AKUN LATAUSVIRTA

Joskus TM:n akkutestissä tutkivat virran vastaanottokykyä 20asteen lämpötilassa, ja kaikkiin taisi upota jopa 40A. Mutta mitä kylmemmässä touhutaan, sitä huonommin virta kelpaa. Tuossa alempana kysyin ison akun latauksesta pikku laturilla ja nyt huomasin, että latausjännite oli 15,45V ja virta n.2A. Pari tuntia aiemmin 15,85V/2A. Latauspaikan lämpötila nolla astetta. Täytyy ostaa ominaispainomittari, sillä selviää varaustila. Muuttuuko ominaispaino ainoastaan varaustilan mukaan, vai onko akun lämpötilalla merkitystä?

kikka5 kirjoitti:

Joskus TM:n akkutestissä tutkivat virran vastaanottokykyä 20asteen lämpötilassa, ja kaikkiin taisi upota jopa 40A. Mutta mitä kylmemmässä touhutaan, sitä huonommin virta kelpaa. Tuossa alempana kysyin ison akun latauksesta pikku laturilla ja nyt huomasin, että latausjännite oli 15,45V ja virta n.2A. Pari tuntia aiemmin 15,85V/2A. Latauspaikan lämpötila nolla astetta. Täytyy ostaa ominaispainomittari, sillä selviää varaustila. Muuttuuko ominaispaino ainoastaan varaustilan mukaan, vai onko akun lämpötilalla merkitystä?

Lue lisää

lämpötilan mukaan. Yleensä ominaispaino ilmoitetaan 20 tai 25 asteen Celsiusta lämpötilassa. Jos happo on esim 0 asteista näyttää ominaispainomittari (areometri) hieman liian suurta lukemaa, en nyt ulkoa muista mikä tuo lämpötilakerroin on, mutta käytännön starttiakkumittauksissa (hapon ollessa vaikka 15... 25) ei sillä ole merkitystä. Täyden käynnistysakun elektrolyytin ominaispaino on luokkaa 1,28...1,30 g/cm3 ja tyhjässä n. 1,15. Akku on mitoitettu siten, ettei elektrolyytissä oleva rikkihappo pysty kokonaisuudessaan sitoutumaan levyihin, siksi ei ehjän ja tyhjän akun elektrolyytti ole koskaan "vettä".

Tuo latausjännitteesi vaikuttaa aika korkealta, mutta alhainen lämpötila selittää kyllä asiaa. Lyijyakkujen latauksessa käytetään latausjännitteen lämpötilakopensointikertoimena -3...4 mV/asteC/kenno. Siis 12 V akun latausjännitettä on nostettava n. 0,2 V kun lämpötila laskee 10 astetta. Käynnistysakun optimi latausjännite on 20 asteessa 13,8...14,2 V. Lisäksi on syytä muistaa, ettei ajoneuvokäyttöön tarkoitettua akkua ole tarkoitettu olemaan jatkuvasti latauksessa.

muuttuu kirjoitti:

lämpötilan mukaan. Yleensä ominaispaino ilmoitetaan 20 tai 25 asteen Celsiusta lämpötilassa. Jos happo on esim 0 asteista näyttää ominaispainomittari (areometri) hieman liian suurta lukemaa, en nyt ulkoa muista mikä tuo lämpötilakerroin on, mutta käytännön starttiakkumittauksissa (hapon ollessa vaikka 15... 25) ei sillä ole merkitystä. Täyden käynnistysakun elektrolyytin ominaispaino on luokkaa 1,28...1,30 g/cm3 ja tyhjässä n. 1,15. Akku on mitoitettu siten, ettei elektrolyytissä oleva rikkihappo pysty kokonaisuudessaan sitoutumaan levyihin, siksi ei ehjän ja tyhjän akun elektrolyytti ole koskaan "vettä".

Tuo latausjännitteesi vaikuttaa aika korkealta, mutta alhainen lämpötila selittää kyllä asiaa. Lyijyakkujen latauksessa käytetään latausjännitteen lämpötilakopensointikertoimena -3...4 mV/asteC/kenno. Siis 12 V akun latausjännitettä on nostettava n. 0,2 V kun lämpötila laskee 10 astetta. Käynnistysakun optimi latausjännite on 20 asteessa 13,8...14,2 V. Lisäksi on syytä muistaa, ettei ajoneuvokäyttöön tarkoitettua akkua ole tarkoitettu olemaan jatkuvasti latauksessa.

