Kirkossa ja kaupungissa kerrotaan teologi, tutkija, Dan-Johan Eklundin väitöskirjasta, jossa hän haastaa näkemyksen, että uskonnollinen vakaumus olisi aikuisillekaan täysin vapaa ja harkittu valinta.
"Väitöksessään Eklund analysoi analyyttiseksi teismiksi kutsutun enemmän tai vähemmän kristinuskoon tukeutuvan filosofisen koulukunnan edustajia."
"Kun ihminen astuu maailmankatsomusten torille, niin jotkut vakaumukset vain tuntuvat loisteessaan puoleensavetäviltä."
"...vain tuntuvat loisteessaan... no ei tarvi kahta kertaa arvata että Danin mielestä uskonnot ja varsinkin kristinusko loistaa puoleensavetävänä.
"Näyttäisi siltä, että ihmiset eivät varsinaisesti valitse, mihin uskontoon he tuntevat vetoa.
Ihmisen vapaaseen harkintaa jää oikeastaan se, haluaako hän sitoutua jo ennalta mielekkääksi kokemaansa uskonnolliseenvakaumukseen."
Eihän siinä kovin paljon ole valinnan varaa esim. Suomessa ollut kun kristinuskoa on pakotettu ja tuputettu jokaiseen kalloon kaikkialla, ei ainoastaan kirkon vaan myös valtion ja kuntien toimesta, tai ainakin niiden avustamana. Kirkolle annettu avoimet ovet kaikkialla yhteiskunnassa tulla uskomuksiaan tuputtamaan.
Miksiköhän kristinuskonjumala lähestyy ihmisiä maantieteellisesti niin epätasaisesti, samoi allah. JOsko jumalaa ei olekaan, kyse on vain siitä että jokainen joutuu oman kulttuuripiirinsä tuputuksen kohteeksi. Jumala ei lähesty, kun sitä ei ole, vaan uskovaiset lähetyvät ja tuputtavat, jopa pakottavat ja sulle käy huonosti jos vastustelet.
"Plantingan mielsta usko on lahja, jonka ihminen voi vain ottaa vastaan. Mutta kun uskoa pidetään ennen muuta totena pitämisen asenteena, usko lahjana tarkoittaa, että jumala oikeastaan lahjoittaa ihmiselle kyvyn pitää totena esim. neitseestä syntymistä, kuvaa Eklund."
Hupaisa määritelmä: Usko on jumalan ihmiselle lahjoittama kyky pitää valhetta totena. Tää pitää laittaa ehottomasti korvan taakke.
Tarkoitushakuinen teologinen nollaväitös taas. Lukee kasan valittujen, tutkijaa itseään jo ennalta miellyttävien, filosofien kirjoituksia ja napsii sopivia kohtia, jotka vääntää tukemaan omaa ennakkoasennettaan.
"Väitöksessään Eklund analysoi analyyttiseksi teismiksi kutsutun enemmän tai vähemmän kristinuskoon tukeutuvan filosofisen koulukunnan edustajia."
"Kun ihminen astuu maailmankatsomusten torille, niin jotkut vakaumukset vain tuntuvat loisteessaan puoleensavetäviltä."
"...vain tuntuvat loisteessaan... no ei tarvi kahta kertaa arvata että Danin mielestä uskonnot ja varsinkin kristinusko loistaa puoleensavetävänä.
"Näyttäisi siltä, että ihmiset eivät varsinaisesti valitse, mihin uskontoon he tuntevat vetoa.
Ihmisen vapaaseen harkintaa jää oikeastaan se, haluaako hän sitoutua jo ennalta mielekkääksi kokemaansa uskonnolliseenvakaumukseen."
Eihän siinä kovin paljon ole valinnan varaa esim. Suomessa ollut kun kristinuskoa on pakotettu ja tuputettu jokaiseen kalloon kaikkialla, ei ainoastaan kirkon vaan myös valtion ja kuntien toimesta, tai ainakin niiden avustamana. Kirkolle annettu avoimet ovet kaikkialla yhteiskunnassa tulla uskomuksiaan tuputtamaan.
Miksiköhän kristinuskonjumala lähestyy ihmisiä maantieteellisesti niin epätasaisesti, samoi allah. JOsko jumalaa ei olekaan, kyse on vain siitä että jokainen joutuu oman kulttuuripiirinsä tuputuksen kohteeksi. Jumala ei lähesty, kun sitä ei ole, vaan uskovaiset lähetyvät ja tuputtavat, jopa pakottavat ja sulle käy huonosti jos vastustelet.
