Pimeä historia-sarjassa käytettiin sanaa

Sellaiset kuuluisat perheet kuin Järnefeltit tai Krohnit olivat monikielisiä. Järnefelteissä isä puhui ruotsia mutta äiti ranskaa/venäjää. Krohnit olivat alunperin Saksasta. He olivat kielellisesti kosmopoliitteja ja näkivät, että tälle maalle ainoa oikeudenmukainen kieli on suomen kieli, se jota ei tahdottu ottaa Ruotsin vallan aikana mitenkään huomioon, se jota oli yritetty tukahduttaa ja joka olisi kadonnut, ellei Suomen aluetta olisi erotettu Ruotsista ja liitetty Venäjään.

Mikseivät suomenkieliset ryhtyneet fennomaaneiksi? Koska heitä ei juuri ollut piireissä, missä maan asioita valmisteltiin. He olivat rahvasta. Hyvin harva suomenkielinen pääsi kouluttautumaan ylioppilaaksi ja edes yrittämään osuutta sivistyneistön elämäsä, eikä heillekään useimmiten käynyt hyvin.

Elisabet Järnefelt yritti pitää salonkia suomenkielisille ylioppilaille, joista osa oli aika eksyneitä ja turvattomia ruotsinkielisessä pääkaupungissa. He tulivat usein maalta, heillä ei ollut kaupungissa verkostoja, heitä ei kutsuttu paikallisiin sivistyskoteihin opettelemaan ajanmukaisia seurustelutaitoja. Moni sortui juomaan tai muuten vain keskeytti opinnot. Elisabetin poika Arvid kuvaa kirjassaan, että Elisabetin suureksi suruksi yksinkertaisesti ujous karkoitti nuo maalaisylioppilaat myös Elisabetin salongista ja hänen työnsä jatkui sitten suomenkielistyneiden (tai suomen kieleen palaavien) säätyläisperheiden nuorten kanssa, joilla oli jo säätyläisen elämänpiiri ja uskallus. He lähtivät tietoisesti luomaan sekä kaunokirjallisia juuria suomalaisuudelle että suomenkielistä korkeakulttuuria.

asgfsdfhgg kirjoitti:

Sellaiset kuuluisat perheet kuin Järnefeltit tai Krohnit olivat monikielisiä. Järnefelteissä isä puhui ruotsia mutta äiti ranskaa/venäjää. Krohnit olivat alunperin Saksasta. He olivat kielellisesti kosmopoliitteja ja näkivät, että tälle maalle ainoa oikeudenmukainen kieli on suomen kieli, se jota ei tahdottu ottaa Ruotsin vallan aikana mitenkään huomioon, se jota oli yritetty tukahduttaa ja joka olisi kadonnut, ellei Suomen aluetta olisi erotettu Ruotsista ja liitetty Venäjään.

Mikseivät suomenkieliset ryhtyneet fennomaaneiksi? Koska heitä ei juuri ollut piireissä, missä maan asioita valmisteltiin. He olivat rahvasta. Hyvin harva suomenkielinen pääsi kouluttautumaan ylioppilaaksi ja edes yrittämään osuutta sivistyneistön elämäsä, eikä heillekään useimmiten käynyt hyvin.

Elisabet Järnefelt yritti pitää salonkia suomenkielisille ylioppilaille, joista osa oli aika eksyneitä ja turvattomia ruotsinkielisessä pääkaupungissa. He tulivat usein maalta, heillä ei ollut kaupungissa verkostoja, heitä ei kutsuttu paikallisiin sivistyskoteihin opettelemaan ajanmukaisia seurustelutaitoja. Moni sortui juomaan tai muuten vain keskeytti opinnot. Elisabetin poika Arvid kuvaa kirjassaan, että Elisabetin suureksi suruksi yksinkertaisesti ujous karkoitti nuo maalaisylioppilaat myös Elisabetin salongista ja hänen työnsä jatkui sitten suomenkielistyneiden (tai suomen kieleen palaavien) säätyläisperheiden nuorten kanssa, joilla oli jo säätyläisen elämänpiiri ja uskallus. He lähtivät tietoisesti luomaan sekä kaunokirjallisia juuria suomalaisuudelle että suomenkielistä korkeakulttuuria.

Mutta RKP yrittää edelleen ruotsalaistaa Suomea.