Oletetaan että meillä on lämmitysvastus jolla on tietty teho 230 VAC jännitteellä. Jos tasasuuntaamme käyttöjännitteen kokoaaltosillalla, ei jännitteen tehollisarvo, eikä vastuksen teho vielä tällä muutu miksikään. Mutta jos laitamme tasasuuntaajan jälkeen ison konkan jonka latautumista ei vastuksen ottama virta ehdi liikaa purkaa, saisimme vastuksesta enemmän tehoa, koska konkka latautuu lähelle vaihtojännitteen huippuarvoa 325 VDC. Onko olemassa laskukaavaa jolla voisi laskea tarvittavan konkan koko / kuorman watti.
Toinen keino lisätä vastuksen tehoa olisiko resonanssi-ilmiö, kuristin ja konkka jotka ovat resonanssissa 50 Hz taajuudella? Jotenkin soveltaen jännite- tai virtaresonanssia?
Lisää potkua vastukseen
Kuha_pähkäili
67
1188
Vastaukset
- b3c4
Tuossa on calculaattori, jolla voi laskea varauskondensaattorin koon huomioiden halutun hurinajännitteen:
http://www.changpuak.ch/electronics/power_supply_design.php
Resonanssi-ilmiötä ei oikein voi soveltaa verkkosähkön tapaukseen. Helpompi ja halvempi on pelkkä muuntaja.- Kuha_pähkäili
Kokeilin konkan laskemista 500 W vastukselle.
En tiedä sovelsinko laskinta oikein, kun konkan kooksi tuli niinkin pieni kuin 1000µF - l9j7
Kuha_pähkäili kirjoitti:
Kokeilin konkan laskemista 500 W vastukselle.
En tiedä sovelsinko laskinta oikein, kun konkan kooksi tuli niinkin pieni kuin 1000µFTuon teholuokan tasasuuntaaja/ varauskonensaattori aiheuttaa melkoisia piikkivirtoja jännitteen huippuarvojen aikana ja muodostaa 50Hz harmonisia vääristäen verkon siniaaltoa. Eli noilla tehoilla pitäisi nykysäännösten mukaan käyttää PFC-korjausta.
Valmiin tasasuuntaus-/ suotokytkennän varustettuna PFC:llä saa esim. vanhasta rikkinäisestä invertterilämpöpumpusta. - Joakim1
Kuha_pähkäili kirjoitti:
Kokeilin konkan laskemista 500 W vastukselle.
En tiedä sovelsinko laskinta oikein, kun konkan kooksi tuli niinkin pieni kuin 1000µFKokeilin tuota LTSpicella, jolla saa helposti tehon. 105,8 ohmin vastuksella teho ilman konkkaa (mutta tasasuunnattuna) 490 W ja piikkivirta 3 A. 100 uF 637 W ja 10 A, 200 uF 740 W ja 16 A, 500 uF 850 W ja 27 A, 1000 uF 900 W ja 40 A, 2000 uF 950 W ja 50 A, 10 000 uF 970 W ja 100 A.
Ainakin noilla suuremmilla arvoilla hommaan alkaa vaikuttaa merkittävästi sähkökaapeleiden vastus ja indukstanssi.
Sitten tuosta simuloinnista näkee myös sen, että tuo konkka tulee hajoamaan hetkessä. Esimerkiksi tuossa 1000 uF tapauksessa konkkaan jää vajaan 300 W teho ja verkosta otetaan 1,2 kW. Konkan teho kasvaa hyvin voimakkaasti konkan kasvaessa. 200 uF lämpeää "vain" 50 W ja 100 uF 20 W.
1000 uF 350 V konkkia saa kyllä alle kympillä, mutta ei sellaista joka kestäisi noita virtoja ja tehoja.
- Meikä-
Mitä ihmettä, saleen aloittaja lueskeli mun virityssarjoja ennen kuin aloitti tämän ketjun? No oma vastusprojekti pääsi jo alkuun ja kohta tulee 4kW sähkövastuskin kiinasta <3 <3 <3
http://aijaa.com/hmxbPx
Ei kai pelkän resistiivisen vastuksen tehoa voi millään RLC piirillä kasvattaa??? Piirissä pitää olla induktanssia että virta saadaan kasvamaan konkalla, tai toisinpäin. Parhaassa tilanteessa päästään resonanssitilaan jossa kelan ja konkan reaktanssit kumoavat toisiaan ja ainoastaan resistanssin vastus jää jäljelle.
Eli otetaan eka se lohkolämmitinvastus ja laitetaan verkkoon niin on vaikka 600W ja sitten kytketään vastuksen kanssa sarjaan kela, niin lohkovastuksen teho on enää 300W. Ja kolmannessa vaiheessa kytketään vielä sopiva konkka sarjaan niin saadaan parhaimmillaan se vastuksen teho takaisin alkuperäiseen 600W
Korjatkaa taas pro-miehet jos meni väärin että opitaan virheistä eikä levitetä sontaa…
Minä unohtaisin nuo vastuksen virittämiset konkalla ja tasasuunnatulla sähköllä tyystin. Kokeilumielessä jees, mutta jos tehollisarvoa yrittää nostaa ei tule kuin paha mieli.- Kuha_pähkäili
Laitetaan induktanssi ja konkka sarjakytkentään, jotka joutuu resonanssiin 50 Hz:llä. Tässä jänniteresonanssissa kuristimen ja myös konkan yli vaikuttaa suurempi jännite kuin verkkojännite johon piiri on kytketty. Nyt voitaisiin kytkeä vastus kuristimen tai konkan rinnalle. Tietenkin resonanssipiirin pitäisi olla huomattavasti järeämpi, ettei vastus häiritsisi resonanssia. Tämä ihan teoreettisesti tarkasteltuna...
- aku-1-ankka
Höpö-höpö, laskepa vähän virtoja..
- Meikä-
Kuha_pähkäili kirjoitti:
Laitetaan induktanssi ja konkka sarjakytkentään, jotka joutuu resonanssiin 50 Hz:llä. Tässä jänniteresonanssissa kuristimen ja myös konkan yli vaikuttaa suurempi jännite kuin verkkojännite johon piiri on kytketty. Nyt voitaisiin kytkeä vastus kuristimen tai konkan rinnalle. Tietenkin resonanssipiirin pitäisi olla huomattavasti järeämpi, ettei vastus häiritsisi resonanssia. Tämä ihan teoreettisesti tarkasteltuna...
Ok, suurimmat kiitokset selvityksestä pitää hieman tutustua tuohon resonanssiin.
- Kuha_pähkäili
aku-1-ankka kirjoitti:
Höpö-höpö, laskepa vähän virtoja..
Laita omat laskelmasi esiin, kun kerran olet asiaa tutkinut.
- aku-1-ankka
Olin väärässä, LTspicella simuloituna kela 100mH, kondensaattori 40uF, rinnalla vastus 106 ohmia syöttää vastukselle n. 500V huippujännitteen. Kelan virta 7.5A, konkan 6A, vastuksen 4.5A.
