Venäjä suunnittelee vaikuttavansa maailman asioihin yhä enemmän informaation ja tiedustelupalvelujen avulla.
Vladimir Putin vahvisti Venäjän uuden turvallisuusstrategian uudenvuodenaattona.
Linjaus löytyy Venäjän uudesta kansallisesta turvallisuusstrategiasta, jonka presidentti Vladimir Putin vahvisti uudenvuoden aattona.
Noin 40-sivuisen dokumentin keskeinen ajatus on Venäjän mahdin pönkittäminen maailmalla.
- Kansallinen etumme on vahvistaa Venäjän asemaa yhtenä maailman johtavista suurvalloista (...) moninapaisen maailman oloissa, maan kansallisen turvallisuusneuvoston kokoamassa paperissa linjataan.
Venäjä on vuosia arvostellut erityisesti Yhdysvaltoja sen yrityksistä rakentaa yksinapaista maailmanjärjestystä.
Venäjä aikoo myös vahvistaa asevoimiaan sekä huolehtia rajojen ja maan valtiollisen järjestyksen koskemattomuudesta.
Mielenkiintoinen on myös linjaus, jonka mukaan maan tiedustelupalveluita aiotaan käyttää yhä enemmän maan kansainvälisen vaikutusvallan kasvattamisessa.
- Taistelussa vaikutusvallasta kansainvälisellä areenalla on mukana koko kirjo poliittisia, rahoituksellisia, taloudellisia ja informaatioon liittyviä välineitä. Ennen kaikkea käytetään tiedustelu- ja turvallisuuspalveluiden potentiaalia, presidentti Putinin ukaasissa sanotaan.
Ruoka strategiassa
Asevoimia maa sanoo kuitenkin käyttävänsä vain puolustuksellisissa tarkoituksissa. Strategian mukaan kynnys sotilaallisiin iskuihin Venäjää vastaan pysyy korkeana niin kauan kuin maan ydinasepotentiaali on "riittävällä tasolla".
Uusi linjaus on se, että omavaraisuus ruoan tuotannossa nostetaan turvallisuuskysymykseksi. Maa julisti viime vuonna EU-maista ja Yhdysvalloista tulevien elintarvikkeiden tuontikiellon vastavetona lännen talouspakotteille.
Strategia painottaakin, että lännen sanktioiden ohella turvallisuutta uhkaavat myös maan oman talouden heikko suorituskyky.
- Pääasiallisia turvallisuusuhkia talouden alalla ovat heikko kilpailukyky, viennistä ja raaka-aineista riippuvainen talousmalli sekä korkea riippuvuus ulkoisista taloussuhdanteista.
"Nato on uhka"
Venäjän ulkopolitiikan painopisteeksi uusi turvallisuusoppi asettaa entisen Neuvostoliiton alueen ja erityisesti Itsenäisten valtioiden yhteisön IVY:n. Lisäksi sotilaallisen yhteistyön ja asekaupan suunniksi mainitaan Latinalainen Amerikka ja Afrikka.
Samalla myös viholliskuvat ovat selvät.
Varsinkin sotilasliitto Natosta ja sen laajenemisesta kohti maan rajoja Venäjä käyttää yhä kovempaa kieltä. Turvallisuusstrategian mukaan Nato ja sen sotilaallisten rakenteiden tulo Venäjän rajoille on suora uhka maan kansalliselle turvallisuudelle.
Aiemmin Moskovassa on käytetty Natosta sanaa sotilaallinen "riski". Tämä muotoilu löytyy muun muassa maan voimassa olevasta sotilasopista, jonka presidentti Putin hyväksyi loppuvuodesta 2014.
Ulkoisten tekijöiden lisäksi uhkia löytyy myös maan sisältä. Niistä keskeinen on niin sanottu "värivallankumouksen" mahdollisuus Venäjällä.
Värivallankumoukset ovat kaataneet useita hallituksia entisen Neuvostoliiton alueella muun muassa Georgiassa, Kirgisiassa ja Ukrainassa. Kansannousujen seurauksena maissa on valtaan tullut länsimielinen hallitus.
Venäjä on syyttänyt erityisesti Yhdysvaltoja vallankumousten organisoimisesta ja rahoittamisesta.
Tässä yhteydessä turvastrategia mainitsee myös ulkomailta rahoitetut ei-valtiolliset organisaatiot, jotka tähtäävät "Venäjän yhtenäisyyden ja alueellisen yhtenäisyyden rikkomiseen tai maan sisäpoliittisen ja sosiaalisen tilanteen horjuttamiseen".
