Onhan toi toki järkyttävää että paljon ihmisiä kuolee. Ehkä ei kumminkaan...nimittäin:
Kumman sinä valitsisit mieluummin:
1) Sinulle tulisi aivan yllättävä vaikka 60 euron sakko ja Thaimaan onnettomuutta ei olisi ikinä tapahtunutkaanm, eikä olisi kuolonuhreja.
2) Sinulle ei tulisi yllättävää sakkoa ja kaikki on niinkuin nyttenkin. ( kuolonuhreineen kaikkineen)
Ollakseni rehellinen, valitsen vaihtoehdon 2. Minulla ei ollut ketään läheisiä reissulla, ja ehkä olen niin kylmä ja itsekäs. Ainakin olen vilpitön. Myönnän että joissain tilanteissa valehtelisin valitsevani vaihtoehdon 1, mutta anonyyminä vastattaessa ja ollakseni vilpitön valitsen siis vaihtoehdon 2, ei sakkoa... =)
Kumman sinä valitsisit mieluummin:
1) Sinulle tulisi aivan yllättävä vaikka 60 euron sakko ja Thaimaan onnettomuutta ei olisi ikinä tapahtunutkaanm, eikä olisi kuolonuhreja.
2) Sinulle ei tulisi yllättävää sakkoa ja kaikki on niinkuin nyttenkin. ( kuolonuhreineen kaikkineen)
Ollakseni rehellinen, valitsen vaihtoehdon 2. Minulla ei ollut ketään läheisiä reissulla, ja ehkä olen niin kylmä ja itsekäs. Ainakin olen vilpitön. Myönnän että joissain tilanteissa valehtelisin valitsevani vaihtoehdon 1, mutta anonyyminä vastattaessa ja ollakseni vilpitön valitsen siis vaihtoehdon 2, ei sakkoa... =)
Vastaukset 15
Vanhimmat
2, vitutta jos saa sakot!
ehdottomasti vaihtoehto 1!!!! tulkoon vaikka 600 euron sakko..!!! voi kun vois jotenki pyyhkiä tän karmean asian pois... :'(
kertoisin muille että sain tälläsen sakon mutta että pitäisi maksaa 1000k. Itkisin nämä rahat joltain taholta. Pitäisin sitten 1000k-0.060.
Aika älytön toi sun kysymys... mä oon just pistäny ton verran rahaa Suomen Punaiselle Ristille. Katsoppa sydämeesi ja voitko rehellisesti sanoa, että näiden lähes sadantuhannen ihmisen ja satojen suomalaisten ihmisten ja heidän kaikkien omaisten kohtalo ei LAINKAAN riipaise rinnassa. Mitä on silloin raha verrattuna kaikkeen siihen mitä ihmiset tällä hetkellä kokevat, näkevät, kärsivät jne.
Hei herätkää ihmiset, nyt maailmassa tapahtuu taas sellaista, jonka pitäis ravistella meitä ajattelemaan lähimmäisiämme ja koko olemassaolomme tärkeintä ydintä. Jos empatia katoaa, meidän ihmisyys katoaa.
Noh, turhan syvällistä, mutta mä olen ainakin syvästi ajatellut omaa suhtautumistani läheisimpiin ihmisiini.
Valitset siis vaihtoehdon 1. Kiitos vastauksestasi. Päivystän galluppiani koko ajan.
Tämä on vain julma totuus. Joskus Sinun on ehkä vaikea hyväksyä totuutta, etteivät tällaiset tapahtumat järkytä kaikkia.
Etsin innolla netistä videopätkiä missä näen konkreettisesti ihmisten kuolevan aaltoihin, ja miten kaikki teknisesti tapahtuu. Ehkä olen niitä ihmisiä,jotka kykenevät tekemään tällaista tutkimus työtä ilman että järkyttää. En viitsi valehdella Sinulle.
Minua järkyttää esimerkiksi avoliittoni loppuminen 2 vuotta sitten. Sitä tuskaa en unohda. Sen rinnalla tällaisia tapahtumiua saisi tapahtua vaikka kuinka paljon. Ehkä Sinulle ei ole käynyt niin että menetät jonkun todella läheisen vaikkei hän kuollutkaan. Sellainen lyö oikeasti maahan, tuo itsemurha ajatukset mieleen ja karaistaa niin, ettei Thaimaan tapaukset paljoa järkytä.
Olet ilmeisesti niin herkkä, ja saanut elää onnellista elämää. Hyvä että Sinunlaisiasi on, jokainen meistä on erilainen =)
Nyt sinäkin "heräät" voi voi, mailmassa on kuollut 200 000 joka päivä ja nyt sinäkin kyselet empatian perään, kun muutama suomipoika on ollut seksituristina ja heittäny veivinsä.
aika moni ihminen olisi jättänyt lahjoituksen tekemättä,jos olisi ollut kyse pelkästää "ulkomaalaisista"uhreista!!!
