Venäjä panostaa nyt arktisen alueen tukikohtiin, jotka ympäröivät maapallon pohjoisnapaa.
Venäjä rakentaa arktisen alueen ympäristöön uusia tukikohtia, laajentaa vanhoja ja lähettää paikalle uutta henkilöstöä työskentelemään tukikohdissa. Asiantuntijoiden mukaan Venäjän laajeneminen arktisille alueille johtuu osittain ilmastonmuutoksesta. Maa pyrkii hyödyntämään ja puolustamaan merenkulun kauppareittejä sekä öljy- ja maakaasuvarojaan, joihin pääsee käsiksi entistä helpommin sulavan jään ansiosta.
2. Kasvava budjetti
Venäjän sotilaalliseen varustautumiseen käytettävä budjetti on ollut jatkuvassa nousussa viimeiset kymmenen vuotta.
Venäjän johto ei ole ollut kovin innokas puhumaan maan tarkasta sotilasbudjetista julkisuudessa, ja joulukuun alussa Venäjän pääministeri Dmitri Medvedev totesi suorassa televisiohaastattelussa muun muassa Syyrian operaation hinnan olevan salaisuus.
Vielä vuonna 2005 Venäjä käytti sotilaallisiin menoihin yhteensä noin 10 miljardia dollaria eli nykykurssilla hieman yli 9 miljardia euroa. Tänä vuonna Venäjän sotilasbudjetti on kasvanut lähes 11 miljardia dollaria eli yli 10 miljardia euroa viime vuoteen verrattuna ja maa käyttää sotilasmenoihin jo yli 50 miljardia dollaria eli yli 45 miljardia euroa.
Venäjän mukaan valtavan hypyn sotilasinvestointien määrässä on tarkoitus kuroa umpeen ne vuodet, kun sotilaallisiin menoihin ei juuri sijoitettu Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen.
3. Laajat harjoitukset
Venäläiset Su-25 maataistelukoneet valmistautuvat pommittamaan Syyriaa lokakuussa 2015.
Venäläiset Su-25 maataistelukoneet valmistautuvat pommittamaan Syyriaa lokakuussa 2015.
Venäjä on suunnitellut yli 100 000 sotilaan liikekannallepanoa ja pitänyt viime aikoina yllättäviä sotilasharjoituksia hyvin lyhyellä varoitusajalla.
Näiden harjoitusten tarkoitus on sotilaiden kouluttamisen lisäksi osoittaa sotilaallista mahtia muulle maailmalle. Sotilasharjoituksiin liittyy usein ydinaseita hallinnoivia yksiköitä, jotta kansainvälinen huomio kiinnittyisi myös maan ydinasevaroihin.
4. Ilmatilaloukkaukset
Venäjä on toistuvasti loukannut tai ollut lähellä loukata muiden maiden ilmatilaa aiemminkin, mutta tapaukset ovat lisääntyneet Krimin valloittamisen jälkeen.
Marraskuussa Turkki ampui alas venäläisen hävittäjän Syyrian vastaisella rajallaan, koska hävittäjä oli Turkin mukaan loukannut sen ilmatilaa. Venäjä kiisti tapansa mukaan kaikki syytteet ja väitti, ettei ilmatilaloukkausta ole tapahtunut, vaan kone lensi koko ajan Syyrian ilmatilassa.
Läheltä piti -tilanteita on ollut lukuisia, esimerkiksi maaliskuussa vuonna 2014 matkustajakone oli törmätä venäläiseen tiedustelukoneeseen, sillä tämä ei ollut ilmoittanut sijaintiaan.
Asiantuntijoiden mukaan Venäjä yrittää toimillaan vahvistaa omaa suosiotaan, provosoida Natoa ja luoda vaikutelmaa, jonka mukaan sotilasliitto olisi Venäjälle vakava uhka.
5. Asevoimat ulkomailla
Venäjän puolustusministeriön virallisella verkkosivulla julkaistiin 25. joulukuuta otettu kuva, jossa Venäjän ilmahyökkäys Syyriassa osuu kohteeseen.
Venäjän puolustusministeriön virallisella verkkosivulla julkaistiin 25. joulukuuta otettu kuva, jossa Venäjän ilmahyökkäys Syyriassa osuu kohteeseen.
Venäjä on puuttunut omatoimisesti muiden maiden politiikkaan sotilaallisin keinoin. Alkuvuodesta 2014 Venäjä lähetti joukkojaan Krimille, kun Ukrainan presidentti syrjäytettiin. Krim liitettiin Venäjään kansanäänestyksessä, jota Ukraina ja länsimaat pitivät laittomana. Myöhemmin samana vuonna Itä-Ukrainassa alkoivat taistelut Venäjän tukemia separatisteja vastaan, ja yhteenotot jatkuvat edelleen.
Venäjällä on myös merkittävä rooli Syyrian kriisissä. Syyskuussa 2015 se aloitti ilmaiskut Syyrian hallituksen ja presidentti Bashar al-Assadin tukemiseksi. Länsimaat ovat syyttäneet Venäjää satojen syyrialaisten siviilien tappamisesta ilmaiskuissa.
