Turvapaikanhakijat tärkein kilpailukykytekijä

"Turvapaikanhakijat tärkein kilpailukykytekijä" Haista sinä suvakki-spr-loinen v..u. Jumalauta tähänään mennessä ei ole kelvannut edes maksususta työntekijät teollisuudelle.

Sulje suusi edes jouluna näätä!

"Meidän tulee tehdä kaikkemme, että turvapaikanhakijat viihtyvät täällä ja oppivat äkkiä Suomen kielen ja kulttuurin, että pääsemme nauttimaan heidän panoksestaan yhteiskunnan rakentamisessa. "

Luultavasti teemme kaikkemme, että laukut pakataan jo loppiaisena.

Höperö olet ottanut liikaa näinaikaisin jo joulun aattopäivänä kun sinusta tunnustaa että mamut tuovat työpaikan tullessaan suomeen.
Sitähän sanotaan että humalassa velatkin tuntuvat saatavilta.

Lyhyt tilastokatsaus
Rosengårdin kaupunginosan kouluissa Värner Rydensin koulussa vain 10, 6 % oppilaista sai hyväksytyn arvosanan kaikista aineista.

Oheisen peruskoulutoimikunnan tilaston mukaan voimme havannoida malmölaisten lasten oppimiskykyä.

Rosengårdin kaupunginosan kouluissa Värner Rydensin koulussa vain 10, 6 % oppilaista sai hyväksytyn arvosanan kaikista aineista, ja Apelgårdinkin koulussa vain 17 % oppilaista läpäisi hyväksytysti lukuvuoden.

Toisessa ääripäässä ruotsalaisvoittoisessa Bäckagårdin koulussa 92,6 % oppilaista sai hyväksytyn todistuksen. Koulu on kuitenkin iso koulu, yli 500 oppilasta, ja noin moni pääsi läpi.

Voimmeko vetää tästä johtopäätöksen, että kehitysmaalaisia ei opiskelu kiinnosta? Vai eikö heillä ole kapasiteettia?

http://static.mvlehti.net/uploads/2015/12/Tajukangas-kaavio-22.jpg

TAPETTAVA KAIKKI

Kilpailua vääristävä halpatyövoiman käyttö estettävä

Turhia ovat KSML:n hurskastelevat pääkirjoitukset, virkamiesten ja politikkojen vaalipuheet harmaan talouden ja kilpailun vääristymisen kitkemisestä.

Jyväskylän Kaupunki ja rakennusyritykset ovat vahvasti liittoutuneet virolaisen ja venäläisen harmaan talouden ja siellä hyvin tunnettujen hämärämiesten kanssa.

Varsinkin kaupungin virkamiesten vakuuttelut, että hyvin menee, ja hallituksen ja valtuuston jäsenten hyväntahtoinen virnistely asialle kertoo kyllä kaiken. Sama on meno muissakin kaupungeissa ja valtion hallinnossa.

Esimerkkejä viimeisistä merkittävistä harmaan talouden tukijoista ja tukitoimista Suomessa.

1. Jyväskylän kaupunki, Corefield Eesti As, pyykinpesusopimus
2. Jyväskylän Sokos hotelin rakennustyömaa, Virolainen aliurakoitsija perustustöissä, nyt saarrossa.
3. Helsingin poliisin vankila, Oikeusministeriö, Corefield Eesti As, pyykinpesusopimus
4. Kotkan kaupunki, Corefield Eesti As, pyykinpesusopimus
5. Suomen valtio, ulkoministeriö, venäläinen yhtiö joka rekisteröity Cayman-saarille. Suomen viisumien myöntäminen Moskovassa ja Pietarissa.
6. Sosiaaliministeriö ja oikeusministeriö, CBoss Ltd. Suomen sosiaalituravanumeron ja viranomaisten henkilötunnisteen varmenne järjestelmän osto ja ylläpito Suomessa, Helsingissä toimivalta venäläiseltä yhtiöltä. Asiassa on todettu tapahtuneen vakava tietovuoto asiattomiin käsiin. Asia on nyt viranomaistutkinnassa.
7. Espoon kaupunki, Helsinkiin rekisteröityjen Virolaisten siivousyritysten kanssa sopimuksia virastojen ja koulujen siivoustyöstä.