En todellakaan ole ole eilen herännyt. Takana kokemuksia monista luopumisista ja tuskista. Mutta ei se tarkoita, ettei tuntemattomien ihmisten / maailman tapahtumien suru koskettaisi myös minua.
Tiedän, miltä itsemurha-ajatukset tuntuvat. Tiedän, miltä tuntuu menettää. Mutta olen selvinnyt niistä, toistaiseksi. Olen keskellä selviämisvaihetta. Saan apua.
Silti peräänkuulutan empatiaa ja hyvyyttä lähimmäisiä kohtaan. Ei kylmyys ja katkeruus ole ainut seuraus menettämisestä ja oman tuskan kokemisesta. Joskus voi herätä ajattelemaan muitakin...
Lähtökohta tässä kysymyksessähän on se, että
100 000 ihmisen kuolema ei konkreettisesti vaikuta mitenkään minun elämääni, mutta 60e sakot on pois ruokabudjetistani.
Jos minulle joku taho pystyisi tekemään oikeasti tällaisen ehdotuksen, niin maksettuani 60e kukaan ei saisi tietää, mitä olen pelastanut... Hyötysuhde 0%.
Toisaalta jos en maksaisi niin olisihan se kurja tietää, että huomenna aalto iskee ja tappaa ihmisiä. Voisi siinä se 60e sittenkin tuntua pieneltä rahalta.
No, koska tällaiseen tilanteeseen ei meistä kukaan koskaan joudu, ei sitä kannata liiemmin pohtia, mutta mielenkiintoinen kysymys.
Mutta, jos vaihtoehdot on nämä, niin valitsen numeron 2.
Perustelut:
1. Elämä on epäreilua
2. Ne olisi kaikki kuollut 100 vuoden sisään kuitenkin
3. Miten voin surra jotain sellaista, mitä en ole tiennyt olleen?
(en voi tietää, oliko siellä 100 000 enemmän vai vähemmän ihmisiä.)
4. Ei vaikuta elämääni mitenkään.
Siltin vuokrat on maksettava joka kuukausi.
Jep, olet todellakin itserakas.
Ja kylmä.
Kiitos rehellisyydestäsi! Mistään muusta en kykenekään sinua arvostamaan. Onneksi ei olle saman pöydän ääressä keskustelemassa.
Itse olen laittanut jo 75 € ja mielenkiinnolla seurannut parin tunnin ajan SPR:n keräyslippaalla kävijöitä. 95 % kävijöistä antaa kolikoita, ehkä silläkin tulee hyvä mieli. Alueella on kuitenkin arviolta 10 miljoonaa koditonta, yritteliästä, epäitsekästä ihmistä, jotka ovat menettäneet kaiken. Jokainen, joka on alueella käynyt voi vain yrittää aavistella, ketkä kaikki todella upeista ihmisistä ovat kuolleet. Kannattaisiko käydä uudelleen lippaalla ja laittaa vaikka paperirahaa. Taikka käykää hakemassa SPR:stä lipas, onnistuu pelkällä henkarilla. Kiitos tässä kaikille, jotka ovat lippaan kanssa liikkeellä!
Ihminen tietysti toivoo vaistonvaraisesti, että itselle ei kävisi mitään pahaa ja saisi mahdollisimman paljon mielihyvää. Niinpä tavallinen suomalainen, kuten sinä valitsee vaihtoehdon 2.
Jos joku kuitenkin, esimerkiksi hyvin uskonnollinen ihminen tuntee todella voimakasta surua ja epätoivoa uhrien puolesta, voisi hänelle sakot ollakin mieluisampi vaihtoehto.
Kuitenkin molemmissa tapauksissa valitsija valitsee vaihtoehdon, joka tuottaa hänelle mahdollisimman paljon onnea ja vähän epäonnea. Molemmat ovat siis täysin inhimillisiä vastauksia.
Joku voi saada enemmän mielihyvää muiden ihmisten onnesta "hyväsydämiset" (aika harvassa ilmeisesti nykyään), kun taas joillekin muiden ihmisten asiat ovat lähes samantekeviä, "pahasydämiset".
Kysymyksessä sellainen ihminen, jolla on "paha sydän" valitsee siis vaihtoehdon 2 ja "hyvä sydäminen" vaihtoehdon 1.
Toki "pahasydäminenkin" voi valita vaihtoehdon 1, joskus nimittäin terve järki menee vaistojen edelle. Ja toki on myös rajatapauksia, joissa henkilö ei ole täysin varma siitä, kumpi tuottaa hänelle enemmän mielihyvää.