40uF 600V konkka maksaa 50€, entä mistä saa 100mH 8A kelan? - niimpäniimpäniin
Kaatopaikalta löysin joskus 2kW säädettävän, vastuslangalla toteutetun vanhan sähkölämmittimen, aika paksua oli vastuslanka siinä, ja sitten sellainen mekaaninen kytkin joka liikkui lankakierteiden päällä.
Vastuslangat siitä otin talteen tietysti, muuten en käyttänyt laitetta.
"..vastus 106 ohmia syöttää vastukselle n. 500V huippujännitteen.."
Kai laskit minkä tehoisen 100 ohmin vastuksen laitteesi vaatii, ja paljonko sellainen maksaapi? Esim. 100ohm 500W vastus?
- Pena39.4v
Ei kannata, hanki toinen vastus.
1000uF 350V kondensaattori on aika kallis, jos jostain löydät sellaisen. - SopivanRajoissa
Oikosulkee osan vastusta tai lyhentää ..
- Meikä-
Tässä muuten aiheesta jotain: Rupesi niin paljon ahdistamaan tuo heikko lohkolämmitin enkä webastoa kerkiä vähään aikaan asentaa niin pöydän kulmalta jätteistä kasasin 5min tämmöisen:
http://aijaa.com/R9BxzU
10kpl 2200uF 50V konkkia viisi sarjassa ja kaksi pakettia rinnan eli nimellisesti 4400uF 250V
Yllätyksekseni tuo defan 550W vastus otti yleismittarilla tasavirtapuolelta tällä härvelillä hukeat 306V jännitettä ja 3.2A virtaa josta sain abaut 970W.
en olisi uskonut noin valtavaan nousuun millään, toivottavasti nuo "oikeaoppisesti" sarjaan kytketyt konkat, joiden yhteisjännitekestokaan ei riitä kestäisi webaston asennukseen asti meinaan enempää niitä ei pöydällä ollut..- Meikä-
No nyt tein tutkimuksia vaihtosähkön puolella, ilman tuota härveliä lohko ottaa 2.4A ja härvelin kanssa 7.2A ????????
Miten virta on noin suuri, luulin ettei tämän kytkennän pitäisi loisvirtaa pistää liikkumaan kun diodisilta blokkaa verkkoonpäin konkkien purkautumisen? Luulin tämän kytkennän vain vääristävän siniaallon muotoa jossa puolijakson alku painuu enemmän kasaan ja loppuakohden aalto lähtee nousemaan jyrkemmin
Kuitenkin tasavirtapuolella mitattuna 306V * 3,2A = 979W
ja vaihtovirtapuolella 230V * 7,2A = 1656W
Tässähän näyttää olevan ihan vaihtosähkötekniikan alkeellisimmissa perusasioissa huolestuttavan pahoja ymmärrysvaikeuksia???
Kertokaa joku... - Ojalanopissa
"10kpl 2200uF 50V konkkia viisi sarjassa ja kaksi pakettia rinnan eli nimellisesti 4400uF 250V"
Ojalan laskuopin mukaan tulee 440uF. - Ojalanopissa
Ojalanopissa kirjoitti:
"10kpl 2200uF 50V konkkia viisi sarjassa ja kaksi pakettia rinnan eli nimellisesti 4400uF 250V"
Ojalan laskuopin mukaan tulee 440uF.Anteeksi, ei niitä ollutkaan 10 sarjassa, vaan viisi ja näitä ryhmiä 2 rinnan, jolloin kokonaiskapasitanssi on 880uF.
- öö90ää
Meikä- kirjoitti:
No nyt tein tutkimuksia vaihtosähkön puolella, ilman tuota härveliä lohko ottaa 2.4A ja härvelin kanssa 7.2A ????????
Miten virta on noin suuri, luulin ettei tämän kytkennän pitäisi loisvirtaa pistää liikkumaan kun diodisilta blokkaa verkkoonpäin konkkien purkautumisen? Luulin tämän kytkennän vain vääristävän siniaallon muotoa jossa puolijakson alku painuu enemmän kasaan ja loppuakohden aalto lähtee nousemaan jyrkemmin
Kuitenkin tasavirtapuolella mitattuna 306V * 3,2A = 979W
ja vaihtovirtapuolella 230V * 7,2A = 1656W
Tässähän näyttää olevan ihan vaihtosähkötekniikan alkeellisimmissa perusasioissa huolestuttavan pahoja ymmärrysvaikeuksia???
Kertokaa joku...Vaihtosähköpuolella on virtapiikkejä jännitteen huippukohdan paikkeilla, jolloin useimmat yleismittarit näyttävät tehollis- tai keskiarvon väärin. Toisaalta elkojen lataus huippujännitteeseen tarvii paljon virtaa. Eli jos lasketaan/ mitataan oikein virta x jännite = teho, niin molemmilla puolen (tasa/ vaihto) pitäisi tehon olla suunnilleen sama.
Tasajännitepuolen mittaukset ehkä enemmän oikein, riippuen tietysti hurinajännitteen suuruudesta.
Noissa tasasuuntaus/ varauskonkkakytkennöissä pitäisi noilla tehoilla olla nykyisin PFC, eli tehokertoimen korjaus, jotta ei tehtäis verkkoon 50Hz harmonisia yliaaltoja ja huonoa tehokerrointa.
Ja kytkettäessä elkoja sarjaan vuotovirrat tasataan kytkemällä elkojen rinnalle 470k - 1Mohm vastus, jolloin jännittenjako elkojen kesken on tasaisempi. - Kuha_pähkäili
Meikä- kirjoitti:
No nyt tein tutkimuksia vaihtosähkön puolella, ilman tuota härveliä lohko ottaa 2.4A ja härvelin kanssa 7.2A ????????
Miten virta on noin suuri, luulin ettei tämän kytkennän pitäisi loisvirtaa pistää liikkumaan kun diodisilta blokkaa verkkoonpäin konkkien purkautumisen? Luulin tämän kytkennän vain vääristävän siniaallon muotoa jossa puolijakson alku painuu enemmän kasaan ja loppuakohden aalto lähtee nousemaan jyrkemmin
Kuitenkin tasavirtapuolella mitattuna 306V * 3,2A = 979W
ja vaihtovirtapuolella 230V * 7,2A = 1656W
Tässähän näyttää olevan ihan vaihtosähkötekniikan alkeellisimmissa perusasioissa huolestuttavan pahoja ymmärrysvaikeuksia???
Kertokaa joku...Alun perin tämä oli vain teoreettista pohdiskelua, mutta hyvä kun Meikä- on testaillut teoriaa käytännössä. Kun vielä joku pistäisi "lihoiksi" vanhan estokelakompensointipariston ja rakentelisi 50 Hz resonanssipiirin testailua varten :)
- Nobel_komitea
Kuha_pähkäili kirjoitti:
Alun perin tämä oli vain teoreettista pohdiskelua, mutta hyvä kun Meikä- on testaillut teoriaa käytännössä. Kun vielä joku pistäisi "lihoiksi" vanhan estokelakompensointipariston ja rakentelisi 50 Hz resonanssipiirin testailua varten :)
Sitä minä vain, että miten pojat meinaa saada 50Hz resonanssipiiristä lisää jännitettä tai tehoa ilman kelan tai kondensaattorin väliulosottoja. Ja kun kelaan tehdään väliulosottoja, sehän on ilmiselvästi muuntaja.