Jyväskylässä on nyt

1. Kaupungin hankintatoimiston tekemä pyykinpesusopimus, Gorefield Eesti As:n kanssa. Vaikuttajat Siivo Silves, Tiiu Silves, metallikuningatar ovat Virossa tunnettuja megaluokan pyykkäreitä. Omat meriittinsä on myös heidän suomalaisella rengillä, Ronnie Malmstenilla.

2. Lutakon Sokoksen hotellityömaan perustustyö on jumissa saarron vuoksi Virolaisen yhtiön työvoima epäselvyyksien vuoksi.

Suomi, Helsingi seutu ja nyt myös muut kaupungit ovat kokeneet voimakkaan invaasion venäläisen ja virolaisen hämärä liiketoiminnan, jopa vahvasti rikollisen, toimesta.

Vahvin edistäjä, tuki ja tilaaja näille on Suomen valtio, Kaupunkien ja kuntien hallinto, kuten Jyväskylä.


Oheisessa linkissä löytyy hyvin valaiseva esimerkki virolaisen rakennusyhtiön Olster Groupp Ou ja sen suomalaisen tytäryhtiön OG-Rakennus Oy:n toiminnasta Helsingissä.

http://www.rakennuslehti.fi/uutiset/uutiset/10985.html

BULGARIALAISET NÄKIVÄT NÄLKÄÄ JA AJOIVAT TYÖMATKAT PUMMILLA
08.11.2007 12:37 Lehtiarkisto

"Olen nähnyt nälkää. Ruokaan oli käytettävissä yksi euro päivässä. Hankimme rahaa keräämällä pulloja ja tölkkejä puistoista", Rakennusliiton Helsingin toimistossa istuva bulgarialainen Sava Kirpechev kertoo.

Kuvaus ei ole Kirpechevin kotimaasta vaan hänen kokemuksistaan Suomessa. Orjatyövoiman käyttämistä muistuttava toiminta on esimerkki siitä, miksi viranomaiset yrittävät saada halpatyövoima käytön Suomessa kuriin. Kuluvan vuoden voimassa olleen tilaajavastuulain tarkoitus on taata, etteivät hämärät yrittäjät vie toimintamahdollisuuksia asiansa hoitavilta yrittäjiltä.

Kirpechev on yksi kolmesta bulgarialaisesta työntekijästä, jotka tulivat huhtikuussa Suomeen. Matka sai alkunsa, kun paikallinen välittäjä Borislav Borisov otti heihin Blaboevgradissa yhteyttä ja houkutteli töihin virolaisyrityksen palvelukseen Suomeen. Palkkaa luvattiin Kirpechevin kertoman mukaan 12 euroa tunnilta ja se maksettaisiin kahden viikon välein. Työsopimusta ei tehty.

"Emme tienneet yrityksestä mitään. Meille luvattiin, että joku tulee vastaan ja järjestää kaiken", Kirpechev kertoo.

Bemari odottikin miehiä Helsingin lentoasemalla. Sieltä he saivat kyydin Helsingin Kannelmäkeen ja jo seuraavana päivänä he olivat töissä asuntokorjauskohteessa Pukinmäessä.

Oman käsityksensä mukaan bulgarialaiset olivat töissä virolaisessa Olster Gruppissa, jonka edustaja heidät tänne palkkasi. Yritys on muun muassa tuonut vuokratyövoimaa Suomeen. Sillä on täällä myös paikallinen tytäryhtiö, OG Rakennus Oy. Onkin uutta, että ulkomaalaiset pyörittävät Suomessa vierastyövoiman halpatuontia.

Virolaisyrityksen edustaja on väittänyt, ettei Olster Grupp ole bulgarialaisten työnantaja. He vierittävät vastuun heidät houkutelleelle bulgarialaiselle edustajalle.
Työmatkat pummilla

