Tehän kaikki muistatte, että minä nimitin Hannaa fiksuksi heti tavattuani hänet ensimmäisen kerran tuona kohtalokkaana päivänä 28.4.2015. Tulin tämän takia kuuluisaksi.
Muistatte varmaan, että tarina alkoi siitä, kun Hanna saateltiin virkahuoneeseeni ja hän minihaameessaan istahti työpöytäni eteen ja kuuli äänen "kops". Olin juuri saanut veivatuksi A4-paperin koneeseeni kirjoittaakseni poliisin pettämättömällä kaksisormitekniikalla kuulustelupöytäkirjan. "Kops"-äänen kuullessaan Hanna kumartui katsomaan ja havaitsi, että pystyyn pompannut kyrpäni oli kopsahtanut kirjoituspöydän alapintaan. Ja kun en muutakaan keksinyt, kirjoitin kuulustelupöytäkirjaan ensimmäiseksi riviksi: "Fiksu perse".
Sittemmin (virtuaali)seikkailin lukuisia kertoja Hannan kanssa tällä palstalla. Monen monta kertaa noudin fiksun Hannan Turun vankilasta Seinäjoelle keksittyäni aina uusia ja uusia tutkintalinjoja. Heti Turun ulkopuolella pysäköin poliisiauton sopivan hiljaisen metsätien päähän.
Kaikkihan tiedätte, että asun Seinäjoen keskustan tuntumassa parhaalla asuinalueella kreikkalaisin pylväin koristetussa kartanossa aivan piispantalon naapurissa. Koska en enää ole aivan nuori, ja Hanna täytyy pitää tyytyväisenä, lupasin lainata Hannaa hyvälle ystävälleni Pyhälle Piispalle kerran viikossa. Eukon ja kelvottomiksi havaitsemani mukulat luonnollisesti jouduin karkottamaan kartanosta tehdäkseni tilaa fiksulle Hannalle.
Niin kuin jotkut palstalaiset muistavat, seikkailuissani oli monia yllätyksellisiä ja viehättäviä käänteitä, jotka rikastuttivat niin Hannan, minun kuin kaikkien seinäjokelaistenkin elämää. Korkeakirjallisuutta ymmärtämätön Suomi 24:n ylläpito valitettavasti on poistanut useimmat seikkailun käänteet palstoilta, joten tämä Finlandia-tasoinen vuosisadan rakkaustarina on vielä aivan alkutekijöissään.
Nyt kun fiksu Hanna on niin sanotusti pakkohoidossa, olen päättänyt pitää tarinassani toistaiseksi taukoa. Hannahan ei tietenkään ole sairas, niin kuin kaikki ymmärrämme. Itse asiassa ohjeistin Hannaa jo alun alkaen, että tällä tavalla vuosisadan rakkaustarinalla on mahdollisimman onnellinen tulevaisuus. Hanna tietenkin erehtyi pahasti 28.4.2015 käydessään keittiöveitsellä fileeraamaan viehättävää Oonaa; nuorethan monesti käyttäytyvät tällä tavalla impulsiivisesti. Nyt Hanna saa viettää pari seuraavaa vuotta vankimielisairaalassa, jossa sentään on inhimillisemmät oltavat kuin vankilassa. Kaikille lienee selvää, että vankimielisairaalassa vain puolet potilaista ovat hulluja ja toinen puoli vain onnistuneesti näyttelee.
Jossakinhan minun fiksun Hannani on oltava nämä pari seuraavaa vuotta. Sitten hän piakkoin kirjoittaa ylioppilaaksi, vaihtaa nimensä ja valmistuu ammattiin. Minun luonani fiksulla Hannalla on aina paikka. Lähes viikottain keksin 28.4.2915 järkyttäviin tapahtumiin liittyviä uusia tutkintalinjoja ja matkailen täydellä valtionpalkalla ja päivärahoilla tapaamaan Hannaa, jolloin keskustelemme onnellisesta tulevaisuudesta. Palstalla en kuitenkaan tule paljastamaan kaikkia tarinan yksityiskohtia.