Lue lisää

Henk.autossani on DefaWarmUp järjestelmä: ajastin lohko/sisä sekä akkulaturi 2A. 2A:n virralla se lataa jossakin 12V:n tienoilla ja akun napajännitteen noustessa 14,2V:n virta on 0,2A. Edellinen Bilteman akku oli käytössä 7 vuotta ja vaihdoin vielä toimivan sen takia uuteen, kun oli tulossa muutto Turusta kohti pohjoista. Virtapiuhan olen pitänyt kiinni autossa lokakuun lopulta toukokuun alkuun. Ei ilmeisesti ainakaan lyhennä akun ikää?

kikka5 kirjoitti:

Henk.autossani on DefaWarmUp järjestelmä: ajastin lohko/sisä sekä akkulaturi 2A. 2A:n virralla se lataa jossakin 12V:n tienoilla ja akun napajännitteen noustessa 14,2V:n virta on 0,2A. Edellinen Bilteman akku oli käytössä 7 vuotta ja vaihdoin vielä toimivan sen takia uuteen, kun oli tulossa muutto Turusta kohti pohjoista. Virtapiuhan olen pitänyt kiinni autossa lokakuun lopulta toukokuun alkuun. Ei ilmeisesti ainakaan lyhennä akun ikää?

Lue lisää

Tämä ilmaisuni johtui siitä, että jotkut haluavat käyttää paikalliskäytössä, esim dieselgeneraattoreiden käynnistysakkuina halvimpia mahdollisia akkuja = ajoneuvojen starttiakku. Näissä akut ovat jatkuvasti ns. kestovarauksessa johon niitä ei ole suunniteltu.

Starttiakussa on paljon levypintaaa = monta ohutta levyä ja ohuet erottimet niiden välissä. Paikallaan olevan akun kestovarauksessa ja -levyjen väliin pyrkii muodostumaan ohuita "lyijysiltoja" joiden kautta tapahtuu kasvavaa itsepurkautumista. Tällaisessa käytössä starttiakun elinikä on siis lyhyt.

Sinun tapauksessasi akku on ajoneuvokäytössä, jossa autolla varmaan ajetaankin jonkun kerran loka- ja toukokuun välillä (kenties päivittäinkin) ja tärinä pitää huolta siitä, ettei lyijysilloista tule ongelmaa, vaan ne rapisevat akun pohjalle, jossa niille on varattu tilaa, etteivät sielläkään pysty oikosulkemaan levyjä. Voit siis huoletta käyttää Defaasi juuri niinkuin olet käyttänytkin.

Lisäksi nykyisin akut on niin halpoja, ettei niiden elinikä ole taloudellisessa mielessä ongelma. Kun aloitin autoiluani niin akku maksoi n. 250 mk ja tankin sai täyteen 50 markalla. Nyt akku maksaa 50 euroa ja sillä ei tahdo tankillista bensaa saada, siis akut on 30 vuodessa "halventuneet" viidennekseen polttoaineeseen nähden.

Sitten vielä palaan tuohon elektrolyytin ominaispainon muuttumiseen lämpötilan funktiona. Käsikirja antaa 35...40 % rikkihappo-vesiliuokselle (vastaa normaalia akkuhapon ominaispainoa n. 1,29...1,30 g/cm3) arvoksi n. 0,00075/astettaC tai vaihtoehtoisesti 0,005/10 astettaC, tässä on siis pieni ristiriita. Käytännössä riittää kun muistaa että 0-asteisen elektrolyytin lukema on n. 0,01 g/cm3 suurempi, kuin saman liuoksen lukema huonelämpötilassa.

Toivottavasti en nyt sotkenut asioita enemmän, kuin yritin selvittää.

Hyvää Uutta Vuotta kaikille lukijoille ! t. Maurizio

kirjoitin epäselvästi kirjoitti:

Tämä ilmaisuni johtui siitä, että jotkut haluavat käyttää paikalliskäytössä, esim dieselgeneraattoreiden käynnistysakkuina halvimpia mahdollisia akkuja = ajoneuvojen starttiakku. Näissä akut ovat jatkuvasti ns. kestovarauksessa johon niitä ei ole suunniteltu.