Työskentely Suomessa oli bulgarialaisille paha pettymys. Kirpechev työskenteli yrityksessä vajaat kolme kuukautta. Hän kertoo saaneensa sinä aikana palkkaa eri kokoisina pikkusummina yhteensä 300 euroa. Kolme työntekijää saivat tänä aikana yhteensä noin 900 euroa. Palkan viipymiseen oli erilaisia selityksiä. Kahden viikon jälkeen oli esimerkiksi viikon laskutusaika. Venäjää ymmärtävä rakennusliiton edustaja kertoo kuulleensa, miten virolaisyhtiön edustaja torui Kirpecheviä turhanpäiväisestä rahan puutteesta valittamisesta. "Viime viikollahan minä annoin sinulle 50 euroa", tämä oli todennut. Luvattu palkkakin oli pudonnut 12 eurosta kahdeksaan

Tutkija: Suomella edessä suurtyöttömyys

Suomi kärsii investointi- ja kysyntälamasta. Jos ongelmaan ei puututa, se voi periaatteessa kestää ikuisesti.

Suomessa on edessään suurtyöttömyys ja pitkään kaksinumeroisena pysyttelevä työttömyysaste, jos talouspolitiikka jatkuu samanlaisena, kirjoittaa Jussi Ahokas, väitöskirjaa Itä-Suomen yliopistossa valmisteleva tutkija ja Suomen sosiaali ja terveys ry:ssä työskentelevä pääekonomisti.

Raha ja talous -blogissa hän kirjoittaa, että Suomen talous kärsii nyt ensisijaisesti investointi- ja kysyntälamasta. Sen juuret ovat globaalissa finanssikriisissä ja eurokriisissä. Lama on seurausta yritysten, sijoittajien ja kotitalouksien talousluottamuksen heikkenemisestä.

Tutkijan mukaan investointilama voi periaatteessa kestää ikuisesti.

”Jos esimerkiksi julkinen valta toimillaan kiristää taloutta ja imee sieltä verotuksen kiristämisen ja kulutuksen vähentämisen kautta ostovoimaa, yritysten ja sijoittajien voitto-odotukset jatkuvasti laskevat. Myös kotitaloudet pysyvät varovaisina kulutuksen ja velanoton suhteen”, Ahokas kirjoittaa.

Ahokas huomauttaa, että investoinnit ovat reaalitaloutta pyörittävä moottori, jonka sakkaaminen tuntuu nopeasti työmarkkinoilla.

Investoinnit ovat tärkeitä, koska ne synnyttävät talouteen usein velkarahalla rahoitettuja uusia tulovirtoja. Niiden kertausvaikutus aktivoi kulutusta ja kulutushyödykkeiden tuotantoa.

”Kun investoinnit supistuvat ja talouden investointiaste laskee, myös tuotanto vähenee ja samalla työvoiman kysyntä heikkenee.”

Tuoreet kesäkuun työttömyysluvut osoittivat työttömyyden lisääntyneen entisestään.

Tutkija ei ylläty, koska kehitys on ennustettavissa, kun vertaa investointi- ja työttömyysasteen kehitystä aiempina vuosina. Kun investointiaste on kasvanut, työttömyysaste on laskenut ja toisinpäin.

Tutkija mukaan talousluottamuksen voi palauttaa kasvattamalla kotitalouksien ja yritysten tulovirtoja.

Ahokas suositteleekin työttömyyden lääkkeeksi aktiivisempaa kysynnänsäätelypolitiikkaa ja ekspansiivista, elvyttävää investointi- ja finanssipolitiikkaa.

”Valitettavasti talouskuripolitiikka on kuitenkin juurtunut niin vahvasti päätöksenteon rakenteisiin ja päättäjien mieliin, ettei tämänkaltaiselle politiikalle ole nyt mahdollisuuksia."

Hallitus, kuten edellinenkin, pyrkii puuttumaan Suomen ongelmiin rakenteellisilla toimilla. Perusteena on se, että työttömyys johtuu työvoiman huonosta liikkuvuudesta tai liian korkeista palkkavaatimuksista.

Ahokkaan mukaan on kuitenkin vaikea osoittaa, että nämä syyt selittäisivät työttömyyttä paremmin kuin investointiasteen muutokset.

Työttömyyden vähentämiseksi on puututtava investointi- ja kysyntälamaan, Ahokas painottaa.

Kolmannes työpaikoista katoaa? Tämä asiantuntija antaa vielä hurjemman ennusteen

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla arvioi äskettäin, että Suomesta saattaa hävitä jopa kolmannes työpaikoista tietotekniikan kehittymisen takia.