Venäjä onkin kiristänyt tuntuvasti otetta kansalaisjärjestöistä viime vuosina.
ANTERO EEROLA
Vladimir Putin vahvisti Venäjän uuden turvallisuusstrategian uudenvuodenaattona.
Linjaus löytyy Venäjän uudesta kansallisesta turvallisuusstrategiasta, jonka presidentti Vladimir Putin vahvisti uudenvuoden aattona.
Noin 40-sivuisen dokumentin keskeinen ajatus on Venäjän mahdin pönkittäminen maailmalla.
- Kansallinen etumme on vahvistaa Venäjän asemaa yhtenä maailman johtavista suurvalloista (...) moninapaisen maailman oloissa, maan kansallisen turvallisuusneuvoston kokoamassa paperissa linjataan.
Venäjä on vuosia arvostellut erityisesti Yhdysvaltoja sen yrityksistä rakentaa yksinapaista maailmanjärjestystä.
Venäjä aikoo myös vahvistaa asevoimiaan sekä huolehtia rajojen ja maan valtiollisen järjestyksen koskemattomuudesta.
Mielenkiintoinen on myös linjaus, jonka mukaan maan tiedustelupalveluita aiotaan käyttää yhä enemmän maan kansainvälisen vaikutusvallan kasvattamisessa.
- Taistelussa vaikutusvallasta kansainvälisellä areenalla on mukana koko kirjo poliittisia, rahoituksellisia, taloudellisia ja informaatioon liittyviä välineitä. Ennen kaikkea käytetään tiedustelu- ja turvallisuuspalveluiden potentiaalia, presidentti Putinin ukaasissa sanotaan.
Ruoka strategiassa
Asevoimia maa sanoo kuitenkin käyttävänsä vain puolustuksellisissa tarkoituksissa. Strategian mukaan kynnys sotilaallisiin iskuihin Venäjää vastaan pysyy korkeana niin kauan kuin maan ydinasepotentiaali on "riittävällä tasolla".
Uusi linjaus on se, että omavaraisuus ruoan tuotannossa nostetaan turvallisuuskysymykseksi. Maa julisti viime vuonna EU-maista ja Yhdysvalloista tulevien elintarvikkeiden tuontikiellon vastavetona lännen talouspakotteille.
Strategia painottaakin, että lännen sanktioiden ohella turvallisuutta uhkaavat myös maan oman talouden heikko suorituskyky.
- Pääasiallisia turvallisuusuhkia talouden alalla ovat heikko kilpailukyky, viennistä ja raaka-aineista riippuvainen talousmalli sekä korkea riippuvuus ulkoisista taloussuhdanteista.
"Nato on uhka"
Venäjän ulkopolitiikan painopisteeksi uusi turvallisuusoppi asettaa entisen Neuvostoliiton alueen ja erityisesti Itsenäisten valtioiden yhteisön IVY:n. Lisäksi sotilaallisen yhteistyön ja asekaupan suunniksi mainitaan Latinalainen Amerikka ja Afrikka.
Samalla myös viholliskuvat ovat selvät.
Varsinkin sotilasliitto Natosta ja sen laajenemisesta kohti maan rajoja Venäjä käyttää yhä kovempaa kieltä. Turvallisuusstrategian mukaan Nato ja sen sotilaallisten rakenteiden tulo Venäjän rajoille on suora uhka maan kansalliselle turvallisuudelle.
Aiemmin Moskovassa on käytetty Natosta sanaa sotilaallinen "riski". Tämä muotoilu löytyy muun muassa maan voimassa olevasta sotilasopista, jonka presidentti Putin hyväksyi loppuvuodesta 2014.
Ulkoisten tekijöiden lisäksi uhkia löytyy myös maan sisältä. Niistä keskeinen on niin sanottu "värivallankumouksen" mahdollisuus Venäjällä.
Värivallankumoukset ovat kaataneet useita hallituksia entisen Neuvostoliiton alueella muun muassa Georgiassa, Kirgisiassa ja Ukrainassa. Kansannousujen seurauksena maissa on valtaan tullut länsimielinen hallitus.
Venäjä on syyttänyt erityisesti Yhdysvaltoja vallankumousten organisoimisesta ja rahoittamisesta.
Tässä yhteydessä turvastrategia mainitsee myös ulkomailta rahoitetut ei-valtiolliset organisaatiot, jotka tähtäävät "Venäjän yhtenäisyyden ja alueellisen yhtenäisyyden rikkomiseen tai maan sisäpoliittisen ja sosiaalisen tilanteen horjuttamiseen".
