Kun näen maahanmuuttokriitikon kadulla, mitä tehdä

Eihän vajakeista kannata välittää

Jos sinulla olisi, edes teoriassa, voimia niin uskallus puuttuu. Suvakilla on munat kurkussa, eikä aina omat!

Miksi tulee vain nuoria miehiä? Tutkija: Järjestelmämme auttaa vääriä ihmisiä

Suomessa viranomaiset pohtivat kuumissaan, miten selviytyä ennätysmäisen suuresta turvapaikanhakijamäärästä, joka voi nousta tänä vuonna jopa 10 000 ihmiseen.

Samaan kansalaiset ihmettelevät, miksi Välimeren yli tulevat turvapaikanhakijat ovat valtaosin hyväkuntoisia nuoria miehiä älypuhelimineen. Missä ovat heikot naiset ja aliravitut lapset?

Humataariseen maahanmuuttoon erikoistunut politiikantutkija Riikka Purra ottaa kysymykseen kantaa blogissaan.

Nykyinen humanitaarisen maahanmuuton malli pysty pelastamaan tilannetta.

Purran mukaan ongelma on, ettei nykyinen humanitaarisen maahanmuuton malli pysty pelastamaan tilannetta.

– Tosiasiassa se ei sitä edes yritä sitä, mikä saattaa tulla järkytyksenä joillekin, Purra sivaltaa.

Purran mukaan yhä paheneva väestönkasvu Afrikassa ja Lähi-idässä pitää huolen siitä, että tulijat ”eivät lopu koskaan”.

Länsimaissa humanitaarinen apu kohdennetaan kuitenkin niihin vahvoihin, jotka pääsevät läpi salakuljettajien ja merien karikoista.

Turvapaikanhakijoista raportoivat mediat ovat menettäneet kyvyn moraaliseen ajatteluun.

Purra luettelee tukun nykymallin epäkohtia:

– Mikäli humanitaarinen valtio oikeasti haluaisi pelastaa eniten kärsiviä ihmisiä globaalista etelästä, se ei kuljettaisi kehitysmaiden rikkaimpiin ja hyväosaisimpiin kuuluvia nuoria miehiä bussilasteittain yhtään minnekään. Se ei tarjoaisi toissijaisia eikä kansainvälisiä suojeluita ihmisille, joille muuten ei löydy oleskeluluvan takaavaa kategoriaa. Se ei kiertäisi omia säädöksiään tarjoamalla perheenyhdistämisten kautta tärkeimmän väylän pakolaisuudelle.

Heikompien unohtaminen ja vahvojen auttaminen on Purran mielestä osoitus siitä, että alan tutkijat ja turvapaikanhakijoista raportoivat mediat ovat menettäneet kyvyn moraaliseen ajatteluun.

Tästä esimerkkinä hän mainitsee ”pakolaisten” ja ”turvapaikanhakijoiden” sotkemisen. Ensiimmäiselle on olemassa tarkka määritelmä YK:n asiakirjoissa sekä kansainvälisessä laissa, mutta sitä halutaan nyt käyttää kaikkiin tulijoihin.

– Turvapaikanhakija on äärimmäisen poliittinen käsite eikä sen moraalinen kantokyky yllä lähellekään pakolaisuutta, joka resonoi vahvasti toisen maailmansodan kauhuja ja on selvästi sidotumpi valtioiden välisiin ongelmiin. Turvapaikanhakija on pääasiassa länsimainen keksintö, mutta sillä ei juuri ole legaalista asemaa.

Ongelmana on myös, että media on suopea maahanmuuton kannattajille.

Jonkun persun näkemys voi olla kansainvälisen lain ja inhimillisen moraalin kannalta kuitenkin kaikkein perustelluin.

– Noin kerran kuukaudessa saamme mediasta lukea kirjoituksen, jossa toimittaja – yleensä tutkijan tai kansalaisjärjestön toimijan avustuksella – neuvoo, miten käsitteitä tulee oikeasti käyttää. Yleensä pontimena tällöin on se, että politiikassa tai kansalaismielipiteessä on tapahtunut ’ylilyönti’, joka tulee käsitteitä oikein käyttäen kompensoida. Eli siis, että ’joku persu’ on puhunut soopaa ja sekoittanut kaksi käsitettä toisiinsa – ja koko asia on mahdollista sivuuttaa korjaamalla käsitteet.

Purran mielestä ”jonkun persun” näkemys voi olla kansainvälisen lain ja inhimillisen moraalin kannalta kuitenkin kaikkein perustelluin.

