Uusi isyyslak voimaani 1.1.2016.

Isilläkin on oikeus vanhemmuuteen - myös eron jälkeen

Tasa-arvovaltuutettu Tiedote 17.02.2011.

- Aika on ajanut vanhemmuutta koskevan lainsäädännön ohi. Tätä kuvaavat tasa-arvovaltuutetulle tulleet, syrjityiksi itsensä kokeneiden isien yhteydenotot, totesi tasa-arvovaltuutettu Pirkko Mäkinen torstaina puhuessaan Tasa-arvoa erovanhemmuuteen - isät pois paitsiosta -projektin avoimessa foorumissa Tampereella.

Lainsäädännön ja viranomaiskäytäntöjen näkökulmasta ongelmalliseksi on muodostunut esimerkiksi etävanhemman, useimmiten isän, asema. Tasa-arvovaltuutettu on tuoreessa lausunnossaan vastannut yhteishuoltajana olevalle etäisälle, joka ei saanut tietoja lapsensa esikoulun aloittamiseen liittyvistä asioista. Päivähoidossa yleisesti käytössä olevassa asiakastietojärjestelmässä ei kysytä tietoja etävanhemmista.

Tasa-arvovaltuutettu pitää tilannetta kestämättömänä.
- Etävanhemmalle on annettava mahdollisuudet myös käytännössä seurata oman lapsensa arkielämää. Asiakastietojärjestelmiä tulee kehittää niin, että ne ottavat huomioon yhteishuoltajuuden edellyttämät käytännön vaatimukset.

Moni valtuutettuun yhteyttä ottanut isä on myös epäillyt, että erotilanteissa sosiaaliviranomaiset suosivat naisia epäasiallisin perustein. Tunnetta on vahvistanut se, että enemmistö sosiaalityöntekijöistä on naisia ja että nykyään yhä useammin myös asiaa tuomioistuimessa käsittelevä tuomari on nainen.

- Mielestäni olisi paikallaan tehdä sosiaaliviranomaisten palvelujen osalta selvitys siitä, onko sukupuolella merkitystä ja suositaanko äitejä viranomaiskäytännöissä, kuten epäillään. Tuomioistuinten huoltajuusratkaisuista on jo olemassa vastaava tutkimus, Pirkko Mäkinen sanoi.

Lisäksi tasa-arvovaltuutettu toteaa, että vanhempainvapaasäännökset kohtelevat äitejä ja isiä eri tavoin. Sairausvakuutuslaissa määritellään, että vanhempainvapaan voi käyttää joko lapsen äiti tai isä, riippuen siitä, mitä vanhemmat keskenään sopivat. Oikeus työntekoon ja vanhempainrahan nostamiseen kuitenkin vaihtelee sukupuolen mukaan. Lapsen isällä on oikeus vanhempainrahaan, jos hän osallistuu lapsen hoitoon eikä ole tänä aikana ansiotyössä tai muussa omassa työssä. Äidille sitä vastoin voidaan maksaa vähimmäismäärän suuruista vanhempainrahaa, vaikka hän on samanaikaisesti ansiotyössä tai omassa työssä taikka opiskelee päätoimisesti ja saa opintotukilain mukaista opintorahaa.

Valtuutettu on useita kertoja vuodesta 2003 lähtien pyytänyt sosiaali- ja terveysministeriötä selvittämään mahdollisuudet sairausvakuutuslain muuttamiseksi siten, että vanhempainrahasäännökset olisivat samanlaiset isien ja äitien osalta. Asiaan ei kuitenkaan ole saatu muutosta. Kelan ohjeistus perustuu voimassa olevaan lainsäädäntöön, ja moitteet onkin usein suunnattu Kelaa vastaan.
---------------------------------------------------

Uusi isyyslaki edellyttää neuvolan ja lastenvalvojien yhteistyötä

Etelä-Suomi

Uusi isyyslaki (11/2015) tulee voimaan ensi vuoden alussa. Isyyslain uudistuksen myötä uudet tehtävät edellyttävät äitiysneuvolan henkilöstön ja lastenvalvojien yhteistyön lisäksi sitä, että molempien tahojen osaamista vahvistetaan. Lapsen etu ja vanhemmuuden tuki ovat muutoksessa ensisijaisia, sanoi Satu Koskela isyyslain koulutuskierroksen avauksessa Lahdessa perjantaina.

