Toisinaan kirjoitukseni vaatii synnyttämistä. Tässä syntynyt valmis tekstini hunnuista ja päähineistä; >>>>>>>>>> Onko tässä tekstissä kaikki hyvin?
Kiroituksiensa viimeistely ei koskaan lopu, aina voi parannella, mutta jossakin vaiheessa täytyy olemassa olevan olla kelvollista kuitenkin.
Pitäisikö naisten käyttää huivia Jumalan palveluksessa?
1 Kor 11:2-16;
Osoitamme kunnioitusta omassa kulttuurissamme eri tavoilla,
kuin itämailla historian tapahtuma-aikaisessa kulttuurissa.
Raamatun kirjoittamisen kulttuurin aikana tapakäytännöt vaihtelivat.
Patriarkkojen prostituoidut peittivät kasvonsa verholla; 1 Moos 38:14-15.
Assyrian lait 1200 eKr ei sallinut prostiuoitujen huntujen käyttöä.
Myöhemmin naisten hunnun käyttö liittyi joihinkin maagisiin riitteihin; Hes 13:17-21. Huntu saattoi olla koriste. Huntu oli toisinaan merkkinä vaatimattomuudesta ennen häitä. (Laul.4:1,3,6:7) Päähän sijoitettu huivi oli surun merkki. (2 Sam 15:30)
Tapahtuma-aikainen sosiaalinen tapa salli naisten ja miesten käyttää jotakin päähinettä tarvittaessa. Roomalainen käytäntö oli että naisten ja miesten oli käytettävä palvonnassa kunnioituksen ja hurskauden osoituksena päähinettä.
Naisten huntujen käytön raja oli Paavalin aikaan Tarson kaupungin länsipuolella. Paavali oli itse Tarsolainen. Paavali sai koulutuksen Jerusalemissa, jossa naiset käyttivät huntuja. Lännessä naisten hunnuttomuus oli varmaankin outoa Paavalille. Paavali saattoi ajatella hänen varhaisen aikakautensa 1 Kor 11:2-16 kirjeessään että kristittyjä naisia saatettaisiin sekoittaa hunnuttomina siveettömiin naisiin. Paavalin oma toive oli ilmeisesti että naiset käyttäisivät huntuja juutalaisten naisten tapaan, koska paavali halusi suojella seurakunnan naisia.
Paavali ei puhunut verhosta joka peitti kasvoja. Roomalaisessa ja kreikkalaisessa kulttuurissa naisten huivi-päähine oli yleinen tapa. Huivi ei ollut aina erillinen vaatekappale, sillä huivi kuului kreikkalaiseen pukuun.
Kreikkalainen kulttuuri ei vaatinut miehiä kattamaan päätään palvonnassa. Miehiä ei juutalaisessakaan kulttuurissa vaadittu käyttämään palvonnassa päähinettä.
Suomalainen kansanperinne ei vaadi naisia päähineiden suhteen. Leskeksi jäätyään naiset toisinaan käyttivät mustaa pitsistä valmistettua suruhuntua. Miehet ovat kunnioituksen osoituksena ottaneet tilannekohtaisesti päähineen päästään.
Roomalaisessa kulttuurissa naisten päähine oli merkki korkeista moraalisista arvoista, naisellisuudesta, sekä sitoutumista aviomieheen. Naisen yllä päähine toi kunniaa sekä aviomiehelle että perheellekin.
Paavalin sanat päähineistä liittyvät siihen että Paavali halusi huolehtia neuvollaan kristityn sosiaalisesta tavasta. Paavali ei koskaan halunnut olla tarpeettomassa ristiriidassa sosiaalisten tapojen suhteen. Pään peittäminen osana kristillisiä perusarvoja hylättiin kuitenkin. Käytäntö vaatekappaleesta osana hengellisyyttä olisi ollut häpeäksi seurakunnalle. Vaatekappale ei voi tehdä ihmisestä hurskasta.
Kristinusko kuului moraaliseen korkeaan arvoon, -ei vaatekappale.
Kaikki roomalaiset naiset peittivät päänsä. Varakkaita naisia jossakin määrin vapautettiin päähinetavoista, ja on mahdollista että roomalaisia naisia kääntyi kristinuskoon, ja nämä eivät kattaneet päätään palvonnassa.
