Lähihoitaja-kansanedustaja puolustaa voimakkaasti yksityisen hoitofirma Pihlajalinnan irtisanottuja hoitajia: Kertoivat epäkohdista, saivat potkut.
Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Aino-Kaisa Pekonen on huolissaan yksityisten hoitolaitosten palveluiden laadusta.
Hän kommentoi ammattiliitto SuPerin torstaina esiin nostamaa tapausta, jossa Pihlajalinna Oy:n Tampereella omistaman muistisairaiden hoivakodin työntekijät kertoivat ongelmista työpaikallaan.
Pappilanpuiston yksikön hoitajien mukaan ruoka-annoksia tilataan liian vähän ja yksi kolmesta osastosta on kokonaan vailla valvontaa öisin. Kyseiset hoitajat on sittemmin irtisanottu.
Pekonen ottaa poikkeuksellisen voimakkaasti kantaa työntekijöiden puolesta.
– Nämä hoitajat ovat todella rohkeita, kun nostivat vakavat ongelmat esiin. Suuri kiitos heille, Pekonen sanoo. Hän työskenteli lähihoitajana ennen kansanedustajan tehtävää.
Pekonen pitää hirvittävänä sitä, että työntekijät joutuvat maksamaan hyvästä teostaan työpaikan menetyksellä.
– Tiedän omakohtaisesta kokemuksesta, että jos työpaikan epäkohdista puhuu, ei työntekijä siitä kiitosta kuule. Joskus kuitenkin se on ainoa mahdollisuus saada asioita nytkähtämään eteenpäin.
Pekonen muistuttaa Tampereen kaupungin todenneen jo elokuussa tarkastuskäynnin jälkeen, että hoitajien huoli oli aiheellinen. Kuitenkaan tilanne ei ole hoivakodissa muuttunut.
– Eikö Tampereen kaupungilla ole riittävästi resursseja valvoa yksityisiä hoitolaitoksia? Miksi mitään ei ole tapahtunut, vaikka ongelmat on tuotu esiin jo melkein puoli vuotta sitten? Pekonen kysyy.
Pekosen mukaan yksityisissä hoitolaitoksissa on havaittu epäkohtia aiemminkin.
– Olen huolissani yksityisten hoitolaitosten palvelun tasosta. Yksityisiä palveluntuottajia väitetään tehokkaammiksi kuin julkisia, hän sanoo.
– Tulee mieleen, että syntyykö tehokkuus sillä, että hoitajamitoituksia rikotaan räikeästi tai kaikille ei varata ruoka-annoksia. Tätä emme voi hyväksyä.
– Eikö Tampereen kaupungilla ole riittävästi resursseja valvoa yksityisiä hoitolaitoksia? Miksi mitään ei ole tapahtunut, vaikka ongelmat on tuotu esiin jo melkein puoli vuotta sitten? Pekonen kysyy.
Pekosen mukaan yksityisissä hoitolaitoksissa on havaittu epäkohtia aiemminkin.
– Olen huolissani yksityisten hoitolaitosten palvelun tasosta. Yksityisiä palveluntuottajia väitetään tehokkaammiksi kuin julkisia, hän sanoo.
– Tulee mieleen, että syntyykö tehokkuus sillä, että hoitajamitoituksia rikotaan räikeästi tai kaikille ei varata ruoka-annoksia. Tätä emme voi hyväksyä.
Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Aino-Kaisa Pekonen on huolissaan yksityisten hoitolaitosten palveluiden laadusta.
Hän kommentoi ammattiliitto SuPerin torstaina esiin nostamaa tapausta, jossa Pihlajalinna Oy:n Tampereella omistaman muistisairaiden hoivakodin työntekijät kertoivat ongelmista työpaikallaan.
Pappilanpuiston yksikön hoitajien mukaan ruoka-annoksia tilataan liian vähän ja yksi kolmesta osastosta on kokonaan vailla valvontaa öisin. Kyseiset hoitajat on sittemmin irtisanottu.
Pekonen ottaa poikkeuksellisen voimakkaasti kantaa työntekijöiden puolesta.
– Nämä hoitajat ovat todella rohkeita, kun nostivat vakavat ongelmat esiin. Suuri kiitos heille, Pekonen sanoo. Hän työskenteli lähihoitajana ennen kansanedustajan tehtävää.
Pekonen pitää hirvittävänä sitä, että työntekijät joutuvat maksamaan hyvästä teostaan työpaikan menetyksellä.
