"Mutta jos vanhurskas luopuu vanhurskaudestaan ja tekee sellaista mikä on väärin, samoja iljettäviä tekoja joita jumalaton tekee -- jos hän tekee niin, saako hän elää? Sitä hyvää, minkä hän on tehnyt, ei lasketa hänen hyväkseen. Hän on luopunut Jumalasta ja syyllistynyt synnintekoon, ja siksi hän kuolee."
Jos vanhurskas luopuu niin täytyykö hänen kuolla?! Mitä muuta tää tarkottais? :o
Jos vanhurskas luopuu niin täytyykö hänen kuolla?! Mitä muuta tää tarkottais? :o
Vastaukset 2
Vanhimmat
"Ihminen, sano maanmiehillesi: Jos vanhurskas tekee syntiä, ei hänen vanhurskautensa silloin pelasta häntä. Ja jos jumalaton luopuu jumalattomuudestaan, ei hänen jumalaton elämänsä vie häntä tuhoon. Vanhurskas taas ei syntiä tehdessään enää voi turvata vanhurskauteensa. 13 Jos minä olen vanhurskaalle taannut elämän mutta hän tekeekin vääryyttä vanhurskauteensa luottaen, ei hänen hyväkseen lueta ainoatakaan hänen vanhurskaista teoistaan. Hän teki sellaista mikä on väärin, ja siksi hänen on kuoltava. 14 Mutta jos minä uhkaan jumalatonta kuolemalla ja hän sitten kääntyy synneistään ja tekee niin kuin oikein ja hyvin on, 15 palauttaa vaatimansa pantin, korvaa sen minkä on toiselta riistänyt, vaeltaa elämän käskyjen tietä eikä enää tee vääryyttä, hän saa elää. Totisesti, hän ei kuole! 16 Ainoatakaan syntiä, jonka hän on tehnyt, ei enää muisteta. Hän tekee nyt oikein ja toimii vanhurskaasti, ja siksi hän saa elää.
Hei!
San 24:16 on mainio tässä. Myös Dan 12:10.
Olen kirjoittanut kysymyksestäsi; täällä; Kirjoitukseni pitäisi sisältää melko lailla kokonaisvaltaisen katsauksen horjahtaneen tilaan; http://jarinhotelli.blogspot.com/search/label/5.21
Tässä mielenkiintoinen näkökulma Paavalin sanat "pelastuksesta tulen läpi;"
http://jarinhotelli.blogspot.com/search/label/3.15
Niin kauan kuin langennyt ymmärtää tilansa, ja on siitä itse ahdistunut että jotakin tarttis teherä, on se merkki että Jumalan Henki puhuttelee.
Ihmisen itse sitten omilla ratkaisuillaan aiheuttaa syvempää paatumusta jos ratkaisut Jumalan rakkauden asioihin torjutaan.
Sitten kun suloinen paatumuksen rauha valtaa ihmisen, eikä synti ja Jumala tule koskaan mieleenkään, niin se on paha merkki, ja merkki siitä että Jumala ei väkisin tarjoa hyvyyksiään. Toistaiseksi sellaisessa tilassa Jumalan Henki on vetäytynyt ihmisen omasta tahdosta pois. Joku kerta on viimeinen kerta ja ihmisen armon aika on päättynyt.
Room 6:22-23, Ilm 20.
Peroona jonka Jumala on ottanut omaksensa, ei jää koskaan Jumalan puhuttelua vaille jos on ottanut harha-askeleen Jumalan tahdosta.
Kukaan ihminen ei jää vastaamatta armonaikana omaa lopullista tahtoaan.
1 Piet 3:9.
On kuitenkin hyvä muistaa että järjestöjen jäsenkirjat ja taivaan kirjat eivät ole täsmälleen yhtä.
Hengelliset yhdistykset ovat suositeltavia, oikein ja tarkoituksenmukaisia ja itsestään selvyyksiä. On kuitenkin olemassa maantieellisiä ja inhimillisiä syitä miksi kaikki eivät istu samoilla penkkiriveillä; Joh 10:16.
Johanneksen kirjeet ja Pietarin kirjeet ovat lyhyitä kristinuskon perusteiden tietopaketteja. Ne kannattaa lukaista. Joh 14 luku.
Siunauksia
Jari Laurila
keskustelija