Paavali halusi suojella eheyttä seurakunnassa, ettei pukeutuminen aiheuttaisi tarpeetonta erimielisyyttä.
”Samoin tahdon että naisten kaunistuksena on hillitty esiintyminen, vaatimattomuus ja säädyllisyys -eivät tukkalaitteet, kultakorut, helmet tai kalliit vaatteet.” (1 Tim 2:9)
Jumala on antanut naiselle hiukset hunnuksi; 1 Kor 11:15.
Pään kattaminen ei ollut merkityksetön asia, mutta hengellisessä palvonnassa pukeutuminen ei voinut kuitenkaan liittyä suoraan arvona hurskauteen ja hengellisyyteen.
Seksuaaliset erot, sosiaalinen asema, vaatimattomuus ja kunnia ei voinut liittyä seurakunnan käytäntöihin osana hengellisyyttä ja Jumalan palvelusta.
"Älkää pitäkö tärkeänä ulkonaista kaunistusta, älkää hiuslaitteita, kultakoruja tai hienoja vaatteita. Teidän kaunistuksenne olkoon katoamatonta: salassa oleva sydämen ihminen, lempeä ja sävyisä henki. Tämä on Jumalan silmissä kallisarvoista." (1 Piet 3:3-4)
Hengellisyys ilmenee ilona ja rakkautena, joka säteilee luonnollisena ilman keinotekoisia kaunistuksia.
Myöhempänä aikana oli maailmalla turhamaista ja epäterveellistä muotia.
Naisten päälaitteet olivat kookkaita. Päälaitteet painoivat jopa kymmenen kiloa. Lyijypainot pitivät päälaitteita paikoillaan.
Naisten jalkojen kasvua estettiin liian pienillä kengillä. Naiset käyttivät korsetteja, ja miehet kalukukkaroita.
”Sillä mitä kaikkea maailmassa onkin, ruumiin halut, silmien pyyteet ja mahtaileva elämä, se kaikki on maailmasta, ei Isästä.” (1 Joh 2:16)
Jumalan siunausta
Jari Laurila
keskustelija
Kiroituksiensa viimeistely ei koskaan lopu, aina voi parannella, mutta jossakin vaiheessa täytyy olemassa olevan olla kelvollista kuitenkin.
Pitäisikö naisten käyttää huivia Jumalan palveluksessa?
1 Kor 11:2-16;
Osoitamme kunnioitusta omassa kulttuurissamme eri tavoilla,
kuin itämailla historian tapahtuma-aikaisessa kulttuurissa.
Raamatun kirjoittamisen kulttuurin aikana tapakäytännöt vaihtelivat.
Patriarkkojen prostituoidut peittivät kasvonsa verholla; 1 Moos 38:14-15.
Assyrian lait 1200 eKr ei sallinut prostiuoitujen huntujen käyttöä.
Myöhemmin naisten hunnun käyttö liittyi joihinkin maagisiin riitteihin; Hes 13:17-21. Huntu saattoi olla koriste. Huntu oli toisinaan merkkinä vaatimattomuudesta ennen häitä. (Laul.4:1,3,6:7) Päähän sijoitettu huivi oli surun merkki. (2 Sam 15:30)
Tapahtuma-aikainen sosiaalinen tapa salli naisten ja miesten käyttää jotakin päähinettä tarvittaessa. Roomalainen käytäntö oli että naisten ja miesten oli käytettävä palvonnassa kunnioituksen ja hurskauden osoituksena päähinettä.
Naisten huntujen käytön raja oli Paavalin aikaan Tarson kaupungin länsipuolella. Paavali oli itse Tarsolainen. Paavali sai koulutuksen Jerusalemissa, jossa naiset käyttivät huntuja. Lännessä naisten hunnuttomuus oli varmaankin outoa Paavalille. Paavali saattoi ajatella hänen varhaisen aikakautensa 1 Kor 11:2-16 kirjeessään että kristittyjä naisia saatettaisiin sekoittaa hunnuttomina siveettömiin naisiin. Paavalin oma toive oli ilmeisesti että naiset käyttäisivät huntuja juutalaisten naisten tapaan, koska paavali halusi suojella seurakunnan naisia.
Paavali ei puhunut verhosta joka peitti kasvoja. Roomalaisessa ja kreikkalaisessa kulttuurissa naisten huivi-päähine oli yleinen tapa. Huivi ei ollut aina erillinen vaatekappale, sillä huivi kuului kreikkalaiseen pukuun.