Venäjä onkin kiristänyt tuntuvasti otetta kansalaisjärjestöistä viime vuosina.
ANTERO EEROLA
Vastaukset 13
Vanhimmat
pelkää ulkomaailmaa ja omaa kansaansa.
Vain tiltut kirkuvat kannatustaan.
yksi Putinin työvälineistä.
Suomessa sitä edustavat tiltut.
Venäjän ainoa pelko on demokratia, ja sitä länsi edustaa. Nato on vain keppihevonen keksiä syy sulkea venäjän rajat, politiikka ja kansalaisoikeudet kaikelta muulta paitsi Putinin hallinnolta.
Putinin keksimä Nato uhka on keksitty syy naapurimaihin hyökkäämiselle, ryöstämiselle ja tappamiselle. Nato ei ole hyökännyt Venäjän naapurimaihin vaan venäjän naapurimaat ovat ymmärtäneet Naton olevan ainoa keino päästä irti venäjän uhkailusta ja hirmuvallasta. Tämä ei Putinille sovi.
Mikäli demokratia ja oikeusvaltio tulisivat valtaan Venäjällä, olisi se Putinin ja hänen kavereidensa loppu.
Venäjä panna lähes 20 000 000 € isänmaallisen kasvatukseen. Odotetusti tiltuen määrä kasvaa. Venäjän debiilit valloittavat maailmaan.
Putinilla on kova urakka suojella omaa hallintoa, demokratia uhkaa ...
Putin vois rehellisesti sanoa, että Venäjä on suuressa vaarassa ulkopuolisen uhan vuoksi. Koko Venäläinen yhteiskuntajärjestelmä ja hallintokulttuuri on vaarassa tuhoutua. On vaara, että ylempi poliittinen johto menettää päänsä.
Tämä hirveä uhka on demokratia, kansalaisoikeudet ja vallan kolmijako.
Saa nähdä, miten Putin onnistuu suojelemaan Venäjän demokratialta, kansalaisoikeuksilta ja vallan kolmijaolta.
Putin on vanha pahanhajuinen pieru, Venäjän kehityksen este - ja tietää sen VALLAN HYVIN.
Putinin uhopolitiikka on tullut tiensä päähän. Jo yli 20 miljoonaa venäläistä elää alle köyhyysrajan ja heitä ei Putinin rakastamat ydinaseet auta mitään.
Öljyn hinta sukeltaa, Rupla sen mukana ja talouspakotteet iskevät kipeästi kansaan. Ei Putiniin, joka on jo varastanut 70 miljardia USD kansalta kansallisen öljy-yhtiön kautta.
Kiitos Putinin räyhäpolitiikan ovat entiset Venäjän ystävät ja liittolaiset kääntäneet Venäjälle selkänsä suuntautuen länteen.
NATOn ovia kolkutellaan ahkerasti ja tietenkin sinne uusia jäseniä otetaan demokraattisen päätöksentekojärjestelmän puitteissa eikä Venäjällä ole siihen asiaan mitään sananvaltaa.
Venäjä yhteiskuntana ei ole millään osa-alueella kilpailukykyinen länsimaiden kanssa ja siksi lopputulos on päivänselvä.
Putin saa itkupotkuraivareita alinomaa ja venäläiset kärsivät.
Talouskriisin vaikutuksesta Venäjällä loppuu kohta eläkkeiden maksu ja valtion työntekijöiden palkanmaksu.
Baabushka tarvii lautaselleen puuroa eikä Plutoniumia.
Imbesilli ryssä :)
neljän luottomiehen avulla. Kaikki peräisin FSB:stä.
Siinä on tiltuille demokratian mallia.
25 % budjetista menee aseisiin.
Putinille on öljyn hinta.
Vararahastot sulavat kuin lumi auringossa.
Vaalit ovat edessä, mutta oppositiojohtajat on tapettu tai vankilassa.
Sellainen 96 % vaalivoitto on tiedossa.
Putin on varastanut lähes kokonaan venäjän omaisuuden itselleen. Putin on uhka koko maailmalle ja myös itse venäläisille. Milloin venäjän kansa pistää Putinin aisoihin.
Niin ... edellisestä Revolutsijastahan tulee enisi vuonna 100v. täyteen. Kauanko vielä kansan pinna venyy ... joko Tsaari Putlerin kello käy ... tik, tok, tik, tok?.
Tätä jäämme odottelemaan ... . ;-)