6. Kaluston modernisointi
Venäjä on pahasti lännestä jäljessä modernissa teknologisessa kehityksessä sotilaskaluston osalta. Venäjän tarkoituksena on nykyaikaistaa 70 prosenttia sotilaskalustostaan vuoteen 2020 mennessä. Maa ostaa, päivittää ja kehittää puolustustarvikkeita.
Venäjän varustautumisohjelman mukaan vuoteen 2020 mennessä on hankittava muun muassa 400 mannertenvälistä ballistista ohjusta, yli 600 lentokonetta, yli 1 000 helikopteria, yli 2 000 tykistöjärjestelmää, yli 2 300 raskasta panssaroitua ajoneuvoa sekä yli 17 000 muita sotilaallisia ajoneuvoja.
Lähde: The New York Times
Venäjä rakentaa arktisen alueen ympäristöön uusia tukikohtia, laajentaa vanhoja ja lähettää paikalle uutta henkilöstöä työskentelemään tukikohdissa. Asiantuntijoiden mukaan Venäjän laajeneminen arktisille alueille johtuu osittain ilmastonmuutoksesta. Maa pyrkii hyödyntämään ja puolustamaan merenkulun kauppareittejä sekä öljy- ja maakaasuvarojaan, joihin pääsee käsiksi entistä helpommin sulavan jään ansiosta.
2. Kasvava budjetti
Venäjän sotilaalliseen varustautumiseen käytettävä budjetti on ollut jatkuvassa nousussa viimeiset kymmenen vuotta.
Venäjän johto ei ole ollut kovin innokas puhumaan maan tarkasta sotilasbudjetista julkisuudessa, ja joulukuun alussa Venäjän pääministeri Dmitri Medvedev totesi suorassa televisiohaastattelussa muun muassa Syyrian operaation hinnan olevan salaisuus.
Vielä vuonna 2005 Venäjä käytti sotilaallisiin menoihin yhteensä noin 10 miljardia dollaria eli nykykurssilla hieman yli 9 miljardia euroa. Tänä vuonna Venäjän sotilasbudjetti on kasvanut lähes 11 miljardia dollaria eli yli 10 miljardia euroa viime vuoteen verrattuna ja maa käyttää sotilasmenoihin jo yli 50 miljardia dollaria eli yli 45 miljardia euroa.
Venäjän mukaan valtavan hypyn sotilasinvestointien määrässä on tarkoitus kuroa umpeen ne vuodet, kun sotilaallisiin menoihin ei juuri sijoitettu Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen.
3. Laajat harjoitukset
Venäläiset Su-25 maataistelukoneet valmistautuvat pommittamaan Syyriaa lokakuussa 2015.
Venäläiset Su-25 maataistelukoneet valmistautuvat pommittamaan Syyriaa lokakuussa 2015.
Venäjä on suunnitellut yli 100 000 sotilaan liikekannallepanoa ja pitänyt viime aikoina yllättäviä sotilasharjoituksia hyvin lyhyellä varoitusajalla.
Näiden harjoitusten tarkoitus on sotilaiden kouluttamisen lisäksi osoittaa sotilaallista mahtia muulle maailmalle. Sotilasharjoituksiin liittyy usein ydinaseita hallinnoivia yksiköitä, jotta kansainvälinen huomio kiinnittyisi myös maan ydinasevaroihin.
4. Ilmatilaloukkaukset
Venäjä on toistuvasti loukannut tai ollut lähellä loukata muiden maiden ilmatilaa aiemminkin, mutta tapaukset ovat lisääntyneet Krimin valloittamisen jälkeen.
Marraskuussa Turkki ampui alas venäläisen hävittäjän Syyrian vastaisella rajallaan, koska hävittäjä oli Turkin mukaan loukannut sen ilmatilaa. Venäjä kiisti tapansa mukaan kaikki syytteet ja väitti, ettei ilmatilaloukkausta ole tapahtunut, vaan kone lensi koko ajan Syyrian ilmatilassa.
Läheltä piti -tilanteita on ollut lukuisia, esimerkiksi maaliskuussa vuonna 2014 matkustajakone oli törmätä venäläiseen tiedustelukoneeseen, sillä tämä ei ollut ilmoittanut sijaintiaan.
Asiantuntijoiden mukaan Venäjä yrittää toimillaan vahvistaa omaa suosiotaan, provosoida Natoa ja luoda vaikutelmaa, jonka mukaan sotilasliitto olisi Venäjälle vakava uhka.
5. Asevoimat ulkomailla
Venäjän puolustusministeriön virallisella verkkosivulla julkaistiin 25. joulukuuta otettu kuva, jossa Venäjän ilmahyökkäys Syyriassa osuu kohteeseen.
Venäjän puolustusministeriön virallisella verkkosivulla julkaistiin 25. joulukuuta otettu kuva, jossa Venäjän ilmahyökkäys Syyriassa osuu kohteeseen.
