Tipaton tammikuu ja yrittäjiä kyrsii

Jos on tarve viettää tipatonta, on juoppo.

Parempi naukkailla sillon tällön ja ei mitään tipatonta Tammikuuta. itsensä pettämistä kuitenkin ja salata alkoholisminsa

Mua on aina huvittanut se tipattomien tammikuiden vietto. Ollaan olevinaan niin fiksuja sen alkoholinkäytön kanssa, kun pystytään olee tammikuu juomatta. No, sitten helmikuussa sitä pitääkin juoda kaksin verroin, kun jäi kuukausi välistä pois.
Mä oon juonut viimeksi lokakuun 7. päivänä 2008. Sen jälkeen en ole ottanut tipan tippaa minkään näköistä alkoholipitoista. Tämä absolutistina eläminen sopii mulle parhaten, koska jos mä haen kerrankin kaljaa kämpille, käyn ostamassa Alkosta pullon tai lähden baariin istumaan, niin sen jälkeen se on taas tapa, mistä pääsee lähes yhtä helposti kuin tiikeri raidoistaan. Sitten on taas sama kuin ennen raitistumista, että 5 vuodessa tapahtuu 30 vuoden hommat. Jatkuvasti kusessa sen viinan takia. Alkoholisti voi pystyä elämään vuosikymmeniä ilman viinaa, mutta jos hän kerrankin kajoaa siihen pulloon, niin hän huomaa nopeasti olevansa lähtöpisteessä. Se alkaa sitten taas siitä, mihin se viime kerralla jäi. Hyvät ei tulisi heilumaan, jos minä vielä pulloon tarttuisin.
Tästä aiheesta voisin kirjoittaa vaikka 1000 sivuisen kirjan. Yli 7 vuotta olen absolutistina elänyt, eikä ole tehnyt kertaakaan alkoholia mieli. Hullu olisin, jos haikailisin niiden juomavuosien perään. Silloin kun join, niin eipä olisi meikäläisellä voinut mennä enää paljoa huonommin. Elämästä suurin piirtein muuta puuttunut kuin asunnottomuus ja neliraajahalvaus. Ja kaikki pelkän alkoholin takia, että mitähän se olis ollut, jos siinä olis ollut vielä muitakin päihteitä mukana? Olis ollu joku sekakäyttäjä ja vielä peliriippuvainenkin, niin varmaan olis lähtenyt henki jo 12 vuotta sitten. Mutta kun olin pelkkä viinajuoppo, niin hengissä tässä nyt olen. Mutta kyllähän se elämäntyyli jälkensä jätti.