Kreikkalainen kulttuuri ei vaatinut miehiä kattamaan päätään palvonnassa. Miehiä ei juutalaisessakaan kulttuurissa vaadittu käyttämään palvonnassa päähinettä.
Suomalainen kansanperinne ei vaadi naisia päähineiden suhteen. Leskeksi jäätyään naiset toisinaan käyttivät mustaa pitsistä valmistettua suruhuntua. Miehet ovat kunnioituksen osoituksena ottaneet tilannekohtaisesti päähineen päästään.
Roomalaisessa kulttuurissa naisten päähine oli merkki korkeista moraalisista arvoista, naisellisuudesta, sekä sitoutumista aviomieheen. Naisen yllä päähine toi kunniaa sekä aviomiehelle että perheellekin.
Paavalin sanat päähineistä liittyvät siihen että Paavali halusi huolehtia neuvollaan kristityn sosiaalisesta tavasta. Paavali ei koskaan halunnut olla tarpeettomassa ristiriidassa sosiaalisten tapojen suhteen. Pään peittäminen osana kristillisiä perusarvoja hylättiin kuitenkin. Käytäntö vaatekappaleesta osana hengellisyyttä olisi ollut häpeäksi seurakunnalle. Vaatekappale ei voi tehdä ihmisestä hurskasta.
Kristinusko kuului moraaliseen korkeaan arvoon, -ei vaatekappale.
Kaikki roomalaiset naiset peittivät päänsä. Varakkaita naisia jossakin määrin vapautettiin päähinetavoista, ja on mahdollista että roomalaisia naisia kääntyi kristinuskoon, ja nämä eivät kattaneet päätään palvonnassa.
Paavali halusi suojella eheyttä seurakunnassa, ettei pukeutuminen aiheuttaisi tarpeetonta erimielisyyttä.
”Samoin tahdon että naisten kaunistuksena on hillitty esiintyminen, vaatimattomuus ja säädyllisyys -eivät tukkalaitteet, kultakorut, helmet tai kalliit vaatteet.” (1 Tim 2:9)
Jumala on antanut naiselle hiukset hunnuksi; 1 Kor 11:15.
Pään kattaminen ei ollut merkityksetön asia, mutta hengellisessä palvonnassa pukeutuminen ei voinut kuitenkaan liittyä suoraan arvona hurskauteen ja hengellisyyteen.
Seksuaaliset erot, sosiaalinen asema, vaatimattomuus ja kunnia ei voinut liittyä seurakunnan käytäntöihin osana hengellisyyttä ja Jumalan palvelusta.
"Älkää pitäkö tärkeänä ulkonaista kaunistusta, älkää hiuslaitteita, kultakoruja tai hienoja vaatteita. Teidän kaunistuksenne olkoon katoamatonta: salassa oleva sydämen ihminen, lempeä ja sävyisä henki. Tämä on Jumalan silmissä kallisarvoista." (1 Piet 3:3-4)
Hengellisyys ilmenee ilona ja rakkautena, joka säteilee luonnollisena ilman keinotekoisia kaunistuksia.
Myöhempänä aikana oli maailmalla turhamaista ja epäterveellistä muotia.
Naisten päälaitteet olivat kookkaita. Päälaitteet painoivat jopa kymmenen kiloa. Lyijypainot pitivät päälaitteita paikoillaan.
Naisten jalkojen kasvua estettiin liian pienillä kengillä. Naiset käyttivät korsetteja, ja miehet kalukukkaroita.
”Sillä mitä kaikkea maailmassa onkin, ruumiin halut, silmien pyyteet ja mahtaileva elämä, se kaikki on maailmasta, ei Isästä.” (1 Joh 2:16)
Jumalan siunausta
Jari Laurila
keskustelija
Vastaukset 8
Vanhimmat
Niin juuri - eiköhän tässä ole enemmän kyse siitä että Paavali halusi saada seurakunnan jolla oli sisäisiä vaikeuksia jälleen toimivaksi .. eikä mistään ikuisesta hunnun käytöstä :))
Jos lukee jatkon niin se selviää aika selvästi .. Valitettavasti tätä Paavalin kirjoitusta on sitten käytetty naisten alistamiseen enemmänkin miesten vallan alle kuin Jumalan tahdon seuraajiksi ..
