Jaakko Jonkan menneisyys: Poliisiin käsiksi, ei sakkoja
http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/oikeuskansleri-jaakko-jonkan-menneisyys-poliisiin-kasiksi-ei-sakkoja/
5.10.2010 13:11| Päivitetty 29.11.2013 13:58
Suomen nykyinen oikeuskansleri Jaakko Jonkka suljettiin putkaan hänen kaatuiltuaan humalassa Tampereen rautatieasemalla. Suomen Kuvalehdensaamien asiakirjojen mukaan tapahtumat saivat alkunsa illalla 26. maaliskuuta 1993, kun Jonkka oli saapunut junalla Helsingistä Tampereelle.
Poliisiasemalla Jonkka teki kiivasta vastarintaa, ja asiasta tehtiin välittömästi rikosilmoitus. Sen mukaan Jonkka oli tarttunut voimakkaasti säilöönpanotarkastusta tehneen poliisin paitaan ja repinyt sen käyttökelvottomaksi.
Seuraavana aamuna Jonkkaa kuulusteltiin rikoksesta epäiltynä poliisilaitoksella.
Kuulustelussa Jonkka kertoi juoneensa junamatkan aikana ravintolavaunussa kolme annosta valkoviiniä. Määrä vastaa yhtä viinipullollista. Jonkan mukaan hän muisti tulleensa ulos rautatieasemalta, mutta sen jälkeen muistikuvat olivat huonoja.
”Muistan jossain vaiheessa roikkuneeni jossain, mutta siitä ketä muita paikalla oli tai missä olin, ei minulla ole käsitystä. Seuraava asia jonka käsitin oli, että olin poliisilaitoksen putkassa. En muista tehneeni haittaa kenellekään mutta myönnän että olen mahdollisesti roikkunut jonkun poliisimiehen vaatteissa”, Jonkka kertoi kuulustelupöytäkirjan mukaan.
Suomen Kuvalehden tietojen mukaan Jonkka toi poliisikuulusteluissa selvästi esille asemansa. Tapahtumahetkellä hän oli Helsingin yliopistossa assistenttina ja virkavapaalla Lahden kaupungin syyttäjän virasta. Alkuvuonna 1993 hän työskenteli eduskunnan oikeusasiamiehen kansliassa vs. esittelijäneuvoksena.
Kuulustelusta vastannut poliisimies ei kommentoi, pyrkikö Jonkka käyttämään hyväkseen asemaansa, sillä sakkoja ei määrätty hänelle lainkaan.
Jaakko Jonkka kiistää vaikutusyritykset.
Vielä samana päivänä putkasta päästyään Jonkka kävi Helsingissä lääkärillä, joka kirjoitti hänelle lääkärintodistuksen. Noin viikko tämän jälkeen tutkinnanjohtaja Tampereella päätti lopettaa jutun tutkinnan. Syynä oli vähäpätöinen rikos.
Tutkinnanjohtajan ratkaisu oli poikkeuksellinen.
Eräs pääkaupunkiseudun kenttäyksikön komisario kertoo, että sakkoja annetaan kaikissa tapauksissa automaattisesti, jos henkilö tekee vastarintaa pidätyksen yhteydessä.
”Rikoslaki sääntelee kaikki virkamiehiin kohdistuvat haitanteot. Sakkoja tulee varmasti. Jos kyseessä on virkamiehen väkivaltainen vastustaminen, seurauksena voi olla jopa vankeutta”, komisariotason poliisimies sanoo.
Olivatko käytäntö ja seuraamukset erilaisia vuonna 1993?
”Ei. Haitanteko virantoimituksessa olevalle virkamiehelle on aina ollut sakoilla käsiteltävä juttu.”
Jonkka ei ole kertonut rikosilmoituksesta
Oikeuskansleri Jaakko Jonkka vahvistaa Suomen Kuvalehden tiedot oikeiksi.