Sen kyllä ymmärrän, että resonanssipiireillä voidaan taajuusaluetta rajoittaa, esim poistaa 50Hz harmonisia, kun komponenttien koko (induktanssin/ kapasitanssin suhde) valitaan oikein.
Eli taitaa poikia odottaa Nobelin palkinto, kun he ratkaisevat tämän ongelman. - jänniteresonanssi
Nobel_komitea kirjoitti:
Sitä minä vain, että miten pojat meinaa saada 50Hz resonanssipiiristä lisää jännitettä tai tehoa ilman kelan tai kondensaattorin väliulosottoja. Ja kun kelaan tehdään väliulosottoja, sehän on ilmiselvästi muuntaja.
Sen kyllä ymmärrän, että resonanssipiireillä voidaan taajuusaluetta rajoittaa, esim poistaa 50Hz harmonisia, kun komponenttien koko (induktanssin/ kapasitanssin suhde) valitaan oikein.
Eli taitaa poikia odottaa Nobelin palkinto, kun he ratkaisevat tämän ongelman.Mikä sinulla on ongelmana? Opiskele lisää sarjaresonanssista, kyllä se siitä valkenee.
- Nobel_komitea
jänniteresonanssi kirjoitti:
Mikä sinulla on ongelmana? Opiskele lisää sarjaresonanssista, kyllä se siitä valkenee.
Kyllä nämä asiat ovat selvät ilman lisäopiskelua. Ensinnäkin sarjaresonanssipiiri muodostaa resonanssitaajuudella oikosulun. Toisekseen, kun kuormittaa kelaa tai kondensaattoria, piirin Q-arvo putoaa, eikä mitään suurempaa jännitettä löydä kelata tai kondensaattorista. Eli kuolleena syntynyt ajatus.
Tässä ketjussa jollain vastaajalla oli LTspice, jolla voisi simuloida sarjaresonanssikytkennän ja samalla kertoa sinulle, kuka tässä tarvitsee kipeästi lisäopiskelua. - Joakim1
Nobel_komitea kirjoitti:
Kyllä nämä asiat ovat selvät ilman lisäopiskelua. Ensinnäkin sarjaresonanssipiiri muodostaa resonanssitaajuudella oikosulun. Toisekseen, kun kuormittaa kelaa tai kondensaattoria, piirin Q-arvo putoaa, eikä mitään suurempaa jännitettä löydä kelata tai kondensaattorista. Eli kuolleena syntynyt ajatus.
Tässä ketjussa jollain vastaajalla oli LTspice, jolla voisi simuloida sarjaresonanssikytkennän ja samalla kertoa sinulle, kuka tässä tarvitsee kipeästi lisäopiskelua.Kyllä tuo tuntuu toimivan. Kuvan 8 mukainen kytkentä täältä: https://en.wikipedia.org/wiki/RLC_circuit
Tuon saa resonanssitaajuudelle vaikkapa arvoilla R=96,2 ohm, C=220uF ja L=45mH. Noilla arvoilla LTSpicen mukaan vastukseen menee hurja lähes 25 kW teho ja jännite vastuksen yli RMS-arvona reilut 1500 V. No tuollaista teho ei tietysti saa verkosta puhumattakaan, että löytäisi kondensaattoria ja kelaa noilla arvoilla ja 150 A virrankestolla.
Vähän järkevämpiä arvoja voisivat olla C=47uF ja L=50mH (ei ole resonanssitaajuudella). Noilla vastukseen tulisi 850 W ja virrakestot konkalle ja kelalle 6-8 A. Tuollainen kela näyttää maksavan 160 €. Konkkaa alkuunkaan tuollaisella virrankestolla ei ainakaan Digikeystä löydy. Sopivasti rinnan ja sarjaan kytkemällä varmaankin saisi. mutta ei taida halvaksi tulla sekään. - Kuha_pähkäili
Joakim1 kirjoitti:
Kyllä tuo tuntuu toimivan. Kuvan 8 mukainen kytkentä täältä: https://en.wikipedia.org/wiki/RLC_circuit
Tuon saa resonanssitaajuudelle vaikkapa arvoilla R=96,2 ohm, C=220uF ja L=45mH. Noilla arvoilla LTSpicen mukaan vastukseen menee hurja lähes 25 kW teho ja jännite vastuksen yli RMS-arvona reilut 1500 V. No tuollaista teho ei tietysti saa verkosta puhumattakaan, että löytäisi kondensaattoria ja kelaa noilla arvoilla ja 150 A virrankestolla.
Vähän järkevämpiä arvoja voisivat olla C=47uF ja L=50mH (ei ole resonanssitaajuudella). Noilla vastukseen tulisi 850 W ja virrakestot konkalle ja kelalle 6-8 A. Tuollainen kela näyttää maksavan 160 €. Konkkaa alkuunkaan tuollaisella virrankestolla ei ainakaan Digikeystä löydy. Sopivasti rinnan ja sarjaan kytkemällä varmaankin saisi. mutta ei taida halvaksi tulla sekään.Harmi että nuo estokela-kompensointiparistot ovat niin uusia laitteita, ettei niitä romikselta vielä löydä. Niissä olisi järeitä keloja ja konkkia kevyttä laboraatiota varten :)
- Nobel_komitea
Joakim1 kirjoitti:
Kyllä tuo tuntuu toimivan. Kuvan 8 mukainen kytkentä täältä: https://en.wikipedia.org/wiki/RLC_circuit
Tuon saa resonanssitaajuudelle vaikkapa arvoilla R=96,2 ohm, C=220uF ja L=45mH. Noilla arvoilla LTSpicen mukaan vastukseen menee hurja lähes 25 kW teho ja jännite vastuksen yli RMS-arvona reilut 1500 V. No tuollaista teho ei tietysti saa verkosta puhumattakaan, että löytäisi kondensaattoria ja kelaa noilla arvoilla ja 150 A virrankestolla.
Vähän järkevämpiä arvoja voisivat olla C=47uF ja L=50mH (ei ole resonanssitaajuudella). Noilla vastukseen tulisi 850 W ja virrakestot konkalle ja kelalle 6-8 A. Tuollainen kela näyttää maksavan 160 €. Konkkaa alkuunkaan tuollaisella virrankestolla ei ainakaan Digikeystä löydy. Sopivasti rinnan ja sarjaan kytkemällä varmaankin saisi. mutta ei taida halvaksi tulla sekään.Jotain häikkää nyt on siinä simuloinnissa. Nimittäin sarjaresonanssissa reaktiiviset komponentit (L, C) kumoavat toisensa ja kytkentään jää jäljelle induktanssin ohminen vastus ja kondensaattorin häviövastus.
- Nobel_komitea
Joakim1 kirjoitti:
Kyllä tuo tuntuu toimivan. Kuvan 8 mukainen kytkentä täältä: https://en.wikipedia.org/wiki/RLC_circuit
Tuon saa resonanssitaajuudelle vaikkapa arvoilla R=96,2 ohm, C=220uF ja L=45mH. Noilla arvoilla LTSpicen mukaan vastukseen menee hurja lähes 25 kW teho ja jännite vastuksen yli RMS-arvona reilut 1500 V. No tuollaista teho ei tietysti saa verkosta puhumattakaan, että löytäisi kondensaattoria ja kelaa noilla arvoilla ja 150 A virrankestolla.
