Lähestyn itse neljääkymmentä. Olen sairastellut masennusta sun muuta burn outia, jotka ovat heikentäneet keskittymiskykyä ja muistia. Tätä tekivät mielestäni myös lääkitykset. Välillä tuntuu maanantaina töissä siltä kuin joutuisi jatkamaan ihan jonkun toisen hommia, kun omista merkinnöistä ja kesken jääneistä hommista ei tahdo ymmärtää mitään.
Juuri juttelin aiheesta psykologin kanssa ja hänen mukaansa muistin heikkenemistä ennen selkeän korkeaa ikää ei pidetä normaalina. Itselläni oli poikkeuksellisen hyvä muisti ennen sairastumista ja lääkityksiä, muisti on erityisen hyväksi todettu neuropsykologin kognitiivisssa testeissä jopa vielä ennen loppuunpalamista. Nyt en enää edes uskaltaisi mennä testiin, parempi kun ei näe mitään konkreettisia lukemia.
Mutta mikä omituisinta, melkein kaikki ikäiseni valittavat, etteivät tahdo muistaa oikein mitään ja kaikki pitää kirjata ylös. Eilistenkin tapahtumien mieleen palauttaminen vie aina hetken.
Voikohan tämä johtua keskittymisen hajaantumisesta sinne tänne ja jonkunnäköisestä jatkuvasta ylikuormasta vaatimusten kasvaessa? Erikoista sinänsä, kun en muista esimerkiksi vanhempieni tai vaikkapa opettajien muuttuneen yhtä muistamattomiksi samassa iässä. Moni meillä aloittava uusi työntekijä toteaa jo alkuunsa, että jos hänelle on puhuttu jotain kaksi viikkoa sitten, niin kannattaa lähteä liikkeelle siitä, että hän ei asiaa enää muista.
Oletteko muut samaa ikäluokkaa olevat huomanneet samanlaista?
Juuri juttelin aiheesta psykologin kanssa ja hänen mukaansa muistin heikkenemistä ennen selkeän korkeaa ikää ei pidetä normaalina. Itselläni oli poikkeuksellisen hyvä muisti ennen sairastumista ja lääkityksiä, muisti on erityisen hyväksi todettu neuropsykologin kognitiivisssa testeissä jopa vielä ennen loppuunpalamista. Nyt en enää edes uskaltaisi mennä testiin, parempi kun ei näe mitään konkreettisia lukemia.
Mutta mikä omituisinta, melkein kaikki ikäiseni valittavat, etteivät tahdo muistaa oikein mitään ja kaikki pitää kirjata ylös. Eilistenkin tapahtumien mieleen palauttaminen vie aina hetken.
Voikohan tämä johtua keskittymisen hajaantumisesta sinne tänne ja jonkunnäköisestä jatkuvasta ylikuormasta vaatimusten kasvaessa? Erikoista sinänsä, kun en muista esimerkiksi vanhempieni tai vaikkapa opettajien muuttuneen yhtä muistamattomiksi samassa iässä. Moni meillä aloittava uusi työntekijä toteaa jo alkuunsa, että jos hänelle on puhuttu jotain kaksi viikkoa sitten, niin kannattaa lähteä liikkeelle siitä, että hän ei asiaa enää muista.
Oletteko muut samaa ikäluokkaa olevat huomanneet samanlaista?
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.