17 Mutta tätä käskiessäni en kiitä sitä, että kokoontumisenne ei tee teitä paremmiksi, vaan pahemmiksi.
18 Sillä ensiksikin olen kuullut, että kun kokoonnutte seurakunnankokoukseen, teillä on riitaisuuksia keskenänne, ja osittain sen uskonkin.
19 Täytyyhän teidän keskuudessanne olla puolueitakin, että kävisi ilmi, ketkä teistä kestävät koetuksen.
20 Kun te näin kokoonnutte yhteen, niin ei se ole Herran aterian nauttimista,
21 sillä syömään ruvettaessa kukin rientää ottamaan eteensä omat ruokansa, ja niin toinen on nälissään ja toinen juovuksissa.
22 Eikö teillä sitten ole muita huoneita, niissä syödäksenne ja juodaksenne? Vai halveksitteko Jumalan seurakuntaa ja tahdotteko häväistä niitä, joilla ei mitään ole? Mitä minun on teille sanominen? Onko minun teitä kiittäminen? Tässä kohden en kiitä.
alex
Kappalejakoa vielä paransin, ja linkissä nyt valmis teksti;
http://jarinhotelli.blogspot.com/search/label/7.14
Täydelliseksi ei kirjoitus koskaan tule, mutta on aina raja jossakin vaiheessa että kirjoitus täyttää tehtävänsä. On raja että kirjoittaja on itse tyytyväinen kohtuudella tulokseen että teksti on kelvollinen.
Siunauksia
Jari Laurila
keskustelija
Ihan niin Jari. Tarkoitukseni ei ollut kritisoida kirjoitustasi .. ajattelin vain painottaa toista puolta naisten ja miesten välisistä suhteista. Joskus tuntuu, näitä kirjoituksia lukiessa, että muutamat miehet eivät oikein tajua että nainen on ihan yhtä viisas ja hyvä kuin mies (ja monesti jopa viisaampi) .
Minun painotukseni vain oli siis hieman toinen .. nimittäin se että Raamattua on virheellisesti käytetty naisten alistamiseen vajavaisten miesten "omien ajatusten ja oppien" alle ja siihen on käytetty erilaisia Raamatun sanoja joiden tarkoitus todellisuudessa tarkoittaa aivan muuta.
Jotkut pöljät jopa syyllistävät naista jopa syntiinlankeemuksesta .. mikä ei paljon naurata ..
----
Kun naisia alistetaan miesten > oppien noudattajiksi< ja kun miesten opit ovat vain miesten oppeja, mutta eivät Raamatun oppeja - silloin luodaan jotain mitä hyvällä syyllä voi kutsua todelliseksi eksytykseksi.
Liitä siihen sitten sielun kuolemattomuus, luotujaan ikuisesti kiduttava jumala, ja helvetin ikuinen piina ... niin jo ollaan metsässä. Ei tarvitse kuin katsella ympärilleen niin voi todeta että näin juuri se aika usein on .. valitettavasti ..
Mitä enemmän Raamattua rehellisesti tutkii - sen selvemmäksi tulee tämäkin monien kirkkojen ja lahkojen eksytys .. miehet käyttävät Jumalan sanaa omiin tarkoituksiinsa .. valitettavasti ..
Raamattu sanoo tosiasiassa että ihmisten tulee elää Jumalan tahdossa ja se ei ole sama kuin miesten tahto .. oli kyse sitten kenestä tahansa .. ei sillä ole mitään väliä onko ihminen mies tai nainen.
Tämä naisten alistaminen "miesten valtaan" on vain heikkojen miesten keino hallita naisiaan - ja siitä kärsivät niin miehet itse kuin heidän vaimonsa ja lapsensa - ei siis ole mikään ihme että avioerot ovat tänään niin tavallisia.
alex
"Tämä naisten alistaminen "miesten valtaan" on vain heikkojen miesten keino hallita naisiaan - ja siitä kärsivät niin miehet itse kuin heidän vaimonsa ja lapsensa - ei siis ole mikään ihme että avioerot ovat tänään niin tavallisia."