Vähän järkevämpiä arvoja voisivat olla C=47uF ja L=50mH (ei ole resonanssitaajuudella). Noilla vastukseen tulisi 850 W ja virrakestot konkalle ja kelalle 6-8 A. Tuollainen kela näyttää maksavan 160 €. Konkkaa alkuunkaan tuollaisella virrankestolla ei ainakaan Digikeystä löydy. Sopivasti rinnan ja sarjaan kytkemällä varmaankin saisi. mutta ei taida halvaksi tulla sekään.Se simulaattorisi todellakin höpsii, jos saat tuollaisia jännitteitä. Sivulla:
http://www.electrical4u.com/resonance-in-series-rlc-circuit/ on helppotajuisesti selvitetty tilanne. Kytkentä:
http://electrical4u.com/electrical/wp-content/uploads/2013/06/rrlcc.gif
Lopputulos resonassissa R L C sarjakytkennässä on kuvan:
http://electrical4u.com/electrical/wp-content/uploads/2013/06/rrlcc-5.gif , eli jäljelle jää vaikuttamaan vain tuo vastus.
Kuvan
http://electrical4u.com/electrical/wp-content/uploads/2013/06/rrlcc-6.gif mukaan virta on resonanssissa suurin, eli kuormana on silloin vain sarjavastus. Kun siirrytään resonanssitaajuudesta sivuun jompaan kumpaan suuntaan, virta pienenee, eli mukaan tulee kapasitiivista tai induktiivista reaktanssia.
Eli ainakaan R L C-sarjakytkentää simulaattorisi ei osaa simuloida oikein! - aku-3-ankka
R ei varmaan ole sarjassa vaan konkan rinnalla.
- aku-3-ankka
Kuvassa 8 juuri näin.
- Joakim1
Nobel_komitea kirjoitti:
Se simulaattorisi todellakin höpsii, jos saat tuollaisia jännitteitä. Sivulla:
http://www.electrical4u.com/resonance-in-series-rlc-circuit/ on helppotajuisesti selvitetty tilanne. Kytkentä:
http://electrical4u.com/electrical/wp-content/uploads/2013/06/rrlcc.gif
Lopputulos resonassissa R L C sarjakytkennässä on kuvan:
http://electrical4u.com/electrical/wp-content/uploads/2013/06/rrlcc-5.gif , eli jäljelle jää vaikuttamaan vain tuo vastus.
Kuvan
http://electrical4u.com/electrical/wp-content/uploads/2013/06/rrlcc-6.gif mukaan virta on resonanssissa suurin, eli kuormana on silloin vain sarjavastus. Kun siirrytään resonanssitaajuudesta sivuun jompaan kumpaan suuntaan, virta pienenee, eli mukaan tulee kapasitiivista tai induktiivista reaktanssia.
Eli ainakaan R L C-sarjakytkentää simulaattorisi ei osaa simuloida oikein!Juu kyllä tuolla kytkennällä tulee vain se 550 W, kun 1/SQRT(LC)=2*PI*f. Tällöin jännite on sama ja samassa vaiheessa joko kohdassa kytkentää.
Mutta linkkini kuvassa 8 on eri kytkentä, jossa siis verkkovirtaan kytketään sarjaan L ja C sekä lisäksi C:n rinnalle tuo vastus. Resonanssitaajuuskin lasketaan eri kaavalla, mutta ei noilla arvoilla hirveästi poikkea. Ilman C:n rinnalla olevaa vastusta tuolla saa tolkuttomat virrat ideaalisilla komponenteilla, sillä kyseessähän on suora oikosulku. Vastus sitten muuttaa tuon toimintaa. - Nobel_komitea
aku-3-ankka kirjoitti:
R ei varmaan ole sarjassa vaan konkan rinnalla.
Ihan älytön kytkentä, jos on kuvan 8 mukainen. Eli piirissä kulkee 230V jännitteellä 150A virtaa. Eli verkon kuormana on 1,53 ohmin impedanssi ( ja kuorman impedanssi 96,2 ohm). Ei siinä vioittumatta kestä kapasitanssit, eikä induktanssit. Näyttikö se syöttöjännitteen ja virran välisen vaihekulman tai loistehon suuruuden?
Eivät ole oikein realistisia kytkentöjä ja kondensaattorikin pitää valita suureksi, jotta resonanssipiirin Q-arvo ei vastuksen R takia putoa liian pieneksi, jotta tarvittava jännite saadaan aikaiseksi.
Taitaa järkevämmäksi ja halvemmaksi jäädä normaali verkkomuuntaja, jolla jännitettä nostetaan. Siihen kelpaa pelkkä yksikääminen säästömuuntaja, jossa väliulosotto.
Eli, kuten aikaisemmin totesin, ei noilla konsteilla saada järkevää jännitteenkorotuskytkentää. Tosin teoriassa toimii, jos C valitaan niin suureksi, että saavutetaan tarpeellinen resonanssipiirin Q-arvo ( = C:n pieni reaktanssi verrattuna vastuksen ohmiseen arvoon). Mutta se tietää myös älyttömia virtoja sähköverkosta. - Joakim1
Nobel_komitea kirjoitti:
Ihan älytön kytkentä, jos on kuvan 8 mukainen. Eli piirissä kulkee 230V jännitteellä 150A virtaa. Eli verkon kuormana on 1,53 ohmin impedanssi ( ja kuorman impedanssi 96,2 ohm). Ei siinä vioittumatta kestä kapasitanssit, eikä induktanssit. Näyttikö se syöttöjännitteen ja virran välisen vaihekulman tai loistehon suuruuden?
Eivät ole oikein realistisia kytkentöjä ja kondensaattorikin pitää valita suureksi, jotta resonanssipiirin Q-arvo ei vastuksen R takia putoa liian pieneksi, jotta tarvittava jännite saadaan aikaiseksi.
Taitaa järkevämmäksi ja halvemmaksi jäädä normaali verkkomuuntaja, jolla jännitettä nostetaan. Siihen kelpaa pelkkä yksikääminen säästömuuntaja, jossa väliulosotto.
Eli, kuten aikaisemmin totesin, ei noilla konsteilla saada järkevää jännitteenkorotuskytkentää. Tosin teoriassa toimii, jos C valitaan niin suureksi, että saavutetaan tarpeellinen resonanssipiirin Q-arvo ( = C:n pieni reaktanssi verrattuna vastuksen ohmiseen arvoon). Mutta se tietää myös älyttömia virtoja sähköverkosta.Noilla arvoilla on älytön, mutta kuten aiemmin kirjoitin saadaan joillain muilla arvoilla ihan siedettäviä virtoja. Eipä tuossa silti mitään järkeä ole kun hyvin halvan vastuksen tehoa yritetään nostaa kalliilla komponenteilla ja lopputuloksena on varsin todennäköisesti hajonnut vastus, hajonnut sulake tai hengenlähtö. Vähintään yhtä älytön oli tuo tasasuuntaus iso konkka, joka aiheuttaa valtavat virtapiikit verkosta.
