Hampaat terveiksi!

Magneettimedia esittelee taas huuhaatutkimuksia. Artikkelin tutkimus on epäpätevä pienen otannan muoksi. Kyseiset tutkimustulokset noin pienellä tutkittavien määrällä voi syntyä jo tutkimushenkilöiden henkilökohtaisten erojen perusteella.

Jostain on lähdettävä liikkeelle.

Kanadalaisessa pilottitutkimuksessa D-vitamiinin puutteella on havaittu yhteys lasten kariekseen. Lapsilla, jotka kärsivät D-vitamiinin puutteesta, oli kaksi kertaa suurempi pahan karieksen riski verrattuna lapsiin, joiden D-vitamiinitasot olivat riittävät eli yli 75 nmol/l, joka tarvitaan terveen luun ylläpitämiseen (optimaalinen on 100-150 nmol/l). Suomessa kaikilla on alle 50 nmol/l, jos noudattaa virallisia suosituksia. Riittämätön D-vitamiinin saanti heikentää kivennäisaineiden kiinnittymistä hampaisiin ja voi johtaa hampaiden mineralisaation häiriöihin, jotka aiheuttavat kiillevaurioita. Hammasluu on luuston tapaan elävää kudosta ja siihen kulkeutuu ravinteita. Tärkeimmät näistä ovat C- ja D-vitamiini sekä kalsium ja magnesium.

A-vitamiinin niukka saanti voi aiheuttaa hampaan kovakudoksen, kiilteen tai luun muodostumisen häiriöitä, altistumista ientulehduksille sekä limakalvojen ja sylkirauhasten kehityshäiriöitä. A-vitamiinin puutos on kuitenkin harvinaista.

http://www.vitamindwiki.com/tiki-index.php?page_id=3018

http://www.tritolonen.fi/index.php?page=news&id=2432


Iho muodostaa auringosta D-vitamiinia keskikesällä ja keskipäivällä, jopa 500µg puolessa tunnissa (elimistö hajottaa ylimäärän, joten liikaa sitä ei saa). Ruuasta D-vitamiinia saa muutaman mikrogramman päivässä, riippuen mitä syö.

Suomessa alle 1-vuotias saa tippapullosta D-vitamiinia 10µg / vrk ja korvikkeesta (1dl korviketta sisältää 1,1 - 1,3µg D-vitamiinia) 10-20µg/vrk. Eli yhteensä alle 1-vuotias saa D-vitamiinia 20-30µg / vrk, riippuen paljonko korviketta menee. Ja tämä riittää alle 1-vuotiaalle.

D-vitamiinin tarve kasvaa painon ja iän mukaan. EFSA:n turvallinen D-vitamiinin saanti päivässä on yli 1-vuotiaalle 50µg päivässä ja yli 10-vuotiaalle 100µg päivässä.

Ruokavaliolla on loogisestikin ajatellen merkitystä hammasterveydelle ja joidenkin ravintoaineiden vakuutetaan voivan jopa parantaa kariesta, ainakin jossakin määrin.

"Kariesta hoitava ja korjaava ravinto"

- http://keskustelu.suomi24.fi/t/13986260/kariesta-hoitava--korjaava-ravinto

"Foods good for teeth"

- http://www.dental.net/dental-nutrition/foods-good-for-teeth/

"Älä syö hampaitasi pilalle - Ehkäise reikiä 6 vinkillä!"

- http://www.iltalehti.fi/terveys/2013042916958914_tr.shtml

"Erikoishammaslääkäri lataa: 12 faktaa, jotka on hyvä tietää hampaiden reikiintymisestä"

- http://www.iltasanomat.fi/terveys/art-1436148430261.html

"5 asiaa, joita hammaslääkärisi ei välttämättä sinulle kerro"

4. "Reiät voivat parantua itsestään"

"Bakteerien tuottama happo liottaa hammaskiilteestä mineraaleja, jolloin hampaan pinnalle syntyy reikä. Hampaat yrittävät palauttaa menetettyjä mineraaleja, joten tuota prosessia on hyvä tukea. Hyvä ruokavalio sekä hyvä hammashygienia ovat avainasemassa mineraalien palautumisessa, jolloin myös reikien alut saattavat korjaantua itsestään. Mineraalien palautuminen vauhdittuu kaakaonibsejä pureskelemalla."


- http://www.iltalehti.fi/terveys/2015051419686997_tr.shtml

Maitoa ja / tai juustoa suositellaan happamuuden neutralisoijaksi 'loppusilauksena.'

Entä soijamaito, onko sillä mitään sen erityisempää vaikutusta tuon suhteen?

Ps. Nuo kaakaonibsit taasen ovat kovia ja nillähän voi vaikka rikkoa jonkin heikentyneen hapaan. En tiedä onko niitä erilaisia rakenteeltaan.

totta mooses