Hallitus on linjannut, että kaikki lasten, nuorten ja perheiden palvelut sovitetaan yhteen palvelujen kokonaisuudeksi. Muutoksella vahvistetaan peruspalveluja ja siirretään painopistettä ehkäiseviin ja varhaisen tuen ja hoidon palveluihin.

Isyyslain uudistus istuu hyvin tähän kokonaisuuteen, sillä siinä on huomioitu tuloksellisen toiminnan elementit. Uusi toimintatapa parantaa toiminnan asiakaskeskeisyyttä ja antaa uusia mahdollisuuksia vahvistaa isän roolia ja vanhemmuutta. Se yksinkertaistaa toimintatapoja kunnassa, parantaa sosiaali- ja terveystoimen yhteistyötä ja on edullinen.

Suurin muutos koskee isyyden tunnustamismenettelyä esimerkiksi tilanteissa, joissa tulevat vanhemmat asuvat avoliitossa. Jatkossa isyys on mahdollista tunnustaa äitiysneuvolakäyntien yhteydessä jo ennen lapsen syntymää ilman erillistä, lapsen syntymän jälkeistä asiointia lastenvalvojan luona.

Nykyisin joka kolmas lapsi, syntyy avoliittoperheeseen, joissa avomies yleensä haluaa tunnustaa lapsen isyyden. On arvioitu, että 70–80 prosenttia avoliitossa syntyneistä lapsista voitaisiin tunnustaa äitiysneuvolassa. Samalla voidaan tehdä sopimus lapsen yhteishuollosta, sanoi Satu Koskela.

Valvonta ja ohjaus kehittyy

Koskela puhui tilaisuudessa myös aluehallintovirastojen valvonnan ja ohjauksen kehityksestä. Nyt keskitytään erityisesti tukemaan omavalvonnan toimeenpanoa ohjauksen ja koulutuksen avulla. Alueelliset ohjaus- ja arviointikäynnit ehkäisevät jälkikäteistä puuttumisen tarvetta. Ennakollisia, ohjaukseen painottuvia ja vuorovaikutuksellisia ohjaus- ja arviointikäyntejä on tarkoitus järjestää tarpeen ja voimavarojen mukaan, kertoi Koskela.

Myös jälkikäteiselle valvonnalle on edelleen tarvetta, ja sen osuus valitettavasti myös edelleen painottuu työssämme, sanoi Satu Koskela. Sosiaali- ja terveydenhuollon kanteluita / epäkohtailmoituksia tulee vireille vuosittain noin 900. Määrä on kasvanut viimeisen neljän vuoden aikana lähes 30 %. Myös valtionhallinto on säästökuurilla ja tehtävien lisääntyessä niiden tekijöiden määrä mieluummin vähenee kuin kasvaa, totesi Koskela.

Etelä-Suomen aluehallintovirasto, sosiaali- ja terveysministeriön ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos järjestävät uuden isyyslain koulutukset Lahdessa (9.10.) ja Helsingissä (30.10.).


Lisätietoja:
johtaja Satu Koskela, peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue, p. 0295 016 500
Etelä-Suomen AVI
9.10.2015.
---------------------------------------

Perehtykää narsismiin!

Kolumni | Turun Sanomat | 13.11.2010 2:45 | 2
Jaa artikkeli:
Maailma on epäoikeudenmukainen paikka. Valitettavasti. Mutta, me saisimme siitä paljon oikeudenmukaisemman, jos ne ihmiset, jotka tekevät päätöksiä toisten ihmisten asioista, perehtyisivät narsismiin.

Erityisesti tuomarit, asianajajat, oikeusaputoimistojen juristit ja mm. lasten elatus- ja huoltajuusasioita käsittelevät sosiaalityöntekijät, ovat niitä ihmisiä, jotka voivat joutua täydellisen huijauksen kohteeksi, jos eivät ymmärrä mistä narsismissa on kyse.