”Olin menossa junalla Tampereelle ja ravintolavaunussa. Juna oli pikkaisen myöhässä ja minulla oli kiire jatkoyhteyteen. Lähdin pienessä pöhnässä oikaisemaan ja kömmin ratatyömaan läpi. Sitten kiipesin jonkin esteen yli, lensin selälleni ja sain aivotärähdyksen. Olin vissiin alkoholista ja tärskäyksestä jonkin verran sekavassa tilassa. Tämä on se kuvio.”
Rikosilmoituksen mukaan revitte putkassa poliisimiehen paidan.
”Kun minua siellä nostettiin niin rimpuilin vastaan. Se ei kohdistunut poliiseihin, vaan että kun nostettiin niin siinä hosuu.”
Kuinka suuret sakot teille määrättiin?
”En minä saanut sakkoja lainkaan.”
Miksi?
”Se oli vissiin niin, että kun kerroin että putosin, niin poliisi sanoi, että jos se pitää paikkansa… Menin sitten Helsingissä heti lääkärille ja sain lääkärintodistuksen.”
Jaakko Jonkan ura on tämän jälkeen ollut nousujohteinen. Muutama vuosi Tampereen tapahtumien jälkeen hänestä tuli eduskunnan apulaisoikeusasiamies ja vuonna 2001 apulaisoikeuskansleri.
Heinäkuun alussa 2007 presidentti Tarja Halonen nimitti Jonkan oikeuskansleriksi, maan ylimmäksi laillisuuden valvojaksi.
Ennen valintaa Jonkasta keskusteltiin oikeusministeri Tuija Braxin johdolla niin sanotussa kvartetissa, johon kuului hallitusryhmien puheenjohtajat.
Suomen Kuvalehden tietojen mukaan Jonkka ei kertonut rikosilmoituksesta tai poliisikuulusteluista missään vaiheessa hakuprosessia. Jonkka vahvistaa asian.
”En ole kertonut tapahtumista, mutta minulla on se käsitys, että oikeusasiamies sai tietää asiasta. Pidin sitä itsestään selvänä. Ymmärsin että hän sai sen ilman muuta tietää poliisilta.”
Eduskunnan oikeusasiamies oli vuonna 1993 Jacob Söderman. Söderman kiistää saaneensa poliisilta mitään Jonkkaa koskevaa tietoa.
”Tämä on minulle täysin yllättävä tieto. Minulle ei ole koskaan kerrottu tällaisesta Jonkkaan liittyvästä asiasta.”
-
Jonkka tappeli poliisien kanssa ja selvisi sakoitta. Meilä onkin valehtelijat virassa. Eiä ihme kub Stubinkaan valehtelukn ei puututtu.
http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/oikeuskansleri-jaakko-jonkan-menneisyys-poliisiin-kasiksi-ei-sakkoja/
5.10.2010 13:11| Päivitetty 29.11.2013 13:58
Suomen nykyinen oikeuskansleri Jaakko Jonkka suljettiin putkaan hänen kaatuiltuaan humalassa Tampereen rautatieasemalla. Suomen Kuvalehdensaamien asiakirjojen mukaan tapahtumat saivat alkunsa illalla 26. maaliskuuta 1993, kun Jonkka oli saapunut junalla Helsingistä Tampereelle.
Poliisiasemalla Jonkka teki kiivasta vastarintaa, ja asiasta tehtiin välittömästi rikosilmoitus. Sen mukaan Jonkka oli tarttunut voimakkaasti säilöönpanotarkastusta tehneen poliisin paitaan ja repinyt sen käyttökelvottomaksi.
Seuraavana aamuna Jonkkaa kuulusteltiin rikoksesta epäiltynä poliisilaitoksella.
Kuulustelussa Jonkka kertoi juoneensa junamatkan aikana ravintolavaunussa kolme annosta valkoviiniä. Määrä vastaa yhtä viinipullollista. Jonkan mukaan hän muisti tulleensa ulos rautatieasemalta, mutta sen jälkeen muistikuvat olivat huonoja.