Simuloinnista näkee toki kaikki jännitteet ja virrat ajan funktiona ja se osaa laskea todelliset tehot, mutta en ainakaan tiedä mistä saisi vaihekulman tai loistehon. Käyristä katsomalla vaihekulma on kyllä olemattoman pieni ja Irms * V rms on sama kuin hetkellisestä I*V integroimalla saatu. Tuo kai tarkoittaa, että loisvirtaa ei juuri ole. - Helpoinvaihtaavastusimo
Kuha_pähkäili kirjoitti:
Harmi että nuo estokela-kompensointiparistot ovat niin uusia laitteita, ettei niitä romikselta vielä löydä. Niissä olisi järeitä keloja ja konkkia kevyttä laboraatiota varten :)
Kyllä vastaavantehoisia osia löytyy. mulla on 30kpl isoja muovikonkkia jotka olen purkanut kompensointikondensaattorivehkeestä, en muista arvoja nyt. Suuria induktansseja löytyy vanhoista UPS laitteista. Noita jääkaapinkokoisia upseja on tullut vastaan ~20kpl 5 vuoden aikana. Niistä löytyy 2200uF 450V elkoja myös. Salosta tosin on turha etsiä noita. Kaikki romu on tuottajayhteisön omaisuutta ja kilpailu vääristyy jos varaosia päätyy muualle kuin murskattavaksi. Näin kertoivat kun kysyin kerran.
- Nobel_komitea
Helpoinvaihtaavastusimo kirjoitti:
Kyllä vastaavantehoisia osia löytyy. mulla on 30kpl isoja muovikonkkia jotka olen purkanut kompensointikondensaattorivehkeestä, en muista arvoja nyt. Suuria induktansseja löytyy vanhoista UPS laitteista. Noita jääkaapinkokoisia upseja on tullut vastaan ~20kpl 5 vuoden aikana. Niistä löytyy 2200uF 450V elkoja myös. Salosta tosin on turha etsiä noita. Kaikki romu on tuottajayhteisön omaisuutta ja kilpailu vääristyy jos varaosia päätyy muualle kuin murskattavaksi. Näin kertoivat kun kysyin kerran.
Jos tuolla resonanssihommalla haluaa leikkiä, niin induktanssi on helpoin käämiä itse muuntajaraudoille, tai valmiista muuntajasta purkaa käämiä, jotta sopiva induktanssi saavutetaan. Silloin tietysti pitää olla induktanssimittari. Myös kaiuttimen jakosuodinkeloja saa eri arvoilla kaupasta.
Moottorin käynnistyskondensaattorit mahdollisesti rinnan tai sarjaankytkettynä ovat sopivia tai mikron kondensaattorit rinnankytkettynä. Ulkomailta saa vaikka minkälaisia ylijäämä-kondensaattoreita hakemalla surplus capacitor-hakusanalla.
Kytkentä ei ryystä niin mahdottomasti virtaa, kun piiri ei ole aivan resonanssissa, vaan silloin kytkennän reaktanssit rajoittaa virtaa. Sopivan jännitteen saa, kun kokeilee tai simuloi erilaisilla kondensaattorin reaktanssisuhteilla verrattuna vastuksen resistanssiin (Q-arvon muuttaminen).
Tuo LT Spice on hyvä vaihtoehto simuloida eri arvoilla, ennenkuin lähtee hankkimaan osia.
Lopuksi totean, että lapset on terveitä, kun ne leikkii. Itse en ole kiinnostunut näihin virityksiin, koska tuo on huonohko ratkaisu jännitteen nostamiseen mm. hyötysuhteen takia. - Joakim1
Nobel_komitea kirjoitti:
Jos tuolla resonanssihommalla haluaa leikkiä, niin induktanssi on helpoin käämiä itse muuntajaraudoille, tai valmiista muuntajasta purkaa käämiä, jotta sopiva induktanssi saavutetaan. Silloin tietysti pitää olla induktanssimittari. Myös kaiuttimen jakosuodinkeloja saa eri arvoilla kaupasta.
Moottorin käynnistyskondensaattorit mahdollisesti rinnan tai sarjaankytkettynä ovat sopivia tai mikron kondensaattorit rinnankytkettynä. Ulkomailta saa vaikka minkälaisia ylijäämä-kondensaattoreita hakemalla surplus capacitor-hakusanalla.
Kytkentä ei ryystä niin mahdottomasti virtaa, kun piiri ei ole aivan resonanssissa, vaan silloin kytkennän reaktanssit rajoittaa virtaa. Sopivan jännitteen saa, kun kokeilee tai simuloi erilaisilla kondensaattorin reaktanssisuhteilla verrattuna vastuksen resistanssiin (Q-arvon muuttaminen).
Tuo LT Spice on hyvä vaihtoehto simuloida eri arvoilla, ennenkuin lähtee hankkimaan osia.
Lopuksi totean, että lapset on terveitä, kun ne leikkii. Itse en ole kiinnostunut näihin virityksiin, koska tuo on huonohko ratkaisu jännitteen nostamiseen mm. hyötysuhteen takia.Ihan vain suuruusluokkana voi katsella täältä noita 50-100 mH keloja, jotka kestävät 5-10 A virtoja: http://www.hammondmfg.com/195.htm
Painavat suuruusluokkaa 10 kg. Löytyykö jakosuodinkeloista tuollaisia? Nopeasti katsottuna noin suuri-induktanssisten vastukset olivat ohmeja, joilla kelaan jää tolkuton teho.
Sitten noita riittävän pienikapasitanssisia, mutta kuitenkin virrankestoltaan suuria konkkia ei taida helpolla löytä. Vai mistä saa aikaiseksi vaikkapa 47 uF 6 A 600 V konkan?
Nämä voisivat toimia: http://en.tdk.eu/inf/20/50/ds/B3236X.pdf - Pena39.5v
Kela täältä, hintaa vaivaiset $303.
http://www.digikey.com/product-search/en?pv66=1&FV=fff40003,fff80013,4c0166&k=inductance 100mh&mnonly=0&newproducts=0&ColumnSort=0&page=1&quantity=0&ptm=0&fid=0&pageSize=25
Konkka $53:
http://www.digikey.com/product-detail/en/SFD66S40K491B-F/338-2232-ND/1551496
Tai sitten jännitteen nosto yksinkertaisesti muuntajalla, kuten jkaaa alla ehdotti. Hinta 48€, esim:
http://www.partco.biz/verkkokauppa/product_info.php?cPath=2062_1106_1324&products_id=14386 - kallein_ei_paras
Pena39.5v kirjoitti:
Kela täältä, hintaa vaivaiset $303.
http://www.digikey.com/product-search/en?pv66=1&FV=fff40003,fff80013,4c0166&k=inductance 100mh&mnonly=0&newproducts=0&ColumnSort=0&page=1&quantity=0&ptm=0&fid=0&pageSize=25
Konkka $53:
http://www.digikey.com/product-detail/en/SFD66S40K491B-F/338-2232-ND/1551496
Tai sitten jännitteen nosto yksinkertaisesti muuntajalla, kuten jkaaa alla ehdotti. Hinta 48€, esim:
http://www.partco.biz/verkkokauppa/product_info.php?cPath=2062_1106_1324&products_id=14386No ei se niinkään ole hullu joka tuollaisia hintoja pyytää, vaan se joka maksaa.