– Useimmat tutkijat tietävät, että kaikki ’pakolaiset’ eivät ole pakolaisia. Erittäin harvoin kukaan maahanmuuton parissa operoiva (julkisesti) kyseenalaistaa toiminnan mielekkyyden tai moraalin, puhumattakaan, että kysyisi, ketä tämä kaikki oikein palvelee.

Suomen valtion kädet ovat sidotut. Liberaalit käsiraudat, ikään kuin, byrokraattisten käsirautojen lisäksi.

Purran mukaan humanitaarisen maahanmuuttopolitiikan ytimessä ei ole humanitaarisuus tai moraali, vaan erilaiset poliittiset pyrkimykset.

Suomen liikkumatila on tutkijan mukaan jo ehkä liiankin rajoittunut.

– Perusjamppa Kouvolasta toki osaa synnynnäisellä taidollaan kertoa, että tuo nuori kundi, jolla on iPad ja siellä Tinder, ei todennäköisesti ole oikea turvapaikanhakija, mutta liberaalilta valtiolta vaaditaan enemmän. Ja niin sen kuuluu ollakin.

– Mutta onko jo menty yli? Monessa asiassa Suomen valtion kädet ovat sidotut. Niitä sitovat paitsi kansainväliset sopimukset ja EU, myös hallinnonalan ja oikeuden kumuloituva valta ja intressit. Liberaalit käsiraudat, ikään kuin, byrokraattisten käsirautojen lisäksi.

Ensin teet asennon ja sitten kunniaa Isänmaallisille, sekä lopuksi kolminkertainen eläköön huuto sankareille, sen jälkeen voit hieroa kipeää silmääsi jota vieläkin aristaa Itsenäisyyspäivän johdosta. Muista tietysti että melkein aikuisen ei sovi pillittää yli kahta viikkoa samasta silmämunasta, itseaiheutettuun kipuun Bebanteenea kahdesti päivässä silmämunaan ja jalkoväliin myös pienempään munaan.

Mafia löysi uuden bisneksen – ”Huumeet ovat vähemmän tuottoisia”

Mafia on ujuttautunut tekemään riistobisnestä majoittamalla pakolaisia.
Italiaan vyöryy tuhansittain pakolaisia Pohjois-Afrikasta. On arvioitu, että edellisenä vuonna peräti 170 000 ihmistä ylitti Välimeren laittomasti. On arvioitu, että vuonna 2015 ihmisiä tulee sama määrä.

Ihmistulva pakotit Italian viranomaiset pohdiskelemaan, mihin kaikki pakolaiset majoittaa. Poliitikot päätyivät ratkaisuun, jossa isännöinti on ulkoistettu yksityisille yrityksille ja hyväntekeväisyysjärjestöille.

The Financial Times kertoo, että pakolaisten on arveltu aiheuttavan Italialle 800 miljoonan vuosikustannukset. Italia maksaa yksityisyrityksille 35 euroa pakolaista kohti, jotta he saavat majoituksen ja ruokaa. Summaan sisältyy 2,50 euron päivittäinen taskuraha.

Asiasta uutisoi ensimmäisenä Suomessa Talouselämä.

Laaja ongelma
Lehden mukaan raha on houkutellut Italian järjestäytyneen rikollisuuden, mafian, ulottamaan lonkeronsa pakolaisten majoittamisyrityksiin. Sopimuksia keplottelemalla ja palveluista tinkimällä mafia tekee Pohjois-Afrikan pakolaisilla riistobisnestä.

– Tämä on erittäin laajalle levinnyt ongelma. Maahanmuuttajien vastaanottamisesta on tullut iso bisnes. Uskomme, että mukana on monia keskuksia monissa kaupungeissa, mafiavastaisen järjestön Liberan sosiaalipolitiikan vastaava Gabriella Stramaccioni sanoo Financial Timesille.

Italian poliisin sieppaamassa puhelussa väitetään Salvatore Buzzin sanoneen ”Tiedätkö kuinka paljon tienaan maahanmuuttajilla? Huumeet ovat vähemmän tuottoisia”. Buzz on vasemmistolainen aktivisti joka tuomittiin murhasta 1980-luvulla. Buzz kiistää tehneensä mitään rikollista maahanmuuttajien suhteen.

Välimeren ylittäminen laittomasti on vaarallista. Tällä viikolla Pohjois-Afrikan edustalta löytyi jälleen 40 hukkunutta. Heidän kumiveneensä vuosi. Kaikkiaan 1600 ihmisen pelätään kuolleen yrittäessään ylitystä. Liikennöinti on vilkkainta Libyan ja Italian välillä.