”Muistan jossain vaiheessa roikkuneeni jossain, mutta siitä ketä muita paikalla oli tai missä olin, ei minulla ole käsitystä. Seuraava asia jonka käsitin oli, että olin poliisilaitoksen putkassa. En muista tehneeni haittaa kenellekään mutta myönnän että olen mahdollisesti roikkunut jonkun poliisimiehen vaatteissa”, Jonkka kertoi kuulustelupöytäkirjan mukaan.
Suomen Kuvalehden tietojen mukaan Jonkka toi poliisikuulusteluissa selvästi esille asemansa. Tapahtumahetkellä hän oli Helsingin yliopistossa assistenttina ja virkavapaalla Lahden kaupungin syyttäjän virasta. Alkuvuonna 1993 hän työskenteli eduskunnan oikeusasiamiehen kansliassa vs. esittelijäneuvoksena.
Kuulustelusta vastannut poliisimies ei kommentoi, pyrkikö Jonkka käyttämään hyväkseen asemaansa, sillä sakkoja ei määrätty hänelle lainkaan.
Jaakko Jonkka kiistää vaikutusyritykset.
Vielä samana päivänä putkasta päästyään Jonkka kävi Helsingissä lääkärillä, joka kirjoitti hänelle lääkärintodistuksen. Noin viikko tämän jälkeen tutkinnanjohtaja Tampereella päätti lopettaa jutun tutkinnan. Syynä oli vähäpätöinen rikos.
Tutkinnanjohtajan ratkaisu oli poikkeuksellinen.
Eräs pääkaupunkiseudun kenttäyksikön komisario kertoo, että sakkoja annetaan kaikissa tapauksissa automaattisesti, jos henkilö tekee vastarintaa pidätyksen yhteydessä.
”Rikoslaki sääntelee kaikki virkamiehiin kohdistuvat haitanteot. Sakkoja tulee varmasti. Jos kyseessä on virkamiehen väkivaltainen vastustaminen, seurauksena voi olla jopa vankeutta”, komisariotason poliisimies sanoo.
Olivatko käytäntö ja seuraamukset erilaisia vuonna 1993?
”Ei. Haitanteko virantoimituksessa olevalle virkamiehelle on aina ollut sakoilla käsiteltävä juttu.”
Jonkka ei ole kertonut rikosilmoituksesta
Oikeuskansleri Jaakko Jonkka vahvistaa Suomen Kuvalehden tiedot oikeiksi.
”Olin menossa junalla Tampereelle ja ravintolavaunussa. Juna oli pikkaisen myöhässä ja minulla oli kiire jatkoyhteyteen. Lähdin pienessä pöhnässä oikaisemaan ja kömmin ratatyömaan läpi. Sitten kiipesin jonkin esteen yli, lensin selälleni ja sain aivotärähdyksen. Olin vissiin alkoholista ja tärskäyksestä jonkin verran sekavassa tilassa. Tämä on se kuvio.”
Rikosilmoituksen mukaan revitte putkassa poliisimiehen paidan.
”Kun minua siellä nostettiin niin rimpuilin vastaan. Se ei kohdistunut poliiseihin, vaan että kun nostettiin niin siinä hosuu.”
Kuinka suuret sakot teille määrättiin?
”En minä saanut sakkoja lainkaan.”
Miksi?
”Se oli vissiin niin, että kun kerroin että putosin, niin poliisi sanoi, että jos se pitää paikkansa… Menin sitten Helsingissä heti lääkärille ja sain lääkärintodistuksen.”
Jaakko Jonkan ura on tämän jälkeen ollut nousujohteinen. Muutama vuosi Tampereen tapahtumien jälkeen hänestä tuli eduskunnan apulaisoikeusasiamies ja vuonna 2001 apulaisoikeuskansleri.
Heinäkuun alussa 2007 presidentti Tarja Halonen nimitti Jonkan oikeuskansleriksi, maan ylimmäksi laillisuuden valvojaksi.
Ennen valintaa Jonkasta keskusteltiin oikeusministeri Tuija Braxin johdolla niin sanotussa kvartetissa, johon kuului hallitusryhmien puheenjohtajat.
