ole ortodoksisuuden VIRALLINEN palsta, vaan KAIKKEEN täällä olevaan tulee suhtautua varauksella ja ainakin lievästi sen totuutta epäillen tai ainakin varmistaa asia virallisemmalta taholta, mikäli katsoo asian sen veroiseksi
- silti jokainen voisi kohentaa omaa moraaliaan niin kirjoittajana, vastaajana kuin lukijanakin:
-- kirjoita asiallisesti, ei pilkkaavasti, pysy omalla tontillasi, anna lähde, jos väität jotain jne. jos voit/osaat - jos et voi/osaa, kukaan ei sinua välttämättä usko ja - laita nimesi alle, jos voit/uskallat ja katsot, ettei se vahingoita sinua;
-- vastaa vain asiallisiin kirjoituksiin, kiilusilmät jääkööt omaan arvoonsa;
-- lue asialliset keskustelut, älä saastuta sieluasi ja ajatuksia turhilla hörhöjen teksteillä ja älä missään nimessä provosoidu vastailemaan/selittämmään niitä kirjoittajalle tai muillekaan, jätä tällaiset kirjoittelut omaan liemeensä lillumaan
Ylläoleva on vain omaa analyysiani asiasta, jokainen voi olla asiasta mitä mieltä haluaa.
Tällaisia tuli mieleen ja ajattelin jäädä seurailemaan taas sivusta - oli mielenkiintoista vierailla täälläkin.
Kun katselee noita tämän ketjun jälkeisiä keskusteluja (myöhempiä joulun ja uuden vuoden ja loppiaisen ajalta), huolestuttaa muutamassa kohtaa suomalaisen mielenterveyden taso. Taitavat liiaksi laskea potilaita juhlapyhien aikana avohoitoon ja ne tulevat sitten joko väärin tai liian vähäisesti lääkittyinä näille uskonnollisille kanaville paineitansa ja traumojansa purkamaan.