Venäjä on puuttunut omatoimisesti muiden maiden politiikkaan sotilaallisin keinoin. Alkuvuodesta 2014 Venäjä lähetti joukkojaan Krimille, kun Ukrainan presidentti syrjäytettiin. Krim liitettiin Venäjään kansanäänestyksessä, jota Ukraina ja länsimaat pitivät laittomana. Myöhemmin samana vuonna Itä-Ukrainassa alkoivat taistelut Venäjän tukemia separatisteja vastaan, ja yhteenotot jatkuvat edelleen.
Venäjällä on myös merkittävä rooli Syyrian kriisissä. Syyskuussa 2015 se aloitti ilmaiskut Syyrian hallituksen ja presidentti Bashar al-Assadin tukemiseksi. Länsimaat ovat syyttäneet Venäjää satojen syyrialaisten siviilien tappamisesta ilmaiskuissa.
6. Kaluston modernisointi
Venäjä on pahasti lännestä jäljessä modernissa teknologisessa kehityksessä sotilaskaluston osalta. Venäjän tarkoituksena on nykyaikaistaa 70 prosenttia sotilaskalustostaan vuoteen 2020 mennessä. Maa ostaa, päivittää ja kehittää puolustustarvikkeita.
Venäjän varustautumisohjelman mukaan vuoteen 2020 mennessä on hankittava muun muassa 400 mannertenvälistä ballistista ohjusta, yli 600 lentokonetta, yli 1 000 helikopteria, yli 2 000 tykistöjärjestelmää, yli 2 300 raskasta panssaroitua ajoneuvoa sekä yli 17 000 muita sotilaallisia ajoneuvoja.
Lähde: The New York Times
Vastaukset 12
Vanhimmat
6. Kaluston modernisointi
Venäjä on pahasti lännestä jäljessä modernissa teknologisessa kehityksessä sotilaskaluston osalta.
Itä nuolijat on valehdelleen koko ajan muuta. Taas todiste siitä kuinka itä trollit valehtelee.
Venäjä ei kummemmin varustaudu, siellä on meneillään laajamittaiset uudistustyöt, koskien miehistön järjestelyjä ja tietenkin aseistusta?
Yhtenä syynä on Naton puskeminen rajoille, tämä asia pitäisi olla selvä koska Nato koetaan vihollisena?
Ongelma onkin juuri siinä, että "Nato koetaan vihollisena?"
Vihollisuus on kuitenkin vain putinistien korvien välissä.
Nato on puolustusliitto ja jos r...ä ei sitä ymmärrä on se sen murhe. Sillä ei ole mitään perusteita uhota ja kasvattaa tekaistuilla uhilla vahvuuttaan. Mutta onneksi r...ät on niin paljon Länttä jäljessä niin se ei voi uhata Länsimaita
Lapsellista suhtautumista, kun Puolaan tuodaan ohjusjärjestelmiä rapakon takaa....vieläkö pitää selittää?
Naton ilmavoimat harjoittelee Venäjän rajoilla Suomen ilmatilaa myöten, jopa Vladimir olisi vastuuton ellei mitenkään reagoisi?
Siinä ei ole mitään lapsellista se on kylmä fakta jota itä hännystelijät eivät pysty kumoamaan mitenkään. Nato on Läntistenmaiden puolustusliitto ja sen tehtävä on suojella niitä uhkilta.
Länsimaissa tiedämme, ettei Nato ole mikään uhka venäläisille.
90-luvun alussa Venäjä oli todella heikko ja silloinkaan ei missään 28 Naton jäsenmaassa sunniteltu venäläisten heikkouden hyväksi käyttämistä.
Länsimaat ovat halunneet yhteistyötä ja ovat investoineet runsaasti Venäjälle.
Venäläisille kerrotaan satua/valhetta länsimaiden uhkasta ja Naton hyökkäyshaluista, ne ovat kaikki täyttä valhetta ja tarkoitettu vain venäläisten alistamiseen Putinin hallinnon valtaan. (Vapaa tiedon välitys ja opposition tiedotusvälineet on jo vuosia sitten vaiennettu ja tavallinen venäläinen on valhe propagandan uhri.)
Suomalaisten paras turva sotilaallisesti uhoavan Venäjän varalle on omat kunnolliset puolustusvoimat, mutta pienenä kansana meidän tärkein turvamme on läheinen ja luotettava yhteistyö EU:n ja Naton jäsenmaiden kanssa.
Kriisitilanteessa voimme todellisuudessa saada apua ja tukea vain länsimaisilta ystäväkansoilta, jos itse ymmärrämme huolehtia ystävyydestämme ja luotettavuudestamme.
Venäjä on investoinut valtavia rahasummia sotilaallisiin menoihin, vaikka maan talous on täysin kuralla. Historian valossa tämä ei yllätä Aleksanteri-instituutin johtajaa, professoria Markku Kivistä.
Natoon
Välittömästi Natoon itä uhoajat kuriin.
Venäjälle pitää tehdä selväksi, että Venäjän sotilaallisen, poliittisen ja taloudellisen etupiirin rajaa menee pitkin Suomen itärajaa.
Venäjä teki viisaasti kun siirsi taloutensa painopistettä Aasiaan pois epävakaista USA:sta ja Euroopasta.
Aasiassa on rahaa, USA:ssa ja Euroopassa ei.