pitäiskö mun

ei pidä eikä tarvitse sietää. mieti kunnolla olisitko onnellisempi yksin vapaana vai tuossa alentavassa suhteessa, ja jos valitset suhteen niin mieti vielä uudelleen että ethän katkeroidu kuluttamalla ainoasta elämästäsi vuosia moiseen...

Miksi pitäisi? Hyvä ystäväni totesi eronsa jälkeen naulan kantaan: oli herännyt huomaamaan, ettei hän "papin aamenella seistessään" luvannut kuunnella kitisemättä toisen kettuiluja "kunnes kuolema meidät erottaa".

Sitä kutsutaan myös henkiseksi väkivallaksi.

http://www.nainen.com/naista-merkeista-tiedat-rakastuneesi-luuseriin/

Lueppa tämä.

Minäkin olen väsynyt loukkauksiin. Niin väsynyt.

Se on sun oma asiasi. Miksi et eroa jos kerran se haittaa sinua että toinen loukkaa. Olet liian heikko etkä osaa erota.

Suosittelen suhteen päättämistä ja mitä pikemmin sen parempi. Vuosien saatossa oma itsetunto laskee!! Teet kaikkesi jotta toinen on onnellinen vuosikausia ja joku helvetin aamu huomaat,ei se muutu vaikka voissa paistaisi...

"hän saa puhua loukkaavasti, mutta minä taas en"

Kuka hänelle on antanut luvan? Joku ulkopuolinen on määrännyt, että hän saa puhua loukkaavasti sinulle mutta sinä et hänelle?

Ei se niin mene. Sinä yksin pystyt määrittämään rajat sille, miten sinulle saa puhua.

Tähän voisi kirjoittaa metrin mittaisen vastauksen ja analyyttisesti pohdiskella syntyjä syviä, mutta en sitä tee kun pitää muutakin ehtiä kirjoitella, joten yritän tiivistää.
Asiahan on niin, että monet pysyvät huonoissakin suhteissa kunnes uuden kullan löytävät. Yleensä näin toimivat miehet (ja tietty naisetkin) ja tiedän, tiedän tämä aiheuttaa nyt paheksuntaa ja huutomyräkän, vastustuksen ja ties mitä muuta. Mutta tuo on monesti pelkästään järkevää ja kuten sanottua ei tässä elämässä pelkillä tunteilla pärjää. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla asuminen, eläminen ym. on väliin niin kallista että ei siinä niin vaan lähdetä litomaan, kun vähän pahalta tuntuu. Lisäksi erityisesti henkisen väkivallan alla olevien ihmisten on melko vaikea lähteä suhteistaan. Se vaatii kypsyttelyä ja vahvistumista. Onnittelut kaikille edellä vastaajille, joille ero on tosta vaan helppo homma.
Eli monesti ihminen lähtee, kun huomaa että luopuessaan jotain saa, eiks jee? Ja miksi pitäisi sääliä huonosti kohtelevaa ja miksei sellaistakin voisi kohdella, ainakin pikkasen huonosti. Joo, siis jos lapsia ei suhteessa ole niin mielestäni sellaisesta suhteesta pitää aina lähteä, jos kokee ettei toista esimerkiksi tarpeeksi rakasta tai ei näe itseään hyväksi toiselle. Ja muuten sitten, ei sitä koskaan tiedä koska joku saa tarpekseen, sen viimeisen niitin lähdölle, jos toinen ketkusti kohtelee.

Edelliselle kirjoittajalle sanoisin lyhyesti. Itse ollut 20v alistettu täysin oman tahdon menettäneenä masentuneena. Sitten tuli se henkinen isku ja lyönti fyysisesti. Minä ainakin lähdin viikon järjestelyn jälkeen . ja se on mahdollista niin Helsingissä kuin muuallakin. jos on töitä niin ei tarvitse etsiä kuin se yöpaikka. Minä jouduin etsimään sekä työn että nukkumapaikan viikossa. Ne jotka jää rahan takia ymmärrän. Mutta kun tulee pv että nyt riitti, niin sellainen ihminen lähtee , eikä tule takaisin.

Se vähän riippuu, millaista loukkaaminen on ja koetko vain sinä sen loukkaavaksi? Keskustelkaa asiasta!
Jos hän loukaa tahallaan, on siihen kai joku syy, joka parisuhteessanne tai sitten muu.
Usein toinen ei tiedä loukkaavansa toista, siittä tulee toi että toinen loukkaa ja toinen ei, loukaamisen voi tehdä myös teoin, käytöksellä ja monella tapaa!

Ei normaali ihminen loukaa huvikseen, sillä on silloin paha olla ja asia pitää ehdottomasti keskustella!!!
Näistä tapauksista juurikin tulee niitä katastrofieroja, kun kaikki asiat haudataan eroamiesn viitan alla. Viha jää ja kasvaa... Joissakin tapauksissa näistä juurikin luetaan lööpeistä.

Hyvät ihmiset! Hoitakaa parisuhdetta ja keskustelkaa asioista!
Mutta älkää loukatko! Mutta elkää myös loukkaantuko keskustelussa, koska aroistakin aiheista pitää pystyä parisuhteessa puhumaan!

Ei pidä sietää. Ei hänkään saa puhua loukkaavasti. Päätös on sinun, kuinka kauan jaksat kuunnella haavoittavaa loukkausta. Onko hän ottanut sinut loukkaamista vai rakastamista varten? Sitä kannattaa miettiä.

ellei sinun järkesi oma-alotteisesti löydä kysymykseesi vastausta, jotain on hyvin, hyvin pahasti päässäsi vialla.

Tavataan se nyt tässä sinulle E-I !

Ei pitäisi kestää. Mutta rakkaus on välillä kinkkistä. Itse olin epärehellinen kumppanilleni kahdesta asiasta suhteemme alussa. Asiat josta olin ei ollut edes suhteemme aikana tapahtunut. Mutta tästä syystä hän kokee, että saa haukkua ja loukata minua mielinmäärin ja on tehnyt sitä jo kuukausia. Olen näyttänyt kuinka pahoillani olen ja pyytänyt monesti anteeksi, mutta hän ei lopeta. En silti halua erota, koska rakastan häntä. Eli rakkaus on välillä sokea ja me rakastuneet olemme joskus idiootteja.

Ei tietenkään pidä sietää! Sano jämäkästi, ettei sinulle saa puhua loukkaavasti. Ellei moinen lopu, et halua jatkaa suhdetta.