Brittilehti Daily Mailin haastattelema asiantuntija esittää Etlankin arvioita hurjemman ennusteen.

”Alamme olla siinä pisteessä, että robotiikka muuttaa kaiken. Seuraavan 30 vuoden aikana robotit korvaavat 70 prosenttia kaikista perinteisistä työpaikoista”, robotiikan ja työelämän suhteesta kertovan Jobocalypse-kirjan kirjoittanut Ben Way sanoo Daily Mailille.

“Robotit mullistavat tavan, jolla koemme työnteon. Kahdeksasta neljään työpäivät, viisi kertaa viikossa jäävät historiaan”, hän lisää.

Kiinassa on jo muun muassa robottiravintola, jossa 20 robottia valmistaa ja tarjoilee ruuan. Lisäksi yhdysvaltalainen start-up yritys kerää parhaillaan rahoitusta baarimikkorobotin markkinointia varten.

Lähde: Talouselämä

Talousasiantuntija: Työväenluokka kärsii maahanmuutosta

Jan Tullberg, ruotsalainen taloustieteen dosentti, kirjoittaa Newsmillissä julkaistussa artikkelissa, että massamaahanmuutosta kärsivät erityisesti työväenluokka sekä jo syrjäytyneet. Hänen mukaansa monet keskusammattijärjestön jäsenet suhtautuvat tästä syystä kriittisesti maahanmuuttoon.

”Integraatiokeskustelulla on vahva taipumus keskittyä maahanmuuttajiin ja heidän ongelmiinsa ruotsalaisessa yhteiskunnassa, vaikka kokonaiskuvaa ajatellen heidän tilanteensa on paljon parempi lähtömaihin verrattuna.” Näin kirjoitti dosentti Jan Tullberg hiljattain Newsmill-verkkosivustolla julkaistussa artikkelissaan.

Tullberg kirjoittaa lisäksi, että maahanmuuttajia suositaan ruotsalaisten kustannuksella. Kun työpaikat ja taloudellinen tuki menevät maahan saapuneille, kärsii tästä yksi erityinen ryhmä: jo syrjäytyneet ruotsalaiset.

Dosentti kritisoi myös tapaa, jolla varoja jaetaan yhteiskunnassa:

”’Yksin saapuviin pakolaislapsiin’ käytetään resursseja, jotka ovat huomattavasti suurempia kuin mitä käytetään sijaishuoltoon, vanhustenhoitoon yms. 1 900 kruunun valtiollinen korvaus päivältä ylittää yli satakertaisesti kansainvälisen köyhyysrajan (dollari päivässä vuoden 1995 arvon mukaan). Korvaus vastaa keskimäärin sitä, mitä neljän hengen ruotsalaisperhe maksaa vuorokaudesta hyvässä hotellissa Punaisellamerellä.”

Jan Tullberg kritisoi myös vahvasti ruotsalaisten verorahojen jakautumista. Hänen mukaansa maahanmuuttajariittoisia kouluja suositaan muihin kouluihin nähden, sillä näiden kestämätön budjetti on 100 prosenttia suurempi oppilasta kohden. Myös työmarkkinoilla ruotsalaisia syrjitään ja maahanmuuttajille tarjotaan niin kutsuttuja alkuunpääsytöitä, jotka on suunnattu suoraan vasta maahan saapuneille, ei ruotsalaisille.

Sosiaalipalvelun tuista Tullberg kirjoittaa seuraavasti:

”Tämän päivän Ruotsissa on tavallisessa kunnassa normaalia, että 60 % tuesta annetaan maahanmuuttajille, joita on kunnassa 15 % asukkaista. Maahanmuuttaja saa yli seitsemän kertaa enemmän avustuksia kuin ruotsalainen keskimäärin.”

Dosentti Tullberg päättää artikkelinsa osoittamalla, kuinka valtaapitävät ovat yhdessä keskiluokan kanssa pettäneet työväenluokan. Hänen mukaansa vain uusliberaalit näkevät massamaahanmuuton toivottavana kehityksenä yhteiskunnassa. ”Vallitseva maahanmuuttopolitiikka uhkaa sekä sosiaalidemokraattista hyvinvointivaltiota että liberaalia hyvinvointiyhteiskuntaa”, hän toteaa lopuksi.