Jos ei ole itse kohdannut pahasti narsistista ihmistä, on hyvin vaikea käsittää, minkälainen tällainen ihminen on käytökseltään ja olemukseltaan. He ovat aivan varmasti vahvasti edustettuina erilaisissa riita-asioissa.

Narsistinen ihminen saa tarinansa kuulostamaan uskottavalta, koska hänellä on usein vakuuttava ulosanti ja hän pystyy manipuloimaan kuulijansa uskomattomalla tavalla. Esimerkiksi avioerotilanteessa lasten huoltajuuteen liittyvissä riidoissa, puoliso on saattanut kertoa kokemastaan henkisestä väkivallasta, valheista ja petoksesta selkeitä esimerkkejä monen vuoden ajalta.

Hän on usein joutunut käymään monen vuoden terapian saadakseen itsensä jälleen henkisesti ehjäksi, koska narsisti on rikkonut hänet julmuudellaan toistuvasti. Silti tämä ei riitä näytöksi siitä, että se, josta erotaan, on sadistinen ihminen, jonka puheisiin ei voi luottaa.

Juristien ongelma on se, että juristin koulutus opettaa ihmisen ajattelemaan loogisesti ja luottamaan siihen, että jokainen ihminen pystyy ja haluaa toimia järkevästi. Ainoat rajoitteet ovat, että henkilö on julistettu holhouksen alaiseksi tai hänellä on mielenterveydellinen diagnoosi, jonka voi ajatella viittaavan alentuneeseen harkintakykyyn.

Narsismia ei yleensä diagnosoida, koska narsistiset ihmiset pystyvät elämään yhteiskunnassa ja menestymään; usein he ovat jopa erittäin menestyneitä. Narsismia voi siksikin olla vaikea ymmärtää ja oivaltaa henkilössä, jos hän on olemukseltaan fiksun ja filmaattisen tuntuinen, menestynyt, hyvin pukeutuva ja itsensä kaikin puolin hallitsevan tuntuinen, järkevästi keskusteleva ja huomaavaiselta vaikuttava henkilö. Eihän tällainen malli-ihminen mitenkään voi olla paha ihminen.

Kyllä näin voi olla ja siksi on tärkeätä tutustua siihen, mistä narsismissa on kyse ja miten narsistinen ihminen toimii ja miksi.

Nykymaailma suosii narsismia; korostamme ihmisten yksilöllisyyttä ja rohkeutta toimia omapäisesti. Siksi sekoitamme hyvin usein itsekkyyden yksilöllisyyteen ja häpeämättömyyden ja häikäilemättömyyden omapäiseen rohkeuteen.

Narsistisen ihmisen henkinen rakenne on osittain 2–3-vuotiaan tasolla, koska hänelle ei ole lapsuudessa kehittynyt kykyä käsitellä omaa häpeää. Siksi hän haluaa hallita kaikkea ympärillään ja kaikki ihmiset ovat olemassa hänen tarpeitaan varten. Hän ei kestä arvostelua, eikä hän osaa olla aidosti vastavuoroinen. Hän on usein hyvin älykäs ja ovela, koska hän on koko elämänsä opetellut kuinka manipuloida muita ihmisiä omaksi hyväkseen.

Muut ihmiset ovat hänelle esineitä. Hän ei kestä heikkouksia itsessään eikä toisissa. Itsessään hän ei näe niitä ja toisissa hän halveksii niitä syvästi. Hän ei osaa rakastaa toista ihmistä inhimillisenä kanssaihmisenä. Ja mikä surullisinta ja tärkeitä ymmärtää; tällaista ihmistä ei voi rakastaa terveeksi. Ihminen ei voi parantua, kun hän ei edes ymmärrä ja hyväksy, että hänessä on jotain hoidettavaa.

Tuomarit, juristit ja sosiaalityöntekijät, tehdään Suomesta oikeudenmukaisempi maa! Perehtykää tähän asiaan. Te kohtaatte näitä ihmisiä aivan varmasti. He ovat joukossamme joka päivä.

Anne-Liisa Palmu-Joronen
Kirjoittaja on oikeustieteen kandidaatti, johtajuuskouluttaja ja johdon työnohjaaja.
----------------------------------------------------------------------------