– Tiedän omakohtaisesta kokemuksesta, että jos työpaikan epäkohdista puhuu, ei työntekijä siitä kiitosta kuule. Joskus kuitenkin se on ainoa mahdollisuus saada asioita nytkähtämään eteenpäin.
Pekonen muistuttaa Tampereen kaupungin todenneen jo elokuussa tarkastuskäynnin jälkeen, että hoitajien huoli oli aiheellinen. Kuitenkaan tilanne ei ole hoivakodissa muuttunut.
– Eikö Tampereen kaupungilla ole riittävästi resursseja valvoa yksityisiä hoitolaitoksia? Miksi mitään ei ole tapahtunut, vaikka ongelmat on tuotu esiin jo melkein puoli vuotta sitten? Pekonen kysyy.
Pekosen mukaan yksityisissä hoitolaitoksissa on havaittu epäkohtia aiemminkin.
– Olen huolissani yksityisten hoitolaitosten palvelun tasosta. Yksityisiä palveluntuottajia väitetään tehokkaammiksi kuin julkisia, hän sanoo.
– Tulee mieleen, että syntyykö tehokkuus sillä, että hoitajamitoituksia rikotaan räikeästi tai kaikille ei varata ruoka-annoksia. Tätä emme voi hyväksyä.
– Eikö Tampereen kaupungilla ole riittävästi resursseja valvoa yksityisiä hoitolaitoksia? Miksi mitään ei ole tapahtunut, vaikka ongelmat on tuotu esiin jo melkein puoli vuotta sitten? Pekonen kysyy.
Pekosen mukaan yksityisissä hoitolaitoksissa on havaittu epäkohtia aiemminkin.
– Olen huolissani yksityisten hoitolaitosten palvelun tasosta. Yksityisiä palveluntuottajia väitetään tehokkaammiksi kuin julkisia, hän sanoo.
– Tulee mieleen, että syntyykö tehokkuus sillä, että hoitajamitoituksia rikotaan räikeästi tai kaikille ei varata ruoka-annoksia. Tätä emme voi hyväksyä.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Ei kyseinen toiminta koske ainoastaan yhtä kaupunkia ja yhtä yksityistä hoivalaitosta, vaan hoitajia vähennetään koko maassa, niin yksityisiä, kun kunnallisiakin.
Nykyisin hoitajien työtehtäviin kuuluu ihan muuta, kuin varsinaista hoitotyötä. Sitä muuta, koneella tehtävää työtä tarkkaillaan, ei varsinaista hoitotyötä!
Eivätkä työntekijät saa toimintaa mitenkään kritisoida, vaan palautteen pitää olla positiivista, vaikka tapahtuisi mitä.
Irtisanomisen pelon vuoksiko hoitajat eivät uskalla edes näillä keskustelupalstoilla myöntää, että vanhuksia "hoidetaan" huonosti? Vaikuttaa siltä, kun näitä lukee, että he päinvastoin kehuvat, että vanhusten hoito on hyvää. Miten tilanne on mennyt tällaiseksi. Eikö johdolle voi edes nimettömänä valittaa?
Sitten kun vanhuksen omaiset yrittävät puuttua epäkohtiin, he saavat heti vaikean omaisen leiman otsaansa. Vaikka omainen tietää aivan varmasti, että vanhuksella on esimerkiksi paha virtsatulehdus, hoitajat eivät sitä myönnä. Kun vanhuksen saa lopulta puoliväkisin ilman hoitajien suostumusta vietyä päivystykseen, ja siellä todetaan tulehduksen edenneen jo munuaisiin, heidän on pakko myöntää, että omaiset olivat oikeassa. Mutta siitäpä tulikin taas yksi syy lisää pitää omaista entistä hankalampana.
Tiedän, että erään yksityisen hoivakodin ylläpitäjä on antanut yksiköilleen sellaisen ohjeen, että pitäisi pyrkiä siihen, että vanhus "viipyisi" hoivakodissa vain noin vuoden. Sitten täytyy ihmetellä, kun lukee vanhusten kuolinilmoituksia, miten omaiset voivat kiitellä hoivakoteja vanhuksen hyvästä hoidosta, vaikka puhuvat kuitenkin päinvastaista. Itse en menisi tällaisia kiittelyitä laittamaan, jos olisi huonoja kokemuksia. "Hyvät tavat kaunistavat", mutta "rehellisyys maan perii".