YK: Ruotsista kehitysmaa vuoteen 2030 mennessä

Yhdistyneiden kansakuntien mukaan vuoteen 2030 mennessä Ruotsi voidaan laskea kolmannen maailman maaksi. Vuonna 2010 Ruotsi oli HDI-asteikolla (Human Development Index, Inhimillisen kehityksen indeksi) sijalla 15, mutta YK arvioi maan putoavan vuonna 2015 sijalle 25 ja vuonna 2030 Ruotsin ennustetaan olevan vasta sijalla 45. Ruotsi on yksi niistä harvoista maista, joilla esiintyy näin rajua laskua HDI-indeksissä verrattuna vuoteen 2010. Inhimillisen kehityksen indeksi mittaa elinajanodotetta, koulutusta ja elintasoa kussakin valtiossa.

Monet köyhät ja takapajuiset maat kuten Kuuba, Meksiko, Baltian maat ja Bulgaria menevät YK-raportin mukaan Ruotsin ohi kehityksessä tulevina vuosikymmeninä. Jopa täydelliseen konkurssiin ajautuneen Kreikan ennustetaan olevan HDI-asteikossa Ruotsia edellä parinkymmenen vuoden päästä, sijalla 13.

”Meillä oli täydellinen valtio. Rikas valtio, mukava paikka asua, ja muutamassa vuodessa tämä valtio tulee olemaan poissa”, kommentoi Dispatch Internationalin päätoimittaja Ingrid Carlqvist asiaan.

Lähteet: Speisa.com, Human Development Research Paper 2010/40

http://speisa.com/modules/articles/index.php/item.454/sweden-to-become-a-third-world-country-by-2030-according-to-un.html

http://ww.rrojasdatabank.info/HDRP_2010_40.pdf

Selitppä tämä yhtälö,miten olet ajatellut tarkkemmin. Näinkö että palkkaa maksetaan vähemmän kuin esim: vuokra. Kuka elättä ja maksaa loput? Veron maksajatko. Huom! korkeapalkaset saavat ylkensä tylot verokertymästä josta antavat verona vähän takaisin siis mistä otat rahat. Kerroppa heti vai oletko noin ajattelematon vai tahaalasi höpiset. Kyllä se tavalinen palkansaaja Suomen pystyssä pitää, eikä joutavat virkamiehet.

Paljoilta sanoilta auttaa yksikin laulu

https://youtu.be/R8qwxfh6zms

Muslimit avioituvat edelleen sukulaistensa kanssa, ja ovat tehneet niin pidempään kuin yksikään egyptiläinen dynastia. Käytäntö ylittää myös maailman vanhimman monarkian (Tanska) iän 300 vuodella. Maailman muslimeista lähes puolet ovat lähisukulaisten jälkeläisiä: Pakistanissa 70% kaikista avioliitoista on serkusten välisiä (”veriveljeys”) ja Turkissa 25-30% (Jyllands-Posten 27.2.2009 http://jyllands-posten.dk/livsstil/sundhed/ECE4116348/flere-doedfoedsler-blandt-indvandrere/).

34% avioliitoista Algeriassa on lähisukulaisten välisiä, Bahrainissa 46%, Egyptissä 33%, Nuubiassa 80%, Irakissa 60%, Jordaniassa 64%, Kuwaitissa 64%, Libanonissa 42%, Libyassa 48%, Mauritaniassa 47%, Qatarissa 54%, Saudi-Arabiassa 67%, Sudanissa 63%, Syyriassa 40%, Tunisiassa 39%, Arabiemiraateissa 54% ja Jemenissa 45% (Reproductive Health Journal http://www.reproductive-health-journal.com/content/6/1/17/table/T1).

Suuri osa muslimeista syntyy jo valmiiksi lähisukulaisten liitoista syntyneille vanhemmille, mikä lisää entisestään henkisten ja fyysisten sairauksien todennäköisyyttä. Länsimaissa asuvien muslimien serkusavioliittojen määrä on matalampi. Tanskassa asuvista pakistanilaisista 40% ja turkkilaisista 15% avioituvat serkkunsa kanssa. (Jyllands-Posten http://fpn.dk/liv/krop_valvare/article1616165.ece).