Starttiakussa on paljon levypintaaa = monta ohutta levyä ja ohuet erottimet niiden välissä. Paikallaan olevan akun kestovarauksessa ja -levyjen väliin pyrkii muodostumaan ohuita "lyijysiltoja" joiden kautta tapahtuu kasvavaa itsepurkautumista. Tällaisessa käytössä starttiakun elinikä on siis lyhyt.

Sinun tapauksessasi akku on ajoneuvokäytössä, jossa autolla varmaan ajetaankin jonkun kerran loka- ja toukokuun välillä (kenties päivittäinkin) ja tärinä pitää huolta siitä, ettei lyijysilloista tule ongelmaa, vaan ne rapisevat akun pohjalle, jossa niille on varattu tilaa, etteivät sielläkään pysty oikosulkemaan levyjä. Voit siis huoletta käyttää Defaasi juuri niinkuin olet käyttänytkin.

Lisäksi nykyisin akut on niin halpoja, ettei niiden elinikä ole taloudellisessa mielessä ongelma. Kun aloitin autoiluani niin akku maksoi n. 250 mk ja tankin sai täyteen 50 markalla. Nyt akku maksaa 50 euroa ja sillä ei tahdo tankillista bensaa saada, siis akut on 30 vuodessa "halventuneet" viidennekseen polttoaineeseen nähden.

Sitten vielä palaan tuohon elektrolyytin ominaispainon muuttumiseen lämpötilan funktiona. Käsikirja antaa 35...40 % rikkihappo-vesiliuokselle (vastaa normaalia akkuhapon ominaispainoa n. 1,29...1,30 g/cm3) arvoksi n. 0,00075/astettaC tai vaihtoehtoisesti 0,005/10 astettaC, tässä on siis pieni ristiriita. Käytännössä riittää kun muistaa että 0-asteisen elektrolyytin lukema on n. 0,01 g/cm3 suurempi, kuin saman liuoksen lukema huonelämpötilassa.

Toivottavasti en nyt sotkenut asioita enemmän, kuin yritin selvittää.

Hyvää Uutta Vuotta kaikille lukijoille ! t. Maurizio

Lue lisää

Mitä mieltä olet, pitääkö minun ottaa akku pois, kun auto on jatkuvasti liikenteessä ja akku jatkuvassa latauksessa?

ilmanko akkua kirjoitti:

Mitä mieltä olet, pitääkö minun ottaa akku pois, kun auto on jatkuvasti liikenteessä ja akku jatkuvassa latauksessa?

Kolmannessa kappaleessa asia kyllä kerrotaan. Mutta koska käsityskykysi tuntuu olevan rajallinen, toistan vielä ...ajoneuvokäytössä syntyvä tärinä estää lyijysiltojen muodostumisen...

Sitä paitsi en kyllä usko Suomesta paljon löytyvän autoja jotka on todella jatkuvasti liikenteessä. Joillain liikennöitsijöillä saattaa rekkavetureille tai pitkänmatkan bussille tulla lähemmäs 20 h/vrk hyvissä tapauksissa, mutta kun kuormatakin pitää ja autoa huoltaa, niin tuo on aika teoreettista.

Pienenä vihjeenä ns. 24/365 hommissa tarvitaan työaikalakien vuoksi viisi ihmistä hoitamaan yhtä työtä, joten sinun teoreettinen autosi tarvitsee siis 5 kuskia pyöriäkseen jatkuvasti. Kun keskinopeutena käytetään esim. 50 km/h tulee vuodessa kilometrejä melkein 500 000, eipä taida akun kestoikä olla ensimmäisiä murheita.

tarkemmin kirjoitti:

Kolmannessa kappaleessa asia kyllä kerrotaan. Mutta koska käsityskykysi tuntuu olevan rajallinen, toistan vielä ...ajoneuvokäytössä syntyvä tärinä estää lyijysiltojen muodostumisen...

