Että piti oikein väitöskirja tehdä tällaisesta asiasta. Tuolla varmaan lohkeaa professuuri kymppitonnin kuukausipalkalla?
”Mamu” muuttui Saksassa tulijaksi
Väitöskirja selvittää, kuinka Saksa vaihtoi halventavan sanan tilalle myönteisen.
PIRJO RAUTIO
VAASA Vaasan yliopistossa hyväksyttiin perjantaina Sylvi Elsnerin väitöstutkimus, jossa tarkastellaan maahanmuuttoon liittyvää sanastoa.
Aihe on ajankohtainen pakolaistulvan ravistelemassa Eurooppaa. Tutkimus voi myös antaa vastauksia siihen, miksi Saksa suhtautuu maahanmuuttajiin eri tavalla kuin moni muu Euroopan maa.
Tutkimus keskittyy saksan kielen sanaan Zuwanderer (maahantulija), joka on yleistynyt Saksan poliittisessa keskustelussa vuoden 2000 jälkeen.
Ulkomaalaisia kuvaavien, negatiivisesti värittyneiden ja halventavien sanojen tilalle haluttiin uutta.
– Termin yleistymisen taustalla oli keskustelu Saksan uudesta maahanmuuttolaista, johon haluttiin luoda neutraalimpi käsite kuin maahanmuuttaja tai ulkomaalainen, sanoo Elsner.
Hän on tutkinut Zuwanderer-sanan käyttöä maahanmuuttolaista käydyssä keskustelussa. Tutkimus perustuu 656 tekstiesimerkkiin, jotka on kerätty saksalaisista Frankfurter Allgemeine Zeitung ja Süddeutsche Zeitung -lehdistä vuosina 2000–2010.
Eslner havaitsi, että Zuwandarer/maahantulija -sanalla haluttiin usein viitata työvoimaan.
– Sanan eteen tai jälkeen asetetut määritteet täsmensivät merkitystä siten, että sana esiintyi nimenomaan silloin, kun puhuttiin työperäisestä maahanmuutosta. Termi viittaakin teksteissä usein ulkomailta tulleeseen ammattitaitoiseen työvoimaan.
Elsnerin mukaan kielteinen sävy ei ole kuulunut sanaan.
Aiempi tutkimus on osoittanut, että ulkomaalaistaustaisista henkilöistä käytetyt termit muuttuvat yleistyessään usein kielteisiksi.
– Näin ei kuitenkaan käynyt Zuwanderer -sanan kohdalla.
Elsnerin mukaan nykyinen keskustelu pakolaiskriisistä voi tosin vaikuttaa sanan merkitykseen.
Elsner väitteli filosofian tohtoriksi saksan kielen ja kirjallisuuden alalta. Väitöskirja tarkastettiin perjantaina Vaasan yliopistossa. Vastaväittäjänä toimi professori Christina Gansel Saksasta ja kustoksena professori Mariann Skog-Södersved Vaasasta.
”Mamu” muuttui Saksassa tulijaksi
Väitöskirja selvittää, kuinka Saksa vaihtoi halventavan sanan tilalle myönteisen.
PIRJO RAUTIO
VAASA Vaasan yliopistossa hyväksyttiin perjantaina Sylvi Elsnerin väitöstutkimus, jossa tarkastellaan maahanmuuttoon liittyvää sanastoa.
Aihe on ajankohtainen pakolaistulvan ravistelemassa Eurooppaa. Tutkimus voi myös antaa vastauksia siihen, miksi Saksa suhtautuu maahanmuuttajiin eri tavalla kuin moni muu Euroopan maa.
Tutkimus keskittyy saksan kielen sanaan Zuwanderer (maahantulija), joka on yleistynyt Saksan poliittisessa keskustelussa vuoden 2000 jälkeen.
Ulkomaalaisia kuvaavien, negatiivisesti värittyneiden ja halventavien sanojen tilalle haluttiin uutta.
– Termin yleistymisen taustalla oli keskustelu Saksan uudesta maahanmuuttolaista, johon haluttiin luoda neutraalimpi käsite kuin maahanmuuttaja tai ulkomaalainen, sanoo Elsner.
Hän on tutkinut Zuwanderer-sanan käyttöä maahanmuuttolaista käydyssä keskustelussa. Tutkimus perustuu 656 tekstiesimerkkiin, jotka on kerätty saksalaisista Frankfurter Allgemeine Zeitung ja Süddeutsche Zeitung -lehdistä vuosina 2000–2010.
Eslner havaitsi, että Zuwandarer/maahantulija -sanalla haluttiin usein viitata työvoimaan.
– Sanan eteen tai jälkeen asetetut määritteet täsmensivät merkitystä siten, että sana esiintyi nimenomaan silloin, kun puhuttiin työperäisestä maahanmuutosta. Termi viittaakin teksteissä usein ulkomailta tulleeseen ammattitaitoiseen työvoimaan.
Elsnerin mukaan kielteinen sävy ei ole kuulunut sanaan.
Aiempi tutkimus on osoittanut, että ulkomaalaistaustaisista henkilöistä käytetyt termit muuttuvat yleistyessään usein kielteisiksi.
– Näin ei kuitenkaan käynyt Zuwanderer -sanan kohdalla.
Elsnerin mukaan nykyinen keskustelu pakolaiskriisistä voi tosin vaikuttaa sanan merkitykseen.
Elsner väitteli filosofian tohtoriksi saksan kielen ja kirjallisuuden alalta. Väitöskirja tarkastettiin perjantaina Vaasan yliopistossa. Vastaväittäjänä toimi professori Christina Gansel Saksasta ja kustoksena professori Mariann Skog-Södersved Vaasasta.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.