Britannian pakistanilaisista yli puolet ovat naimisissa serkkujensa kanssa: BBC:n teettämän tutkimuksen mukaan 55% oli aviossa serkkunsa kanssa. Tämä on ilmeisesti selitys sille, miksi pakistanilais-perheen lapset sairastuvat 13 kertaa keskiarvoa yleisemmin resessiivisiin eli väistyviin perinnöllisiin sairauksiin (Times of India 17.11.2005 http://timesofindia.indiatimes.com/articleshow/msid-1298135,curpg-1.cms).

Matalampi määrä johtuu joko siitä, että lähisukulaisia on vaikeampi tuoda Eurooppaan tai sitten terveyskasvatus tehoaa paremmin.

.....

Serkusavioliittojen seuraukset ovat epämiellyttävän selvät: kuolleisuus, matala älykkyys ja kehitysvammaisuus, muut vammat ja sairaudet johtavat usein hitaaseen ja tuskalliseen kuolemaan. Muita seurauksia ovat: heikot sosiaaliset taidot, koulunkäyntivaikeudet, työnsaannin vaikeudet ja tuskalliset hoidot. Huonot kognitiiviset ominaisuudet madaltavat kykyä tulla omillaan toimeen. Keskittymiskyvyn puute ja tunteiden hallitsemattomuus johtaa yleensä epäsosiaaliseen käytökseen.

Taloudelliset seuraukset ovat luonnollisesti toisarvoisia sisäsiittoisuuden luomaan inhimilliseen kärsimykseen verrattuna. Muslimien sisäsiittoisuus vaikuttaa kuitenkin länsimaisiin yhteiskuntiin ja muslimimaihin. Henkisesti ja fyysisesti sairaiden maahanmuuttajien hoitokustannukset rasittavat julkista taloutta: ”Serkusten todennäköisyys saada vammainen lapsi on kaksinkertainen – se maksaa julkiselle sektorille huomattavia summia. Maahanmuuttajien vammaiset lapset maksavat Tanskalle miljoonia. Yksin Kööpenhaminassa vammaisten lasten lukumäärä kaksinkertaistui kymmenessä vuodessa. Meredith Lefelt on tavannut 330 perhettä, joilla on vammainen lapsi. Hänen mukaansa kolmasosa oli maahanmuuttajia.” (BT 10.11.2003 http://www.bt.dk/nyheder/indvandreres-indavl-koster-millioner).

Muslimimaahanmuuttajien kustannukset näkyvät – serkusavioliittojen seurauksena – kyvyttömyytenä työllistyä: muslimimaahanmuuttajilla ja heidän jälkeläisillään on erittäin korkea työttömyysaste. Sama asia paljastuu myös Yhdysvalloissa, jossa Gallup Institute haastatteli 300.000 ihmistä: ”Muslimeilla on yleensä keskimääräistä heikommat ansiot, matalampi koulutus ja huonommat työpaikat kuin keskimäärin.” (Berlingske Tidende 3.3.2009 http://www.b.dk/verden/muslimer-trives-i-usa).

http://www.murphyssoninlaw.blogspot.fi/2014/09/muslimien-sisasiittoisuus-osa-ii.html

Pakolaiset ovat Suomen aarre.

Miksi et investoi rahaa henkilökohtaisesti näihin kilpailukykytekijöihin?
Miksi veronmaksajat joutuvat tekemään senkin puolestasi?
Miksi maat, joista kilpailukykytekijät tulevat, ovat aivan pohjamudissa?
Tekeekö suomen passi heistä kilpailukykyisempiä, ketä vastaan?

Ovat pelkkiä kulueriä. Suomalaiset ei noita halua riesakseen.

Ovat suomalaisille liian tyhmiä.

https://fi.wikipedia.org/wiki/IQ_and_the_Wealth_of_Nations

Yhdestäkään turviksesta ei tule muuta kuin helvetinmoinen, ikuinen kuluerä Suomelle.
No..ehkä pari nohevinta saa jotain näkyvää aikaiseksi, heitä jaksetaankin sitten rummuttaa mediassa tämän tästä. Jotta miten kannatti ottaa 500 000 pakolaista jotta nämä kultamunat saatiin seulotuksi.

Poliitikot mukana pakolaisbisneksessä

Yksityisen vastaanottokeskuksen hallituksessa istuu entinen ja nykyinen kansanedustaja.