Sitä paitsi en kyllä usko Suomesta paljon löytyvän autoja jotka on todella jatkuvasti liikenteessä. Joillain liikennöitsijöillä saattaa rekkavetureille tai pitkänmatkan bussille tulla lähemmäs 20 h/vrk hyvissä tapauksissa, mutta kun kuormatakin pitää ja autoa huoltaa, niin tuo on aika teoreettista.

Pienenä vihjeenä ns. 24/365 hommissa tarvitaan työaikalakien vuoksi viisi ihmistä hoitamaan yhtä työtä, joten sinun teoreettinen autosi tarvitsee siis 5 kuskia pyöriäkseen jatkuvasti. Kun keskinopeutena käytetään esim. 50 km/h tulee vuodessa kilometrejä melkein 500 000, eipä taida akun kestoikä olla ensimmäisiä murheita.

Lue lisää

Tiedoksi sulle tietämätön! Maailma on täys erinäisiä jakeluautoja, jotka ovat käynnissä lähes tauotta. Itse ajelen yhtä. Keskinopeus kaupunkialueilla pysähdyksineen (auton moottori kuitenkin käyynnissä) ajotietokoneen näytön mukaan 15-25 km/h. Yöaikaan maantieajoa joka nostaa keskinopeuden 30-40 km/h. Kilometrejä tulee vuorokaudessa n. 250-300 km. Vuodessa n. 110000 km. Auto kuitenkin käy lähes ympäri vuorokauden ja akkuja ei vaihdeta vaan autoja vaihdetaan 3-4 vuoden välein.

yksi pee riittää kirjoitti:

Tiedoksi sulle tietämätön! Maailma on täys erinäisiä jakeluautoja, jotka ovat käynnissä lähes tauotta. Itse ajelen yhtä. Keskinopeus kaupunkialueilla pysähdyksineen (auton moottori kuitenkin käyynnissä) ajotietokoneen näytön mukaan 15-25 km/h. Yöaikaan maantieajoa joka nostaa keskinopeuden 30-40 km/h. Kilometrejä tulee vuorokaudessa n. 250-300 km. Vuodessa n. 110000 km. Auto kuitenkin käy lähes ympäri vuorokauden ja akkuja ei vaihdeta vaan autoja vaihdetaan 3-4 vuoden välein.

Lue lisää

Eipä tuohon ole mitään sanomista. Kyllä normaali hyvälaatuinen akku tuon hyvinkin kestää. Omassa siviiliautossani on edelleenkin alkuperäinen akku joka on valmistettu vuonna 1996.

Et edelleenkään huomannut sitä tärkeää pointtia ajonaikaisesta tärinästä.

Kyllä moottori käy laturin antaman virran avulla. Sehän riittää mainiosti sytytysvirtaan.

Tällainen tilanne on kylläkin suht. outo; yleensähän se syntyy laturin lakatessa antamasta virtaa.

Vanhemmat dieselit kävivät kerran käynnistyttyään vaikka maailman tappiin ilman mitään akkuja tai latausvirtoja. Dieselhän ei vaadi sytytysvirtaa...
Nykydieselit eivät ilman ulkopuolista virtaa käy. Jo pelkkä moottorinohjauselektroniikka vaatii oman osansa.

JJH kirjoitti:

Kyllä moottori käy laturin antaman virran avulla. Sehän riittää mainiosti sytytysvirtaan.

Tällainen tilanne on kylläkin suht. outo; yleensähän se syntyy laturin lakatessa antamasta virtaa.

Vanhemmat dieselit kävivät kerran käynnistyttyään vaikka maailman tappiin ilman mitään akkuja tai latausvirtoja. Dieselhän ei vaadi sytytysvirtaa...
Nykydieselit eivät ilman ulkopuolista virtaa käy. Jo pelkkä moottorinohjauselektroniikka vaatii oman osansa.

Lue lisää

Eli ei muuta kun laturia ostamaan jos akku tyhjenee

tiedosta kirjoitti:

Eli ei muuta kun laturia ostamaan jos akku tyhjenee

latausvirta; voihan olla, että jännitteensäädin on sökö. Kannattaa aloittaa halvemmasta päästä...

Siis laturi voi olla ehjä, mutta säädin antaa liian alhaisen jännitteen eli ei ylläpidä akun varaustilaa.