- Meikä-
Joo, jos laskee virrasta ja jännitteestä vastuksen niin tuo 3,2A ja 306V on aika sama kuin 2,4A ja 230V joten voi olla että tasavirtamittaus näyttää suuntaa.
Mittarin näytössä lukee "True RMS" eikä siltikään ilmeisesti osaa lukea keskiarvon kuin puhtaasta siniaallosta. Laitoin tuohon roikkaan 500W halogeeniputken niin silmällä nähtävä kirkkausero oli mutta ei nyt kovin suuri.
Kohtahan selviää sekin että pystyykö tuo defan ilmatäytteinen vastus siirtämään lämmön veteen vai palaako lanka.- Joakim1
Osaa se mitata RMS-arvon oikein, mutta et saa tehoa oikein kertomalla RMS virran RMS jännitteellä. Jos virta olisi sinimuotoinen riittäisi vaihe-eron tunteminen, mutta virta on hyvin kaukana sinimuodosta. Tällöin teho saadaan oikein vain integroimalla hetkellisen virran ja jännitteen tuloa. Tarvitaan siis erityinen tehomittari, oskilloskooppi tms.
Tein tuosta LTSpice-simuloinnin. Näyttää olevan varsin kriittinen aika-askeleelle, joten tuo aiempi simulaationi on puutaheinää. 230 V kokoaaltotasasuuntaus 880 uF konkka ja 96,2 ohm vastus rinnan ottaa verkosta 1000 W ja RMS-virta on 9 A. Vastukseen menee 3,2 A ja 989 W RMS-jännitteellä 308 V.
Virtapiikit verkosta ovat simuloinnissa 35 A, mikä ei varmasti oikeasti toteudu kaapeleiden vastuksen ja induktanssin takia. Kokeilin laittaa verkon ja tasasuuntauksen välillä 100 uH 0,5 ohm kaapelit, jolloin piikkivirta tippui 20 A:han ja RMS virta verkosta oli enää 7 A. Tuosta tietysti myös tehot hiukan laskivat (997 W verkosta, 936 W vastukseen). - oiujn6hb
Melko varmasti palaa, kun muutenaan ei kovin kestäviä ole.
- jkaaa
Kannattaa nostaa muuntajalla sitä jännitettä, esim 230/115VAC 500VA:n muntajan laittaa, jonka avulla pökkää Defalle 230 115VAC, eli laittaa sen muuntajan toision sarjaan verkkojännitteen kanssa, oikein päin tietenkin :)
Itse nostan Tefalin sähkögrillille 35 volttia jännitettä, teho nousee n 2.2:sta 2.7:een kW:n (ei nouse suoraan, kun vastuksen resistanssi kasvaa tehon ja lämpötilan nousun myötä). Havaittava vaikutus :)- kukkahattutädit
Äähh, liian arkinen ratkaisu, ei mitään haastetta ja hohtoa.
- hatunnosto
Kunnon pellepeloton-meininkiä vetää laitteen lävitse 23 % enemmän tehoa mihin valmistaja on sen mitoittanut.
- 2450MHz
Ottakaapa selvää, kuinka perinteisessä mikroaaltouunissa on tuo jännitteen nosto tehty, vieläpä ihan kilowattiluokassa. Tarvitaan vain kaksi komponenttia. Jännite tosin on verkkojännitettä suurempi
- mikro_mikko
Resonanssilla siinäkin pelataan.
- vaihtovirrantehonsäätö
Miksi ei suoraan vain tee... joillain 100A mosfeteilla koko hommelia :D
- korjaajanen
mikro_mikko kirjoitti:
Resonanssilla siinäkin pelataan.
Ei pelata resonanssilla. Mikrossa on diodi ja konkka eli jännitteen tuplaaja.
- resonanssia
Jaa, no miksi siellä on resonanssikonkka? Ihan muutenko vain.
https://i.ytimg.com/vi/ohdoxnYbmCc/hqdefault.jpg - näinsetoimii
Se ei ole resonanssikondensaattori, vaan varauskondensaattori ja kytkentä on jännitteenkahdennus:
http://www.c-realevents.demon.co.uk/inprogress/mcwave/mwave02.jpg
Ja tuossa on selitetty mikroaaltouunin jännitteenkahdennuskytkennän toiminta:
http://www.microtechfactoryservice.com/doubler.html - näinsetoimii
näinsetoimii kirjoitti:
Se ei ole resonanssikondensaattori, vaan varauskondensaattori ja kytkentä on jännitteenkahdennus:
http://www.c-realevents.demon.co.uk/inprogress/mcwave/mwave02.jpg
Ja tuossa on selitetty mikroaaltouunin jännitteenkahdennuskytkennän toiminta:
http://www.microtechfactoryservice.com/doubler.htmlYhdellä diodilla ja yhdellä kondensaattorilla tehtynä tasajännite ei ole järin tasaista, vaan siinä summataan varauskondensaattorin varaus muuntajan positiiviseen puolijaksoon, jolloin vaihtojännitekomponentti ( =positiivinen puolijakso) on noin puolet ulostulon huippujännitteestä. Kuvalinkki:
https://upload.wikimedia.org/wikipedia/en/0/0a/Villard_circuit.svg
Täydellisempi jännitteenkahdentaja olisi tehty kahdella diodilla ja kahdella kondensaattorilla. Kuvalinkki:
https://upload.wikimedia.org/wikipedia/en/1/11/Greinacher_circuit.svg
Mutta eipä mikrossa tarvitakaan kovin tasaista suurjännitettä.
Tuolla sivulla http://datab.us/i/voltage doubler on erilaisia jännitteenkahdentajia - resonanssia
näinsetoimii kirjoitti:
Se ei ole resonanssikondensaattori, vaan varauskondensaattori ja kytkentä on jännitteenkahdennus:
http://www.c-realevents.demon.co.uk/inprogress/mcwave/mwave02.jpg
Ja tuossa on selitetty mikroaaltouunin jännitteenkahdennuskytkennän toiminta:
http://www.microtechfactoryservice.com/doubler.htmlJaa, no miksi linkissä esitetyn, mikron konkan kyljessä lukee että resonanssikondensaattori? Ja miksi varauskondensaattorin tarvitsisi olla tarkalleen 1,14 µF kokoinen? Luulenpa että se on osa resonanssipiiriä muuntajan käämin kanssa, tai jotain...
- näinsetoimii
resonanssia kirjoitti:
Jaa, no miksi linkissä esitetyn, mikron konkan kyljessä lukee että resonanssikondensaattori? Ja miksi varauskondensaattorin tarvitsisi olla tarkalleen 1,14 µF kokoinen? Luulenpa että se on osa resonanssipiiriä muuntajan käämin kanssa, tai jotain...
Saattaa olla, että kyseinen kondensaattori on alunperin suunniteltu jonkun resonanssipiirin osaksi. Mikrouunien valmistaja on ostanut niitä, kuten Wilen, kun on saanut halvalla ja kokokin ollut sopiva.