"Plantingan mielsta usko on lahja, jonka ihminen voi vain ottaa vastaan. Mutta kun uskoa pidetään ennen muuta totena pitämisen asenteena, usko lahjana tarkoittaa, että jumala oikeastaan lahjoittaa ihmiselle kyvyn pitää totena esim. neitseestä syntymistä, kuvaa Eklund."
Hupaisa määritelmä: Usko on jumalan ihmiselle lahjoittama kyky pitää valhetta totena. Tää pitää laittaa ehottomasti korvan taakke.
Tarkoitushakuinen teologinen nollaväitös taas. Lukee kasan valittujen, tutkijaa itseään jo ennalta miellyttävien, filosofien kirjoituksia ja napsii sopivia kohtia, jotka vääntää tukemaan omaa ennakkoasennettaan.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Lapsen kastamisesta Eklund sanoo: "Lapselle on rikastuttavaa, mikäli häneltä ei oteta pois mahdollisuutta oppia ymmärtämään uskonnollista kieltä. Joka tapauksessa vanhemmat tekevät lapsensa puolesta merkittävän valinnan."
Ei lapsen oppimisella tajuamaan uskonnollista kieltä ole juurikaan tekemistä kasteen ja kirkon jäsenyyden kanssa. Siinä vaiheessa kun vauva kastetaan on vielä monta vuotta siihen kun lapsi voi edes jotenkin ymmärtää uskonnollista kieltä, jos sitä nyt aikuisenakaan voi lainkaan ymmärtää - uskoa voi tietysti päättää, vaikka se järjetöntä onkin. Aivot on ripustettava narikkaan.
"Jos perhe on uskontovastainen, on vanhempien näkökulmasta oikein, ettei lasta juurruteta mihinkään uskontoon."
Juurrutetta! Avain sana. Ei ole uskovaisilla aikomustakaan toimia niin että lapsewn vakaumuksen valinta olisi ainakin niin vapaa kuin se voi olla. Se että valinta ei monesta syystä, esim. ympäristötekijät, ole "täysin vapaa", tuntuu uskovaisten mielestä oikeuttavan sen että sitä vapaata valintaa rajoitetaan ihan tietoisesti vähän tai paljon lisää.
"Tämä voi johtaa siihen, ettei uskonnollisten maailmankatsomusten torilla, (jopas onkin vekkuli ilmaisu joka tarttunut Eklundiin), mikään vakaumus voi edes periaatteessa loistaa ihmiselle, koska hän ei käsitä mistä uskonnoissa on kysymys."
E. on siis kovin huolissaa siitä mahdollisuudesta että lapselle ei anneta mahdollsiussutta tulla uskovaiseksi, mutta tuskin on huolissaan siitä että lapsille ei anneta mahdollisuutta olla uskomatta kun koko ajan heille tuptuteeen uskontoa, jos ei kotona, niin kirkossa, jos ei kirkossakaan, niin koulussa...
"Toisaalta ahdasmielinen ainoan uskontulkinnan juurruttaminen rajaa pois vaihtoehtoja, jotka muussa tapauksessa saattaisivat vetää lasta puoleensa."
Kas vain Eklund on sentään jossain ihan oikeassa. Mutta tekeekö hän asialle mitään? Vaatiiko esim. koulujen tunnustuksellisluonteisen "oman" uskonnon tuputtamisen lopettamista, vastustaako ussan opetustakouluissa segregaatio-/apartheid systeemillä, jokaiselle uskonnolle omat ryhmät? Vaatikko ET:n vapauttamista kaikille oppilaille?
Tämäkin taas osoittaa että teologia ei kuulu yliopistoon.
Sen veran sen mitättömyys alkaa päättäjilekin aueta, että toeloginen voi olla tiensä päässä omanan tiedekuntanaan.
Mutta ei se paljon humanistista tiedekuntaa lohduta jos teologinen huuhaaosasto sen helmoihin ja harmiksi siirretään.
Teologinen tiedekunta ei ansaitse nimeä TIEDEkunta, niin paljon se tuohuaa ihan muun kuin tieteen parissa - eli uskomusten parissa.
Eikä se ainoastaan tutki uskomuksia, vaan levittää niitä totena. Sillä on tunnustuksellinen perusteettomiin uskomuksiin perustuva agenda.
"Sen veran sen mitättömyys alkaa päättäjilekin aueta"
No hyvä jos heillekin alkaa evankeliumi aueta, ensin vaikka mitättömyytenä joka ei tarvitse tuekseen uskonnollisia rakennelmina ja myöhemmin uskona, jonka vaikuttaa Jumala eikä vääränlainen opetus siitä miten Raamattua tulisi tulkita.
Eikö sen sitten voisi siirtää humanistiseen tiedekuntaan, johonkin kulttuurintutkimuksen alaosastoksi?
Jotain sellaista on kai ehdotettu.