Maahanmuuttovirasto perustaa uuden vastaanottokeskuksen Espoon Otaniemeen. Vastaanottokeskuksen pyörittämisestä vastaa Luona Oy. (ANTTI NIKKANEN)

Maahanmuuttovirasto ilmoitti keskiviikkona perustavansa Espoon Otaniemeen vastaanottokeskuksen aikuisille turvapaikanhakijoille.

Viraston mukaan entisen Pelastusopiston kiinteistöön perustettavan vastaanottokeskuksen toiminnan käynnistämisestä ja ylläpitämisestä vastaa Luona Oy.

Kesän alussa nimensä Luonaksi vaihtanut yritys (ent. Barona Hoiva Oy) kuuluu työntekijöitä ja asumispalveluja välittävään Barona-konserniin.

Barona on tarjonnut kriisimajoitusta Helsingin kaupungille toisen tytäryhtiönsä Forenomin kautta. Kriisimajoitus on ollut Baronalle äärimmäisen tuottoisa bisnes.

Uudella vastaanottokeskuksella on aluksi valmius sataan asukkaaseen, mutta paikkamäärää voidaan kasvattaa viikossa jopa 300-400 asukkaaseen.

Maahanmuuttoviraston mukaan Suomessa ei ole aiemmin ollut yksityisten yritysten ylläpitämiä vastaanottokeskuksia.

Suuria summia

Maahanmuuttoviraston mukaan yksi vuorokausi vastaanottokeskuksessa maksaa valtiolle keskimäärin noin 40 euroa per turvapaikanhakija.

- Tämä valtakunnallinen keskiarvo pätee myös Luona Oy:n kohdalla, viestintäpäällikkö Hanna Kautto maahanmuuttovirastosta sanoo.

Kauton mukaan tilanteen kiireellisyydestä johtuen kirjallinen sopimus on vielä tekemättä.

Suullinen sopimus kuitenkin löytyy ja sen perusteella Luona veloittaa palveluksistaan saman verran kuin esimerkiksi Suomen Punainen Risti (SPR) tai kunnat.

Sadan turvapaikanhakijan majoittaminen maksaa valtiolle noin 4 000 euroa vuorokaudessa eli 120 000 euroa kuukaudessa.

Valtakunnallisen keskiarvon mukaan 400 turvapaikanhakijan majoittaminen on kuukausitasolla jo lähes puolen miljoonan euron suuruinen bisnes.

Vuositasolla puhutaan lähes kuudesta miljoonasta eurosta.

Maahanmuuttoviraston mukaan satoja turvapaikanhakijoita majoittavan vastaanottokeskuksen pyörittäminen vaatii paljon henkilökuntaa.

- Sata henkeä vaatii 9-10 työntekijää ja kolme sataa jo 18-19 työntekijää. Eli henkilöstökulut ovat varmasti suuret tälle (toiminnan) ylläpitäjälle, Kautto sanoo.

Tuttuja nimiä

Koko Barona-konsernin liikevaihto oli viime vuonna 160 miljoonaa euroa. Barona Hoivan osuus tästä oli 3,5 miljoonaa euroa, mutta tulos painui lähelle nollaa.

Luonan hallituksen puheenjohtajana toimii Helsingin kaupungin ex-sosiaalijohtaja Paavo Voutilainen, joka siirtyi Baronan leipiin viime vuoden keväällä.

Hädänalaisten ihmisten majoittaminen on Voutilaiselle tuttu bisnes, sillä hän vastasi Helsingin kaupungin hätämajoituksen ostosta vuoden 2012 loppuun asti.

Voutilainen johti myös Helsingin kaupungin asettamaa kriisimajoitustyöryhmää, joka luovutti loppuraporttinsa vuoden 2013 lopussa.

Luonan muut hallituksen jäsenet ovat Baronan toimitusjohtaja Markus Oksa, kansanedustaja Sanna Lauslahti (kok), ex-kansanedustaja Ulpu Iivari (sd) ja ydinvoimayhtiö Fennovoiman entinen yhteiskuntasuhteista vastaava johtaja Pasi Natri. Natri on europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natrin (sd) puoliso.

Sarkasmitutka hälyyttää......