”Verkosto olikin vain keino tehdä rahaa”

Italian maahanmuuttovastaiset ryhmät ovat vaatineet, että laiton liikennöinti Välimerellä pysäytetään ja isännöintisopimukset lopetetaan.

Rooman pääsyyttäjä Giovanni Salvi sanoo, että järjestäytynyt rikollisuus sai jalansijan valtavan ihmistulvan vuoksi. Viime vuonna Pohjois-Afrikasta tuli arviolta 170 000 ihmistä ja tämän vuoden määrän arvioidaan olevan sama. Valtava ihmismassa taas on ajanut viranomaiset ratkaisemaan majoitusmahdollisuudet, mutta he eivät ole juurikaan valvoneet niitä.

– Hallituksen viranomaisilla oli yhteistyökumppaneita, jotka näyttivät siltä, että heillä olisi arvot kohdillaan ja he laskivat puolustustaan. Sitten kävi ilmi, että tämä verkosto olikin vain keino tehdä rahaa.

Rooman pormestari Ignazio Marino totesi tällä viikolla, että ”teemme töitä palauttaaksemme laillisuuden ja läpinäkyvyyden. Viime vuosina korruptoituneet poliitikot ja viranomaiset ovat käyttäneet maahanmuuttodraamaa hyväkseen. Köyhien palvelemisen sijaan nämä viranomaiset hyötyvät heistä”.

Poliitikot mukana pakolaisbisneksessä

Sunnuntai 20.9.2015 klo 07.46

Yksityisen vastaanottokeskuksen hallituksessa istuu entinen ja nykyinen kansanedustaja.

Maahanmuuttovirasto ilmoitti keskiviikkona perustavansa Espoon Otaniemeen vastaanottokeskuksen aikuisille turvapaikanhakijoille.

Viraston mukaan entisen Pelastusopiston kiinteistöön perustettavan vastaanottokeskuksen toiminnan käynnistämisestä ja ylläpitämisestä vastaa Luona Oy.

Kesän alussa nimensä Luonaksi vaihtanut yritys (ent. Barona Hoiva Oy) kuuluu työntekijöitä ja asumispalveluja välittävään Barona-konserniin.

Barona on tarjonnut kriisimajoitusta Helsingin kaupungille toisen tytäryhtiönsä Forenomin kautta. Kriisimajoitus on ollut Baronalle äärimmäisen tuottoisa bisnes.

Uudella vastaanottokeskuksella on aluksi valmius sataan asukkaaseen, mutta paikkamäärää voidaan kasvattaa viikossa jopa 300-400 asukkaaseen.

Maahanmuuttoviraston mukaan Suomessa ei ole aiemmin ollut yksityisten yritysten ylläpitämiä vastaanottokeskuksia.

Suuria summia

Maahanmuuttoviraston mukaan yksi vuorokausi vastaanottokeskuksessa maksaa valtiolle keskimäärin noin 40 euroa per turvapaikanhakija.

- Tämä valtakunnallinen keskiarvo pätee myös Luona Oy:n kohdalla, viestintäpäällikkö Hanna Kautto maahanmuuttovirastosta sanoo.

Kauton mukaan tilanteen kiireellisyydestä johtuen kirjallinen sopimus on vielä tekemättä.

Suullinen sopimus kuitenkin löytyy ja sen perusteella Luona veloittaa palveluksistaan saman verran kuin esimerkiksi Suomen Punainen Risti (SPR) tai kunnat.

Sadan turvapaikanhakijan majoittaminen maksaa valtiolle noin 4 000 euroa vuorokaudessa eli 120 000 euroa kuukaudessa.

Valtakunnallisen keskiarvon mukaan 400 turvapaikanhakijan majoittaminen on kuukausitasolla jo lähes puolen miljoonan euron suuruinen bisnes.

Vuositasolla puhutaan lähes kuudesta miljoonasta eurosta.

Maahanmuuttoviraston mukaan satoja turvapaikanhakijoita majoittavan vastaanottokeskuksen pyörittäminen vaatii paljon henkilökuntaa.

- Sata henkeä vaatii 9-10 työntekijää ja kolme sataa jo 18-19 työntekijää. Eli henkilöstökulut ovat varmasti suuret tälle (toiminnan) ylläpitäjälle, Kautto sanoo.

Tuttuja nimiä

Koko Barona-konsernin liikevaihto oli viime vuonna 160 miljoonaa euroa. Barona Hoivan osuus tästä oli 3,5 miljoonaa euroa, mutta tulos painui lähelle nollaa.