Suomen Kuvalehden tietojen mukaan Jonkka ei kertonut rikosilmoituksesta tai poliisikuulusteluista missään vaiheessa hakuprosessia. Jonkka vahvistaa asian.
”En ole kertonut tapahtumista, mutta minulla on se käsitys, että oikeusasiamies sai tietää asiasta. Pidin sitä itsestään selvänä. Ymmärsin että hän sai sen ilman muuta tietää poliisilta.”
Eduskunnan oikeusasiamies oli vuonna 1993 Jacob Söderman. Söderman kiistää saaneensa poliisilta mitään Jonkkaa koskevaa tietoa.
”Tämä on minulle täysin yllättävä tieto. Minulle ei ole koskaan kerrottu tällaisesta Jonkkaan liittyvästä asiasta.”
-
Jonkka tappeli poliisien kanssa ja selvisi sakoitta. Meilä onkin valehtelijat virassa. Eiä ihme kub Stubinkaan valehtelukn ei puututtu.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Mihin lääkärintodistusta tarvittiin? Saiko pampusta mustelmia?
Poliisien kanssa painimisesta saa kuulemma aina sakot.
Jonkka jäi kiitollisuudenvelkaan..:P
Kiitollisuuden velka nimittäjälleen (?), jota itseään suojaa 60-70 vuoden salauspäätökset.
Muurariveli vapahti muurariveljen.
Ihan normimeininkiä virastoissa.
Olisikohan Ylen toimittajilla munaa kertoa Jonkan rikostausta aina kun Yle hilaa Jonkan televisioon antamaan lausuntojaan. Näinhän Yle lähes poikkeuksetta toimii kun kyseessä Halla-aho.
"Meilä onkin valehtelijat virassa. Eiä ihme kub Stubinkaan valehtelukn ei puututtu."
Kyllä ministeri saa valehdella aika paljon ja vedota tietämättömyyteen ennen kuin joutuu todelliseen vastuuseen. Mikäli näin olisi, saisi varmasti jokainen ministeri vähintään sakot virkakautensa aikana ja jopa vielä sen jälkeen. Mutta mitä tapahtuisi pääöksenteolle, mikäli lähes kaikesta voisi joutua tuomiolle? Sellainen johtaisi todennäköisesti siihen, ettei päätöksiä uskallettaisi tehdä enää ollenkaan.
Nykyiset nahkapäätökset saisi jäädä tekemättä.
Ei tämänkään hallituksen kaudella ole päätetty vielä mitään järkevää.
Ei ole ei. Ja millä eväillä se edes olisi mahdollista? Jos tälle maalle oikeasti parasta on muka J.Vartiainen ja joku Stubb, niin ei voi muuta kuin olla pahoillaan. Ei paljoa miljonääri Sipilä pääministerinä tilannetta auta. Ja ulkoministerinä hyörii pelkkä populistipyrkyri. Mutta ei hääri enää vuoden 2019 vaalien jälkeen.
Virkaputkeen pääsyn edellytyksenä on vastaanpanemattoman mukavan seuramiehen maine?
Kaikkiin virkoihin on valittava kunnollinen kansalainen. Pyhäkoululaisista varmasti löytyy hyviä koulutettavia. Taustat on tarkistettava vauvaiästä lähtien. Jos yli vuoden ikäisenä on paskantanut housuininsa, on täysin sopimaton valtion virkoihin. Sellainen huithapeli sopii ainoastaan työttömyyskortistoon ja vessankäyttökursseille.
..kukapa muistaa kun SDP:n puheen johtaja Sundqvist sai oikeuden tuomion ja maksettavaa 4 miljoonaa markkaa talousrikoksista. Lipponen ja Alho puuhailivat eduskunnassa lain jolla estettiin puheenjohtajan tuomion toteenpano ja Sundqvist ei maksanut läheskään koko tuomiota. Se on jotakin muuta kuuin valhetta, mutta, sehän oli vielä tuota "Stasi" aikaa...
Jonkan nimitys on tyypillinen Setaveteraani Halosen nollanimitys.
Asiaa kerrakseen.
Näinkin voi uralla edetä Suomessa.