Muistetaan siis, että mitään yleistystä ei voi koskaan tehdä, kun on ihmisistä kyse. Tässä oli vain karkeasti kuvattu kaksi vastakkaista vaihtoehtoa. Näiden ääripäiden väliin mahtuu hyvin paljon erilaisia vaihtoehtoja. Valitsin kaksijaon sen takia, että kysymyksessä piti valita kahdesta vaihtoehdosta.
Tällainen kysymys voi tuottaa monelle vastaajalle vaikeuksia. Sama kuin kysyisi henkilöltä, jonka lempijäätelö on mansikka, että kumpi on hänen lempijäätelönsä, suklaa vai vanilja? Tässä tapauksessa henkilö joutuisi valitsemaan esimerkiksi suklaan, vaikka todellisuudessa hän olisi halunnut vastata pitävänsä mansikasta.
todellakin jos siälä nyt on 14 suomalaista kuollut, ja yhteensä uhreja on jo lähemmäs 100 000, niin onpas se iso menetys Suomelle...hohhoijaa...serkku sattui olemaan thaimaassa juuri viikkoa ennen tapahtumaa, se oli sen onni...mitäs lähtivät tonne suuntaan lomailemaan tuskin kovin moni otti huomioon että tuolla alueella tapahtuu tuhansia maanjäristyksiä vuosittain ---> mahdollisuus hieman isompaankin järistykseen olemassa. luonto hoiti hommansa tällä kertaa näin, ja kun maailmassahan kuolee joka päivä melko monta ihmistä muutenkin, niin miksi tästä on nyt sitten pitänyt tehdä näin iso asia? Niiden 14 suomalaisen takiakko ? huoh..iso menetys..
Ihminen tietysti toivoo vaistonvaraisesti, että itselle ei kävisi mitään pahaa ja saisi mahdollisimman paljon mielihyvää. Niinpä tavallinen suomalainen, kuten sinä valitsee vaihtoehdon 2.
Jos joku kuitenkin, esimerkiksi hyvin uskonnollinen ihminen tuntee todella voimakasta surua ja epätoivoa uhrien puolesta, voisi hänelle sakot ollakin mieluisampi vaihtoehto.
Kuitenkin molemmissa tapauksissa valitsija valitsee vaihtoehdon, joka tuottaa hänelle mahdollisimman paljon onnea ja vähän epäonnea. Molemmat ovat siis täysin inhimillisiä vastauksia.
Joku voi saada enemmän mielihyvää muiden ihmisten onnesta "hyväsydämiset" (aika harvassa ilmeisesti nykyään), kun taas joillekin muiden ihmisten asiat ovat lähes samantekeviä, "pahasydämiset".
Kysymyksessä sellainen ihminen, jolla on "paha sydän" valitsee siis vaihtoehdon 2 ja "hyvä sydäminen" vaihtoehdon 1.
Toki "pahasydäminenkin" voi valita vaihtoehdon 1, joskus nimittäin terve järki menee vaistojen edelle. Ja toki on myös rajatapauksia, joissa henkilö ei ole täysin varma siitä, kumpi tuottaa hänelle enemmän mielihyvää.
Muistetaan siis, että mitään yleistystä ei voi koskaan tehdä, kun on ihmisistä kyse. Tässä oli vain karkeasti kuvattu kaksi vastakkaista vaihtoehtoa. Näiden ääripäiden väliin mahtuu hyvin paljon erilaisia vaihtoehtoja. Valitsin kaksijaon sen takia, että kysymyksessä piti valita kahdesta vaihtoehdosta.
Tällainen kysymys voi tuottaa monelle vastaajalle vaikeuksia. Sama kuin kysyisi henkilöltä, jonka lempijäätelö on mansikka, että kumpi on hänen lempijäätelönsä, suklaa vai vanilja? Tässä tapauksessa henkilö joutuisi valitsemaan esimerkiksi suklaan, vaikka todellisuudessa hän olisi halunnut vastata pitävänsä mansikasta.
Mä maksaisin ilomielin vaikka mitä että mä voisin korvata kaikille ihmisille heidän menetyksensä. Sä taidat olla joku sosiopaatti? Tai sit vaan pirun narsistinen. Mä en toivo kenellekkään mitään pahaa, vaan että kaikki ihmiset olis onnellisia ja menestyis tässä maailmassa. Koska mikään ei ole multa pois. Mutta hyvä että sä pystyt olemaan vilpitön. Et kuitenkaan pysty samaistumaan noiden onnettomien ihmisten tilanteeseen?