Mitä ja mille johdolle valittaa ja miksi? Nykyinen "hoitokäytäntö" perustuu koneella tehtävään erilaisten mittausten tulokseen. Ei konkreettiseen hoitotyöhön.
Jos lukee aloittajan kommentin, siitäkin selviää kyllä, miksi ja mitä valitettavaa hoivakotien hoidossa on: tuolla Pihlajalinna Oy:n hoivakodissa on valitettu mm. ruoka-annosten riittämättömyydestä ja yöhoitajan puuttumisesta. Esimerkiksi tässä tapauksessa "johto" on yhtä kuin tämän hoivakodin ylläpitäjä tai Tampereen kaupunki, joka oli jo elokuussa myöntänyt tarkastuskäynnin jäkeen, että hoitajien huoli on aiheellinen.
Kiinnostaisi tietää, mitä nuo erilaiset mittaukset ovat, joiden tuloksiin hoito perustuu. Muistelen lukeneeni, että "kaikkeekanssa" nimimerkki kirjoittaa usein vanhustenhoitopalstoille ja kovasti vastustaa esimerkiksi sitä, jos omaiset valittavat vanhusten huonosta hoidosta ja kohtelusta, ja näin ollen antaa ymmärtää, että vanhuksia hoidetaan hyvin.
Oletkohan tosiaan vilpittömästi sitä mieltä, että vanhusten hoito on hyvää nykyään, ja siksi omaiset eivät saa esittää parannusehdotuksia? Eikö se ole omantunnon vastaista ja eettisestikin väärin, että "vaikka tapahtuisi mitä", annatte positiivista palautetta. Tämähän on suoraan sanottuna valehtelua.
Miksi vanhustenhoidon epäkohdista ei saisi puhua mutta kuitenkin samat tahot pitävät suurta metakkaa vanhusten kotiolojen pienistäkin puutteista.
Mitä ongelmia avoimuus toisi ja kenelle ja minkä ihmeen takia?
Keneltä tuo hyssyttely oikein on lähtöisin? Sama ilmiö samanlaisena kaikkialla Suomessa. Oikeastaan sama menttaliteetti on vallalla varsin yleisesti sosiaali ja terveydenhoidossa. Halutaanko tässä nyt pitää yllä vallitsevia rakenteita vai mikä on motiivi?
TÄYSI KONNA PIHLAJALINNAN OMISTAJA, Joka paikassa samaa nöyryyttämistä. TYÖNTEKIJÖITÄ LIIAN VÄHÄN, palkat alakantissa?? HERRA JOHTAJA ON NYT INNOSTUNUT MAMUIHIN, TÄÄLLÄKIN ON NIITÄ karvaperseisiä turvapaikanhakijoita sairaanhoitopilaitosten asuntolassa, niille annettu vaatteita, MITÄS ELIITTIPAKOLAISET NIITÄ TARVII??
En tiedä, mitä perseen (sinun, minun tai mamun) karvapeitolla on tämän asian kanssa tekemistä. Tiedän kuitenkin, että mamulla on usein paljon kunnioittavampi suhtautuminen vanhuksiin kuin suomalaisilla. Mikä on hyvä! Ikävä vain, että tuota suhtautumista on vaikea ylläpitää monestakin syystä niin suomalaisen kuin mamunkin. Tiedän myös, ettei mamu tule tekemään mitään työsuhteiden parantamiseksi - jo kielitaidottomuus estää sen. Se on mannaa kunnallisille pomoille. Voivat olla suvakkoja samalla kun antavat potkuja hoitajille, jotka ovat vuosikausia tehneet työtä fyysisen ja mielen terveytensä uhalla. Kolme osastoa ja kaksi yöhoitajaa!! Kuka on tämä ylitarkastaja, joka hyväksyy tällaisen käytännön!!!? Onko HÄN vielä työlistoilla jossakin :(((
Ei se ole julkisella puolella yhtään paprempaa. Kotikaupungissani julkisella puolella hoitajamitoitus on yhtä alhaalla kuin yksityisellä. Sen sijaan yksityisellä puolella on parempi ruoka ja ystävällisemmät hoityajat. Julkisella puolella oli töykeämmät ja leipääntyneemmät hoitajat, eivät ystävällistä sanaa sanoneet, eivät yleensäkään mitään sanoneet. Yksityisellä puolella minua sentään tervehditään kun menen omaistani tapaamaan. Voin kertoa tämä koska minulla on kokemusta vuoden 2015 ajalta sekä julkiselta että yksityisestä hoivakodista, ei tosin Tampereelta.