Mulla on kymmenkunta mikroaaltouunin konkkaa erästä tarkoitusta varten, eikä yhdessäkään lue RECONANCE CAPACITOR-sanaa. Kooltaan nuo kotimikron konkat ovat 1uF kahta puolta.
Jos ymmärrät elektroniikkaa, niin noiden aikaisempien linkkien selostusten avulla sinun pitäisi tajuta, että kysymys on yksinkertaisesta jännitteen tuplauksesta, eikä mistään resonanssista. - näinsetoimii
näinsetoimii kirjoitti:
Saattaa olla, että kyseinen kondensaattori on alunperin suunniteltu jonkun resonanssipiirin osaksi. Mikrouunien valmistaja on ostanut niitä, kuten Wilen, kun on saanut halvalla ja kokokin ollut sopiva.
Mulla on kymmenkunta mikroaaltouunin konkkaa erästä tarkoitusta varten, eikä yhdessäkään lue RECONANCE CAPACITOR-sanaa. Kooltaan nuo kotimikron konkat ovat 1uF kahta puolta.
Jos ymmärrät elektroniikkaa, niin noiden aikaisempien linkkien selostusten avulla sinun pitäisi tajuta, että kysymys on yksinkertaisesta jännitteen tuplauksesta, eikä mistään resonanssista.Selasin nettiä varmuuden vuoksi, mutta missään kirjoituksissa ei mainita sitä, että suurjännitekondensaattorin pitäisi olla resonanssissa muuntajan toision kanssa.
Mm. Sharp-valmistajan perusteellisessa selvityksessä ei mainita mitään resonansseista (paitsi itse magnetronissa!).
http://diagramas.diagramasde.com/otros/Microwave(Sharp) Training.pdf
Sivulla 21 on selostettu tuo jännitetuplaajan toiminta hyvien piirrosten avulla.
Sivulla 23 on käyrästö kondensaattorin koon vaikutuksesta magnetronin anodivirtaan. Mutta syynä ei ole resonanssi, vaan se, että isompi kondensaattori varastoi enemmän virtaa ja tuo jännitetuplaaja tuottaa pulssimaista tasajännitettä. Tämän vuoksi kehotetaan vaihtamaan samankokoinen kondensaattori rikkinäisen tilalle.
Tuo pdf-file on muutenkin seikkaperäinen, kannattaa lukea.
Mielestäni tuo mikron virtalähteen resonanssivaatimukset ovat osoitettu perusteellisesti vääräksi. - resonanssia
näinsetoimii kirjoitti:
Saattaa olla, että kyseinen kondensaattori on alunperin suunniteltu jonkun resonanssipiirin osaksi. Mikrouunien valmistaja on ostanut niitä, kuten Wilen, kun on saanut halvalla ja kokokin ollut sopiva.
Mulla on kymmenkunta mikroaaltouunin konkkaa erästä tarkoitusta varten, eikä yhdessäkään lue RECONANCE CAPACITOR-sanaa. Kooltaan nuo kotimikron konkat ovat 1uF kahta puolta.
Jos ymmärrät elektroniikkaa, niin noiden aikaisempien linkkien selostusten avulla sinun pitäisi tajuta, että kysymys on yksinkertaisesta jännitteen tuplauksesta, eikä mistään resonanssista.Ei nyt nuo sinun selittelyt oikein vakuuta...
- uskomihinhaluat
resonanssia kirjoitti:
Ei nyt nuo sinun selittelyt oikein vakuuta...
Minulle ihan sama, mihin uskot. Tosiasia kuitenkin on se, ettei mitkään alan dokumentit tue sinun resonanssiteoriaa tässä asiassa.
Toisekseen, jos sarjaresonanssista haluaisit suurempaa jännitettä, se pitäisi ottaa joko kondensaattorin tai muuntajakäämin navoista eikä edellisten (L Csarjakytkentä) navoista. - resonanssia
uskomihinhaluat kirjoitti:
Minulle ihan sama, mihin uskot. Tosiasia kuitenkin on se, ettei mitkään alan dokumentit tue sinun resonanssiteoriaa tässä asiassa.
Toisekseen, jos sarjaresonanssista haluaisit suurempaa jännitettä, se pitäisi ottaa joko kondensaattorin tai muuntajakäämin navoista eikä edellisten (L Csarjakytkentä) navoista.Ei asia varmaan googlen avulla ratkeakaan, tarvittaisiin ihan oikeaa sähkötietämystä.
- autuaitaovatpuupäät
resonanssia kirjoitti:
Ei asia varmaan googlen avulla ratkeakaan, tarvittaisiin ihan oikeaa sähkötietämystä.
Olet oikeassa, tarvitaan tietämystä, jota sinulla ei ole! Yritin vain netin avulla vahvistaa todellisuutta, joka minulla on muutenkin tiedossa. Mutta olet pelkkä nolla, et ymmärrä edes elektroniikan alkeita tai toimintaa kytkentäkaavioita katsomalla. Saati sitten ammattilaisten ja mikronvalmistajien perinpohjaisia selostuksia netistä. Höpötät vain joutavia väärinymmärryksiäsi ja päähänpinttymiäsi täällä foorumilla ilman mitään todellisuuspohjaa. Tyypillistä suomi_24-"tietämystä".
Jos tuo resonanssiuskosi tekee sinut autuaaksi, niin ole hyvä vaan!
Goodbye! ;) - resonanssia
autuaitaovatpuupäät kirjoitti:
Olet oikeassa, tarvitaan tietämystä, jota sinulla ei ole! Yritin vain netin avulla vahvistaa todellisuutta, joka minulla on muutenkin tiedossa. Mutta olet pelkkä nolla, et ymmärrä edes elektroniikan alkeita tai toimintaa kytkentäkaavioita katsomalla. Saati sitten ammattilaisten ja mikronvalmistajien perinpohjaisia selostuksia netistä. Höpötät vain joutavia väärinymmärryksiäsi ja päähänpinttymiäsi täällä foorumilla ilman mitään todellisuuspohjaa. Tyypillistä suomi_24-"tietämystä".
Jos tuo resonanssiuskosi tekee sinut autuaaksi, niin ole hyvä vaan!
Goodbye! ;)Elä nyt hermostu, aina ei kaikki palat loksahda heti paikoilleen, resonanssissakaan...
- nyrkkipaja
Eniten mättää tuo perustelu että mikronvalmistajalla on sattumalta ollut tuommoisia "resonanssikonkkia" käytössään. Kun valmistetaan tuhansia tai mijoonia mikrouuneja, kyllä jokainen komponentti on tarkkaan harkittu ja valittu.
- DerDillinger
nyrkkipaja kirjoitti:
Eniten mättää tuo perustelu että mikronvalmistajalla on sattumalta ollut tuommoisia "resonanssikonkkia" käytössään. Kun valmistetaan tuhansia tai mijoonia mikrouuneja, kyllä jokainen komponentti on tarkkaan harkittu ja valittu.
560-6 . SFM RESONANCE CAPACITOR liittyy hyvin todennäköisesti laatuluokitukseen, eli on pienet häviöt, korkea kondensaattorin omaresonanssitaajuus, eli pieni sisäinen induktanssi. 560 - 6 merkkaa jotain teknisiä arvoja tuosta laatuluokituksesta. Esimerkkinä sivu: http://en.b2b168.com/s168-18178096.html
Eli kyseisen laatuluokan kondensaattorit käyvät hyvin esim induktiokuumentimen resonanssipiireihin. - nyrkkipaja
Olisi yksi selitys.