Joulun vietän Hannan kanssa kartanossani.
Muistatte varmaan, että tarina alkoi siitä, kun Hanna saateltiin virkahuoneeseeni ja hän minihaameessaan istahti työpöytäni eteen ja kuuli äänen "kops". Olin juuri saanut veivatuksi A4-paperin koneeseeni kirjoittaakseni poliisin pettämättömällä kaksisormitekniikalla kuulustelupöytäkirjan. "Kops"-äänen kuullessaan Hanna kumartui katsomaan ja havaitsi, että pystyyn pompannut kyrpäni oli kopsahtanut kirjoituspöydän alapintaan. Ja kun en muutakaan keksinyt, kirjoitin kuulustelupöytäkirjaan ensimmäiseksi riviksi: "Fiksu perse".
Sittemmin (virtuaali)seikkailin lukuisia kertoja Hannan kanssa tällä palstalla. Monen monta kertaa noudin fiksun Hannan Turun vankilasta Seinäjoelle keksittyäni aina uusia ja uusia tutkintalinjoja. Heti Turun ulkopuolella pysäköin poliisiauton sopivan hiljaisen metsätien päähän.
Kaikkihan tiedätte, että asun Seinäjoen keskustan tuntumassa parhaalla asuinalueella kreikkalaisin pylväin koristetussa kartanossa aivan piispantalon naapurissa. Koska en enää ole aivan nuori, ja Hanna täytyy pitää tyytyväisenä, lupasin lainata Hannaa hyvälle ystävälleni Pyhälle Piispalle kerran viikossa. Eukon ja kelvottomiksi havaitsemani mukulat luonnollisesti jouduin karkottamaan kartanosta tehdäkseni tilaa fiksulle Hannalle.
Niin kuin jotkut palstalaiset muistavat, seikkailuissani oli monia yllätyksellisiä ja viehättäviä käänteitä, jotka rikastuttivat niin Hannan, minun kuin kaikkien seinäjokelaistenkin elämää. Korkeakirjallisuutta ymmärtämätön Suomi 24:n ylläpito valitettavasti on poistanut useimmat seikkailun käänteet palstoilta, joten tämä Finlandia-tasoinen vuosisadan rakkaustarina on vielä aivan alkutekijöissään.
Nyt kun fiksu Hanna on niin sanotusti pakkohoidossa, olen päättänyt pitää tarinassani toistaiseksi taukoa. Hannahan ei tietenkään ole sairas, niin kuin kaikki ymmärrämme. Itse asiassa ohjeistin Hannaa jo alun alkaen, että tällä tavalla vuosisadan rakkaustarinalla on mahdollisimman onnellinen tulevaisuus. Hanna tietenkin erehtyi pahasti 28.4.2015 käydessään keittiöveitsellä fileeraamaan viehättävää Oonaa; nuorethan monesti käyttäytyvät tällä tavalla impulsiivisesti. Nyt Hanna saa viettää pari seuraavaa vuotta vankimielisairaalassa, jossa sentään on inhimillisemmät oltavat kuin vankilassa. Kaikille lienee selvää, että vankimielisairaalassa vain puolet potilaista ovat hulluja ja toinen puoli vain onnistuneesti näyttelee.
Jossakinhan minun fiksun Hannani on oltava nämä pari seuraavaa vuotta. Sitten hän piakkoin kirjoittaa ylioppilaaksi, vaihtaa nimensä ja valmistuu ammattiin. Minun luonani fiksulla Hannalla on aina paikka. Lähes viikottain keksin 28.4.2915 järkyttäviin tapahtumiin liittyviä uusia tutkintalinjoja ja matkailen täydellä valtionpalkalla ja päivärahoilla tapaamaan Hannaa, jolloin keskustelemme onnellisesta tulevaisuudesta. Palstalla en kuitenkaan tule paljastamaan kaikkia tarinan yksityiskohtia.
Joulun vietän Hannan kanssa kartanossani.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Joo, taisit olla hoidossa.....
tarinaasi. Me kaikki odotamme mielenkiinnolla.
sario Esa Wanha-Runkkari on terve kyrpä.