Suomen pääministeri Juha Sipilä (kesk) ja Ruotsin pääministeri Stefan Löfven linjaavat Lännen Median lehtien yhteisartikkelissaan, että maat varautuvat tiivistämään entisestään yhteistyötä aseellisissa kriiseissä.
- Edellyttäen, että tarvittavat poliittiset päätökset kummassakin maassa tehdään, voimme vastaisuudessa toimia yhdessä myös kriiseissä ja aseellisissa konflikteissa, pääministerit kirjoittavat.
Sipilän ja Löfvenin mukaan sekä Suomessa että Ruotsissa on jouduttu nostamaan valmiutta maita kohtaavien uhkien ja tapahtumien varalta.
Pääministerit kirjoittavat, että tänä päivänä maat ovat yhä enemmän riippuvaisia maailman kehityksestä. Päällimmäisenä muutoksena on pakolaiskriisi. Heidän mukaansa Pariisin tapahtumat ovat "järkyttävä todiste siitä, että taistelua kansainvälistä terrorismia vastaan on entisestään vahvistettava".
Lisäksi pääministerit mainitsevat Syyrian kriisin ja Isisin sekä Venäjä ja Ukrainan kriisin.
- Kaikkien näiden tapahtumien johdosta käsissämme on vakavin eurooppalaista turvallisuutta uhkaava haaste kylmän sodan loppumisen jälkeen.
Pääministerien mukaan Suomen ja Ruotsin välisen puolustusyhteistyön tiivistyminen on viime aikoina näkynyt yhteisten harjoitusten sekä lisääntyneen tiedonvaihdon alkamisessa, mutta myös satamien ja lentokenttien käytössä maissa.
il
- Edellyttäen, että tarvittavat poliittiset päätökset kummassakin maassa tehdään, voimme vastaisuudessa toimia yhdessä myös kriiseissä ja aseellisissa konflikteissa, pääministerit kirjoittavat.
Sipilän ja Löfvenin mukaan sekä Suomessa että Ruotsissa on jouduttu nostamaan valmiutta maita kohtaavien uhkien ja tapahtumien varalta.
Pääministerit kirjoittavat, että tänä päivänä maat ovat yhä enemmän riippuvaisia maailman kehityksestä. Päällimmäisenä muutoksena on pakolaiskriisi. Heidän mukaansa Pariisin tapahtumat ovat "järkyttävä todiste siitä, että taistelua kansainvälistä terrorismia vastaan on entisestään vahvistettava".
Lisäksi pääministerit mainitsevat Syyrian kriisin ja Isisin sekä Venäjä ja Ukrainan kriisin.
- Kaikkien näiden tapahtumien johdosta käsissämme on vakavin eurooppalaista turvallisuutta uhkaava haaste kylmän sodan loppumisen jälkeen.
Pääministerien mukaan Suomen ja Ruotsin välisen puolustusyhteistyön tiivistyminen on viime aikoina näkynyt yhteisten harjoitusten sekä lisääntyneen tiedonvaihdon alkamisessa, mutta myös satamien ja lentokenttien käytössä maissa.
il
Vastaukset 16
Vanhimmat
itä nuolijat kusessa kun yhteistyö tiivistyy.
Kun Suomi ja Ruotsi pistävät päälle ison vaihteen niin itäräksyttäjät konttaavat paskahuusin lattialla syöden omaa sontaansa.
Yhteistyön tiivistyminen Pohjoismaiden kesken on aivan itsestään selvä asia nykyisessä kansainvälisessä ilmapiirissä.
Diplomaattiset suhteet sekä politiikassa, taloudessa, kulttuurissa että urheilussa ovat aivan omaa luokkaansa Pohjoismaiden kesken. Sama arvomaailma ja yhteiskunnallinen demokratian periaatteisiin perustuva rakenne. Keskinäinen luottamus lepää sellaisella perustalla, ettei moni valtio osaa edes kuvitella.
Puolustusyhteistyö Ruotsin kanssa on luonnollinen seuraus yhteisen uhan edessä.
r...än hännystelijät loitta valtavan itkun kun yhteistyö tiivistyy.
Voihan vitalis - yhteistyötä Ruotsin kanssa ja juuri kun ruotsalaiset saivat, asevelvollisuuden laukkautettuaan, muutettua puolustusvoimansa paraatijoukoiksi. Palkka-armeijasta tälläkin hetkellä lähelle 10 000 vakanssia täyttämättä. Onpa huono pohja yhteistyölle.
Suomalaisilla ei ole varaa höttöön näissä maanpuolustusasioissa. Puolustuksemme on oltava uskottava naapureillemme ja itsellemme - kaikille. Vai siten voimme pitää motivoituneet kansalaiset mukana asevelvollisuusarmeijassa.
Sipilän olisi nyt hyvä keskittyä talouden kuntoon saattaamiseen ja lopettaa hölmöily.
Kirjoitan tätä huoneesta, jonka ikkunasta katson suoraan Haaparannan (Ruotsin puolella siis) olevaa yhteistä matka-asemaa, joka tuli kuuluisaksi, kun ruotsalaiset järjestivät sinne tuhansien (n. 30 000) maahanmuuttajan pikakuljetuksen läpi Ruotsin maan ja siitä poliisiohjauksella suoraan Suomeen - ei tupakkitaukoa mamuille sallittu ennen kuin rajan ylityksen jälkeen.
