Ihminen oli syntynyt rikkaaseen perheeseen, oli saanut koulutuksen, pesämunan elämään. Hän oli hankkinut asunnon, auton, matkusteli, katsoi ansainneensa kaiken, mitä hänellä oli.
Hän ei käynyt Kirkossa, ei kiittänyt siitä mitä oli. Hän saattoi antaa jonkun yksittäisen euron keräykseen, mutta muuten ei auttanut muita, eikä katsonut tarvetta siihen.
Hän menetti läheisensä ja piti sitä epäoikeudenmukaisena. Hän ei pystynyt enää uskomaan Jumalaan, koska oli joutunut kokemaan jotain mitä ei olisi halunnut, jotain mikä särki täydellisen elämän.
Hän ei koskaan pystynyt näkemään sitä vääryyttä, mitä hän eli ennen koettelemusta.
Hän ei käynyt Kirkossa, ei kiittänyt siitä mitä oli. Hän saattoi antaa jonkun yksittäisen euron keräykseen, mutta muuten ei auttanut muita, eikä katsonut tarvetta siihen.
Hän menetti läheisensä ja piti sitä epäoikeudenmukaisena. Hän ei pystynyt enää uskomaan Jumalaan, koska oli joutunut kokemaan jotain mitä ei olisi halunnut, jotain mikä särki täydellisen elämän.
Hän ei koskaan pystynyt näkemään sitä vääryyttä, mitä hän eli ennen koettelemusta.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Kun minulle selviää, että joku on uskovainen hieman kavahdan, sillä pelkään heitä. Minulle uskova ihminen on kiero, moraaliton ja irstaileva. Tämän on elämä minulle opettanut.
Mutta kun taas minulle selviää että joku on uskovainen, olen ilonen siitä, koska minäkin olen uskovainen ja hän on uskonsisareni tai veljeni.
Huonot kokemukset vääristävät usein ihmisen käsityksen toisista ihmisistä, eivätkä uskovaiset ole mitään kieroja, moraalittomia ja irstailevia jos he ovat oikeasti uskossa eivätkä ns. "tapauskovaisia".
Tapauskovainen ei oikeastaan ole uskossa, mutta käy kirkossa tavan vuoksi ja käyttäytyy ja väittää olevansa uskovainen, tällainen voi toimia ja käyttäytyä miten vaan koska häneltä puuttuu usko, ja se on silloin valheellista, ns. "kauniiden esineiden tuijottelun" takia tullut kirkkoon tai seurakuntaan.
Sydämmen uskovainen uskoo oikeasti, ja tulee kirkkoon tai seurakuntaan rukoilemaan ja ylistämään Jumalaa, ja näkee samalla myös siellä ehkä tuttujakin.
Silloin on oikeasti uskossa, kun ei keskity kirkossa kauniisiin esineisiin, vaan rumaan sisältöön.
Jos ei ymmärrä mitä sanotaan, ei kuuntele vaan miettii omiaan, voisaaarnakin kuulostaa pitkäveteiseltä, mutta itse olen löytänyt niistä uutta tietoa ja joskus kysymykseenikin vastauksen.
Vaikka tapauskoiset eivät ole oikeasti uskossa, ja heitä ei aina voi teeskentelynsä takia erottaa oikeasti uskovista, Jumalaa he eivät voi pettää, sillä Jumala on sydänten tutkija.
Kyllä se on Anubis, joka sydämen punnitsee!
eipäs vaan olekkaan, mutta erilaiset ihmiset saattavat pitää jumalanaan rahaa tai esineitä, mutta itse uskon oikeaan Jumalaan...!
iii sra eeeellll