Välit olleet pahoin tulehtuneet erään ihmisen kanssa. Luottamus on mennyt puolin ja toisin. Lisäksi pelkään, että hän lähtee edelleen jatkamaan syytteitä minua vastaan. Rukoillaan,että Herra pysäyttää tilanteen ja antaa meille sovun, luottamuksen, anteeksiannon sekä ystävyyden koittaa molemmin puolin. Minua on todella pelottanut, olen menettänyt mielenterveyteni ja joulukin meni pilalle asian vuoksi. Rukoillaan, että asiat selviää pian, että apu tulee meille. En kestä enää kauan tätä. Tämä on hirveää tuskaa koko asia. Noin 10 vuotta sitten olimme enemmänkin tekemisissä. Olimme sovussa eikä mitään ongelmia.
Mielenterveys mennyttä
surua12323
6<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Kyllä ne ihmissuhteet ovat aina kinkkisiä. Minulla oli tänään yllätys. Eräs jo parisen vuotta sitten ystävänä ollut henkilö laittoi ihan hirveän haukkumistekstarin päivällä ja vuodatti että olin loukannut häntä verisesti. Hän on aika suorasanainen itse, mutta ei kestä sitten yhtään itse jos hänelle annetaan kritisoivaa palautetta. Vielä eilen erosimme väleissä ja sovimme jopa tapaamisen nyt jouluaatoksi, mutta sitten päivällä tuli se vuodatus.
Tietenkin laitoin anteeksipyyntöviestin, mutta hän ei vastannut siihen mitenkään. Vaikuttaa että hän pohtii ja ruotii itsekseen aina tapaamisia ja ampuu sitten jollakin tapaa takertuen johonkin pieneen yksityiskohtaan.
Sanotaan, että se koira älähtää, johon kalikka kalahtaa.
Kuitenkin hän tahtoo soitella, pitää yhteyksiä ja tulee tapaamaan ja on tavallaan se aktiivisempi osapuoli ystävyydessä. En ottanut hernettä nenääni tuosta viestistä, kun en ole mitenkään tarkoituksella häntä loukannut ja pyysin anteeksi.
Joskus on kai parempi että ottaa etäisyyttä ja harventaa yhteydenpitoa, jos ystävyyssuhde alkaa takkuilla ja siitä koituu vain mielipahaa. Kyllä aioin ottaa nyt asian tapetille ja keskustella, että onko tästä yhteydenpidosta meille enää hyötyä, jos se alkaa mennä tätä linjaa. Vihoissa ei tarvitse olla, mutta ei kannata pakolla pitää yhteyttä jos se ei toimi.
Tällä henkilöllä ei ole kovin paljoa ihmissuhteita, kun on asunut paikkakunnalla vasta muutaman vuoden. Oikeastaan olen jopa joustanut sen vuoksi ja yrittänyt ymmärtää, mutta kyllä siinä lopulla väsyminen tulee.
Herra auttakoon meitä ihmisparkoja.
Niinhän se kirjoitetaan, että parempi laiha sopu, kuin lihava riita. Jos yhdessä olo tuo pelkkää riitaa, niin ehkäpä kannattaa pohtia, ystävyys suhteen jäähdyttämistä, ainakin joksikin aikaa.
Avio parin kanssa asiat on toisin, heidän tulisi oppia tulla toimeen keskenään.
Saattaa olla luottamuksen osoitus, että yksinäinen, vuosia paljon ikäviä asioita pantannut kiltti uskaltaa purkaa pahaa oloa ja pettymystä ja loukkaantuu helposti, mutta rajansa on kaikella. Ja jos loukkaantuu ja suuttuu, niin mielipahan voisi tuoda ulos maltillisesti. Ei ole fiksua alkaa heittämään kaveria silti maan rakoon.
Aviopareilla on se kotikenttäetu ja voidaan riidellä turvallisemmin kun tunnetaan paremmin, mutta ei silti pidä loukata toista ja vetää soppaan asioita, jotka eivät kyseiseen koplakaan kuulu.
Joskus se voi olla rakentavaa ottaa etäisyyttä toiseen ihmiseen.
Kyllä se niin on. Ei missään nimessä ottaa etäisyyttä loukkaantuakseen vaan on hyvä jos voidaan tehdä se yhdessä sopien. Saattaa tulla väsymistä jo liikaa pidetään yhteyttä. Sanoohan Raamattu:
Sananl. 25:17 - Astu jalallasi harvoin lähimmäisesi kotiin, ettei hän sinuun kyllästyisi ja alkaisi sinua vihata.
On rukouksen paikka, että saisi viisautta hoitaa nyt taidolla tämä ystävyyssuhde.
Mä hoitelen nuo hankalat tulehtuneet ihmiset muuten.