Luonan hallituksen puheenjohtajana toimii Helsingin kaupungin ex-sosiaalijohtaja Paavo Voutilainen, joka siirtyi Baronan leipiin viime vuoden keväällä.

Hädänalaisten ihmisten majoittaminen on Voutilaiselle tuttu bisnes, sillä hän vastasi Helsingin kaupungin hätämajoituksen ostosta vuoden 2012 loppuun asti.

Voutilainen johti myös Helsingin kaupungin asettamaa kriisimajoitustyöryhmää, joka luovutti loppuraporttinsa vuoden 2013 lopussa.

Luonan muut hallituksen jäsenet ovat Baronan toimitusjohtaja Markus Oksa, kansanedustaja Sanna Lauslahti (kok), ex-kansanedustaja Ulpu Iivari (sd) ja ydinvoimayhtiö Fennovoiman entinen yhteiskuntasuhteista vastaava johtaja Pasi Natri. Natri on europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natrin (sd) puoliso.
Ulpu Iivari
Ulpu Iivari
Sanna Lauslahti
Sanna Lauslahti

Tavallista bisnestä

Entinen kansanedustaja ja europarlamentaarikko Iivari kertoo olevansa mukana puhtaasti hallitusammattilaisena.

- Olen ollut aikaisemmin Helsingin Diakonissalaitoksen säätiön hallituksessa, joten tämä on tietyllä tavalla jatkoa sille, Iivari sanoo.

Viime vuoden keväällä perustetun Luonan on Iivarin mukaan tarkoitus tuottaa jatkossa myös vanhuksille suunnattuja palveluita.

- Tämä on kokonaan uusi yritys, jota on tässä nyt rakenneltu, Iivari sanoo.

Iivarin mukaan vastaanottokeskus on yritykselle bisnes muiden joukossa.

- Me teemme tätä ihan samoilla ehdoilla kuin SPR:kin. Ei siinä ole mitään sen kummempaa, Iivari sanoo.

Lauslahden mukaan osakeyhtiön tehtävä on tehdä bisnestä. Kuten Iivarikin, Lauslahti on mukana strategisena hallitusammattilaisena, ei osakkeenomistajana.

- Bisnekseen liittyy eettisiä kysymyksiä ja meidän tehtävä on tuoda hallitustyöskentelyssä tätä eettistä puolta näkyviin, kokoomuksen kansanedustaja sanoo.

Kovaa kritiikkiä

Helsingin kaupungin ja Baronan väliseen "hätätilabisnekseen" kiinnitettiin huomiota ensimmäisen kerran jo pari vuotta sitten.

Helsingin kaupunginhallituksen jäsen ja vasemmistoliiton valtuustoryhmän puheenjohtaja Veronika Honkasalo jätti kaupunginvaltuustolle maaliskuussa 2013 kirjallisen kysymyksen, jossa hän kysyi, miten sosiaali- ja terveysvirasto on päätynyt kalliiseen yhteistyösopimukseen Baronan tytäryhtiön Forenomin kanssa.

Honkasalo kertoi saaneensa sosiaali- ja terveysvirastolta tiedon, jonka mukaan Helsingin kaupunki oli maksanut Forenomille tilapäismajoituksen kuluina noin kahdeksan miljoonaa euroa vuosina 2010-2012. Honkasalon mukaan yhteistyö Forenomin kanssa maksoi Helsingille vuonna 2012 lähes neljä miljoonaa euroa.

Honkasalon mukaan sopimus Helsingin kaupungin kanssa kolminkertaisti Forenomin liikevaihdon kolmessa vuodessa 18 miljoonaan euroon.

- Liikevaihtonsa kas

Luultavasti ja toivottavasti maahanmuuttokriitikko soittaa sulle poliisin, ja kyselet mitä teet.Olet jo tehnyt jälleen kerran niin kuin aina ennenkin, kasvot peitettynä turmelet julkista ja yksityistä omaisuutta,kiinni jäädessä se ei haittaa koska elät tueilla ja avustuksilla vanhempiesi rahoituksen ohella, huutelet rasisti sanaa kaikkille toimiisi puuttuville ja juokset karkuun ellei suhde ole 10 vastaan yksi eduksesi. Tämän kaiken sinä teet....kun taas sinun pitäisi mennä kouluun, hankkia ammatti, tulla yhteiskuntakelpoiseksi kansalaiseksi eli olemalla valtiolle hyödyksi veronmaksajana....tee tämä jäkimmäinen ja ole ihmisiksi