- Meikä-
Noniin nyt tämä jo aiemmin esittelemä keksintöni levähti:
http://aijaa.com/R9BxzU
Olin juuri kääntämässä lämmityskelloon lisää aikaa ja kun kello kytki uudelleen virrat päälle niin melkoinen mosaus lähti jalkojen juuressa, samalla lensi sähköteipit konkkapaketista, nappi sulakkeesta ja pipokin päästä, ja webasto on edelleen pahvilaatikossa…
Aika kuumia konkat olivat, tiedä sitten mistä johtui, onkohan noilla mitään max-virtaa millä niitä saa ajaa vai levisikö vain 50V konkat epätasaiseen jännitejakoon jatkuvaan ylijännitteeseen? Tilasin nyt tämmöisen pussiin niin kestää ainakin jännitteet, ja 50kpl rinnan:
http://www.ebay.com/itm/50pcs-Genuine-Nichicon-400V-100UF-105-C-Capacitors-16X35mm-RCA23557-UPT2G101MHT-/252183898104?hash=item3ab754e7f8:g:7dEAAOSwAKxWVDN-- Kuha_pähkäili
Noh ne konkat meni kuitenkin tieteen hyväksi...
- järkikäteenjaostoksille
Hepposet oli tasasuuntausdioditkin isoja piikkivirtoja ajatellen, mutta 5 kpl 50V ( = 250V) elkoa sarjassa ei okein kestä 324 voltin huippujännitettä, varsinkin, kun elkojen vuotovirtaa ei oltu tasattu elkojen rinnalla olevilla 47 - 100 kohm vastuksilla.
Elko kylläkin kestää sen nimellisjännitteellä paremmin, kuin mitä pienemmällä jännitteellä. Ilmiön selitys on se, että eristävä oksidikerros pysyy paremmin kunnossa tuolla nimellisjännitteellä. - Meikä-
järkikäteenjaostoksille kirjoitti:
Hepposet oli tasasuuntausdioditkin isoja piikkivirtoja ajatellen, mutta 5 kpl 50V ( = 250V) elkoa sarjassa ei okein kestä 324 voltin huippujännitettä, varsinkin, kun elkojen vuotovirtaa ei oltu tasattu elkojen rinnalla olevilla 47 - 100 kohm vastuksilla.
Elko kylläkin kestää sen nimellisjännitteellä paremmin, kuin mitä pienemmällä jännitteellä. Ilmiön selitys on se, että eristävä oksidikerros pysyy paremmin kunnossa tuolla nimellisjännitteellä.Joo nyt tulee partcon 35A silta ja 50kpl noita 100uF elkoja rinnan, kestääkö sitten? Aikaisempi kyhäelmä oli jätteistä vain koe joka tosissaan yllätti merkittävällä jännitenousullaan
- karkaakomopokäsistä
Meikä- kirjoitti:
Joo nyt tulee partcon 35A silta ja 50kpl noita 100uF elkoja rinnan, kestääkö sitten? Aikaisempi kyhäelmä oli jätteistä vain koe joka tosissaan yllätti merkittävällä jännitenousullaan
Jotta pysyisit naapurien kanssa sovussa verkkohäiriöiden tuottajana, niin kannattais ehkä tutustua passiiviseen tehokertoimen parantamiseen (passive PFC), joka on helpompi tapa, kuin mitä aktiivinen PFC.
http://sound.westhost.com/lamps/pfc-passive.html
Voihan sitä samalla tutustua aktiivisen PFC:n toimintaperiaatteeseen, joka on passiivista parempi ratkaisu:
https://www.fairchildsemi.com/application-notes/AN/AN-42047.pdf
"50kpl noita 100uF elkoja rinnan"
Et oo tosissas? Ainakin kytkentävirtapiikki on mahtava. - Meikä-
karkaakomopokäsistä kirjoitti:
Jotta pysyisit naapurien kanssa sovussa verkkohäiriöiden tuottajana, niin kannattais ehkä tutustua passiiviseen tehokertoimen parantamiseen (passive PFC), joka on helpompi tapa, kuin mitä aktiivinen PFC.
http://sound.westhost.com/lamps/pfc-passive.html
Voihan sitä samalla tutustua aktiivisen PFC:n toimintaperiaatteeseen, joka on passiivista parempi ratkaisu:
https://www.fairchildsemi.com/application-notes/AN/AN-42047.pdf
"50kpl noita 100uF elkoja rinnan"
Et oo tosissas? Ainakin kytkentävirtapiikki on mahtava.Mulla oli jo 4400uF mutta hajos liian pieneen jännitekestoon, räpsähti toisaan välillä kun pisti verkkoon systeemin, kelasin et siihen vois laittaa käynnistysvastuksen joka jollain konnkka vastus relekyhäelmällä ohitetaan.
Alkuperäinen suunnitelmahan minulla oli varata konkkia rinnan ja ohjata sarjassa vastukselle mutta tuo syntyi pöydällä olevista romuista niin oli pakko kokeilla! - OjalanLaskuoppi
Meikä- kirjoitti:
Mulla oli jo 4400uF mutta hajos liian pieneen jännitekestoon, räpsähti toisaan välillä kun pisti verkkoon systeemin, kelasin et siihen vois laittaa käynnistysvastuksen joka jollain konnkka vastus relekyhäelmällä ohitetaan.
Alkuperäinen suunnitelmahan minulla oli varata konkkia rinnan ja ohjata sarjassa vastukselle mutta tuo syntyi pöydällä olevista romuista niin oli pakko kokeilla!Eihän sulla ollut ihan noin. Vaan Ojalan laskuopin mukaan 5 kpl 2200uF sarjassa on 440uF ja 2 kpl noita 440uF pattereita rinnan, eli yhteensä 880uF.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Ajattelen sinua nyt
Ajattelen sinua hyvin todennäköisesti myös huomenna. Sitten voi mennä viikko, että ajattelen sinua vain iltaisin ja aamu645582Vaistoan ettei sulla kaikki hyvin
Odotatko että se loppuu kokonaan ja avaat vasta linjan. Niin monen asian pitäisi muuttua että menisi loppu elämä kivasti204167Yritys Kannus
Mää vaan ihmettelen, julkijuopottelua. Eikö tosiaan oo parempaa hommaa, koittas saada oikeasti jotain aikaiseksi. Hävett172896- 1512159
- 171886
Työkyvyttömienkin on jatkossa haettava työtä
Riikalla ja Petterillä on hyviä uutisia Suomen työttömille: ”Toimeentulotuen uudistus velvoittaa työttömäksi ilmoittaut1231689- 951367
- 711148
Harmi, se on
Mutta mä tulkitsen asian sitten niin. Olen yrittänyt, oman osani tehnyt, ja saa olla mun puolesta nyt loppuun käsitelty171126Maailma pysähtyy aina kun sut nään
Voi mies kuinka söpö sä oot❤️ Olisin halunnut jutella syvällisempää kuin vaan niitä näitä. Se pieni heti sut tavatessa o72945