Ruotsalaisiin ei voi luottaa, ei pätkääkään, jos kyseessä länsinaapurimme perskarvojen kärähdysvaara. Ikävin muistutus asiasta tulee Talvisodan ajoilta. Summassa oltiin kovilla, tankkeja ei meidän polttopulloillamme pystytty pysäyttämään ilman kovia ihmisuhreija. Ruotsilla oli satamäärin nykyaikaisia Bofors-tankintorjunta tykkejä. Niitä pyydettiin ja anottiin, edes joitakin, olisivat olleet ratkaisuaseita. Ainoatakaan emme saaneet. Summa murtui Lähteen lohkon kohdalta, kun tankkiarmeija ajoi läpi.
Ruotsista saatiin ennen sotaa syksyllä 1939
- 24 kpl Boforsin pst-tykkejä ja niihin 5000 laukausta
- 12 kpl kenttätykkejä 75 K02
- 44 kpl Boforsin 40 mm it-tykkejä
Sodan aikana:
- 18 kpl Boforsin pst-tykkejä
- vapaaehtoisjoukon mukana 17 pst-tykkiä
- 77000 kpl 6,5 mm Mauser-kiväärejä
- 100 kpl 6,5 mm pikakiväärejä
- 101 kpl erilaisia kenttätykkejä
- 89 kpl it-tykkejä
- runsaasti ampumatarvikkeita
Ruotsista saatiin joulukuussa 10000 ja tammikuussa 27900 pst-tykin patruunaa, joista viimeksi mainittu lähetys ratkaisevasti vaikutti helmikuun suurtaistelujen panssarintorjuntaan. Oma teollisuutemme ei pystynyt toimittamaan näitä patruunoita.
Näin kertoo puolivirallinen Talvisodan historia (4. osa, sivut 297 - 310).
Ruotsin puolustus ei ole nykyään uskottava. Siitä kai olemme kaikki samaa mieltä? Ainakin vastíkään tehdyssä kyselytutkimuksessa ruotsalaiset olivat tästä asiasta samaa mieltä, palkka-armeijasta ei ole oikein äkeiden painoksikaan, puhumattakaan maan puolustamisesta.
Tuollainen yhteistyö ei toisi maamme puolustuksen uskottavuuteen hippuakaan lisää, päinvastoin se olisi osoitus päättäjiemme arviointikyvyn puutteesta (niin kuin tämä mamujen invaasion mahdollistavan sopimuksen solmiminenkin on ollut). Toki saisihan siinä poliitikot reissata ja neuvotella ulkomailla, voisi vaikka unohtaa välillä mikä tässä maassamme on tärkeää ja mitä pitäisi tehdä - talous kuntoon.
Kylläpäs itä trollit aloitti nopeasti itkun yhteistyöstä. Yhtistyön tärkeys korostuu naiden itkujen pohjalta.
"Kylläpäs itä trollit aloitti nopeasti .."
Kommentoi asiaa ja jätä turhat höpinät. Sama vaikka itse Putin pölisisi, jos vain asiaa puhuu. Liittolaisuus ihan hyvä asia, venäjän kanssa ei pidä enää yksin jäädä - mutta liittolaisuus Ruotsin kanssa ei avita mitään, ei ainakaan tosipaikassa. Ja minä kun tiedän mistä puhun.
No kun tiedät niin kerroppa miksi ei Ruotsin kanssa? Äläkä lässytä että Ruotsilla ei ole armeijaa siellä on ammatti-armeija ja r...ä ei voi yhteistyölle mitään.
Natoon
Onkohan Sipilä mennyt taas ominnokkineen tekemään yhteisen lausunnon Ruotsin pääministerin kanssa puolustuksesta? Eikö tuo edes sitä vertaa tajua, että pääministeri on sisäpolitikko ja presidentti ulkopoliitikko. Ihmettelen kovasti amatööripoliitikon tempauksia lähteä aina soitellen sotaan ulkomaille ja esiintyä siellä mediassa varsinkin ikuistavissa filmauksissa lupaillen yhtä ja toista.
Vähän niinkun "nousukasjunttia" opettaisi näissä hommissa? En tiedä, onko lupa pressalta saatu?
"Eikö tuo edes sitä vertaa tajua, että pääministeri on sisäpolitikko ja presidentti ulkopoliitikko. "
Tiltu ei tiedä edes sitä, että presidentti ja hallitus johtavat YHDESSÄ ulkopolitiikkaa.
Presidentti toi uudenvuodenpuheessaan esille täsmälleen saman asian.
Lisäksi kyseessä on pääministerien mielipidekirjoitus, ei hallitusten virallinen päätös.
Hienoa että yhteistyö tiivistyy ja mitä enemmän r..än nuolijat itkee tarkoittaa se että suunta on juuri oikea ja yhteistyötä tulee lisätä.
Käsissämme on vakavin turvallisuutta uhkaava haaste"
Natoon