Niin juuri, Alex. Alkaa jo hieman ihmetyttää että taas olemme jostakin asiasta samaa mieltä :)
Mutta Jumalan viisaus on tässäkin asiassa hyvin suuri ja ihmeellinen. Paavali ei sanonut että miehet alistaisivat vaimojaan, vaan että vaimo alistuisi miehelleen (vapaaehtoisesti). Siinä on suuri ero.
Aivan kuten viisas kristitty ei kyseenalaista Jeesuksen johtajuutta, ohjeita tai neuvoja, tulisi miehen olla avioliitossa sellainen johon nainen voi aina luottaa; jonka ohjeita naisen kannattaa aina noudattaa; ja että nainen tietää että mies on valmis uhraamaan itsensä perheen puolesta. Se, monessako avioliitossa mies on tällainen, on valitettavasti yhden käden varpailla laskettavissa.
Mutta aivan kuten kristitty mies hartaimmillakaan rukouksilla ei aina saa toivomaansa rukousvastausta, ei nainenkaan saa avioliitossa pyynnöistä ja yrittämisestään huolimatta mitään "helppoa" miestä pääkseen - jos siis haluaa pitää miestä perheen päänä.
Avioliitossa kysymys on asenteesta. Lankomieheni vertasi joskus avioliittoa autolla ajamiseen: jos autossa olisi kaksi ohjauspyörää ja kahdet polkimet, mihin sellainen auto päätyisi ? Turvalliseen ajamiseen vaaditaan, että yksi ottaa vastuun siitä mihin auto menee, ja hoitaa tehtäväänsä parhaan kykynsä mukaan. Sen lisäksi, hän kuuntelee toista ja ottaa vastaan neuvoja ja viisautta myös siitä hanttimiehen paikalta - etenkin silloin kun auto ei etene tuttua ja turvallista reittiä. Sitä sanotaan viisaudeksi.
Avioliittokysymyksessä ei ole kysymys paremmuudesta vaan yksinkertaisesti siitä että kahden henkilön yhteisön demokraattinen johtamistapa on demokratian perusmääritelmän mukaan tehoton ja jopa vaarallinen. Se johtaa väistämättä kompromisseihin ja valtataisteluun, jossa ei ole kuin häviäjiä.
Ihanteellisessa avioliitossa mies tekee päätökset vaimon edun turvaamiseksi, uhraten oman etunsa. Sitä on olla perheen pää, samoin kuin Jeesus on seurakunnan pää. Avioliitossa jossa mies tekee päätökset vaimoa kuullen ja vaimon eduksi, ei vaimolla ole ainakaan järjen mukaan pitäisi olla mitään valitettavaa. Ei miehelläkään, koska hän on kontrollissa. Sitä on Jumalan viisaus avioliitossa. Mies ei pakota vaimoa alistumaan, vaan vaimo tekee sen Jumalisuudesta ja itse asiassa samalla omaksi edukseen.
" Paavalin oma toive oli ilmeisesti että naiset käyttäisivät huntuja juutalaisten naisten tapaan, koska paavali halusi suojella seurakunnan naisia."
Suojella, mutta miltä?
Korinton kaupungissa oli Isiksen temppeli. Juuri Isis oli naisten ja varsinkin leskien turva.
Isiksen kultti antoi naisille tilaisuuden olla osallisia toimituksiin papittarina ja profeettoina, johon toimeen sitten liittyi esiintyminen hiukset avattuina, koska hiusten ajateltiin kanavoivan Isiksen energiaa.
Mistään säädyttömyydestä ei suinkaan ollut kysymys. Päinvastoin, initoidut sitoutuivat selibaattiin.
Mutta kultillisten toimitusten menot olivat joskus yleisen (näennäis)moraalin vastaisia, palvovien naisten esiintyessä estottomasti, hiukset paljastettuina ja mumisemassa "enkelten" kieltään.
Apostoleilla oli tarjolla vastaava "tuote". Kuten Apostolien teoista ilmenee, kykyä puhua enkelten kielillä jaettiin uskoville kättenpäällepanemisen kautta (apostolinen sukkessio-kirkon perusta), sekä vastaavanlainen teologia, jossa kristittyjen Vapahtaja oli Hieros Gamoksen, (taivaallisen akti, jossa Jumaluus yhtyy neitsyeen), hedelmä.
Myös Isiksen jälkikasvu Tammus-poju oli Vapahtaja ja saanut alkunsa mystisissä oloissa.
Ei mikään ihme, että Korintissa oltiin huolissaan "pakanallisten" tapojen noudattamisesta seurakunnassa, entisten Isiksen kultin kannattajien kääntyessä "kristinuskoon".
Huoli tosin koski vain ihmisten ulkoista olemusta- kuinka pukeutua ja kuinka käyttäytyä yms. Oppi sensijaan sai olla mitä oli.
Kirjoituksissa, jotka Israelin Jumala on meille antanut, on sellainen seikka, että kunkin sanan ensiesiintymä on tuon entiteetin kate, mihin kaikkia muita myöhempiä esiintymiä verrataan, joten on selkeästi hyvän ja pahan tiedon puun hedelmää tuo sinun selittelysi.
Huntu, jolla nainen peitti päänsä ja nimenomaan tulevan aviomiehensä edessä, on ilmaistu jo kauan ennen tuota omien selittelyjesi lähtökohdaksi ottamaasi yhdenkertaista tapahtumaa, josta siis emme vetele mitään yleisjohtopäätöksiä saati kattavaa käytäntöä.
Sen sijaan, kun Rebekka, joka (14 lukua eli kymmeniä vuosia aiemmin) kysyi hänet hakeneelta ja itsensä Avrahamin palvelijaksi ja tämän pojan Iisakin palvelijaksi esittäneeltä mieheltä Kuka on tuo mies, joka kulkee pellolla ja lähestyy meitä? ja sai vastauksen, että tämä mies on herrani, otti hän hunnun ja peitti itsensä, וַתִּקַּ֥ח הַצָּעִ֖יף וַתִּתְכָּֽס
Kyseessä on juuri tuo sama huntu צָּעִ֖יף ja sama peittäminen תִּתְכָּֽס, jolla Tamar myöhemmin peitti itsensä. Miksi Tamar teki näin. Hänhän otti ensin pois lesken vaatteet ja uskossa Jumalaan otti hunnun ja peitti sillä itsensä JA asettui USKOSSA ODOTTAMAAN TULEVAA AVIOMIESTÄÄN toimien juuri samoin kuin Rebekka.
Miesten sanallahan hänelle oli luvattu puolisoksi Sheela, jonka hän nyt havaitsi kasvaneen ja havaitsi, että miehet eivät aikoneet pysyä sanojensa takana.
Juuda sitten tuli hänen aviomiehekseen hänen USKONSA mukaan, sen uskon oli vaikuttanut - samoin kuin tuon teon - Israelin Jumala, jonka pelastus koko ihmiskunnalle täyttyi muutamaa tuhatta vuotta myöhemmin, koska mm. Tamar toimi uskossa samoin kuin Rebekka oli toiminut, MIKÄ ON PÄÄN PEITTÄMISEN PERUSTE.
Siksi Messias on tänä päivänä pelastus pakanoillekin ja kirkkaus Israelille, että Tamar peitti päänsä tulevan aviomiehensä edessä. Niin uskovat vaimotkin peittävät päänsä tulevan aviomiehensä, Jeesuksen, edessä.
Tamarin teko on mainittu Matteuksen julistuksen ensimmäisessä luvussa. Jeesus oli nimenomaan Juudan sukukuntaa ja nimenomaan Juudan ja Tamarin jälkeläinen, koska Jumala pitää aina lupauksensa. Tamarille oli luvattu mies ja Tamar sai miehen, jonka jälkeen syntyi tuhansia vuosia myöhemmin Jeesus.
Pään peittämisen peruste ei ole maailmassa sen enempää kuin miesten mielissäkään, likaisissa tai puhtaissa, vaan Jumalassa. On ihan turha hakea syitä ja seurauksia maailmasta kuten mm. islam tekee. Kaiken alkulähde on Jumala ja varsinkin kaiken Raamatussa annetun alkulähde on Jumala. Siunausta mutta lopeta turhat tutkimukset.
Miks muslimit kunnioittavat jumalaansa allahia pyllistämällä?
Maailman uskonnot ovat minulle sellainen asia mihin en ole koskaan ottanut kantaa.
Uskontoja maailmalla piisaa, ja ei riitä mielenkiinto minulla niihin perehtyä.
Minua ei kiinnosta maailman uskonnot.
Olen aina pysytellyt Raamatun teologiassa.
Siunauksia
Jari Laurila
keskustelija