Kirkossa yhä neljä miljoonaa ihmistä

Kirkon jäsenmäärä on jo pitkään laskenut tasaisesti noin prosenttiyksikön per vuosi. Lasku johtuu paitsi kirkosta eroamisista, niin myös siitä, että vuosittain kuolee enemmän kirkkoon kuuluvia kuin tilalle kastetaan uusia jäseniä. Kirkkoon kuulumattomien vanhempien lisääntyessä vähenee myös kastettujen lasten osuus. Nykyisellä jäsenkadon vauhdilla kirkkoon kuuluu parinkymmenen vuoden kuluttua enää puolet suomalaisista.

Kehityssuunnalle ei ole näkyvissä muutosta, sillä uskonnollisiin yhteisöihin kuulumattomien osuus on kasvussa kaikkialla länsimaissa. Päällimmäisenä syynä on se, että tiedon lisääntyessä ihmiset ovat vähitellen lakanneet uskomasta jumaliin ja muihin taikaolentoihin ja vieraantuneet uskonnollisista yhteisöistä. Uskonnon merkityksen väheneminen ihmisten elämässä käy selkeästi ilmi useista kirkon itensä 2010 -luvulla tekemistä tutkimuksista.

berserkki_itte kirjoitti:

Kirkon jäsenmäärä on jo pitkään laskenut tasaisesti noin prosenttiyksikön per vuosi. Lasku johtuu paitsi kirkosta eroamisista, niin myös siitä, että vuosittain kuolee enemmän kirkkoon kuuluvia kuin tilalle kastetaan uusia jäseniä. Kirkkoon kuulumattomien vanhempien lisääntyessä vähenee myös kastettujen lasten osuus. Nykyisellä jäsenkadon vauhdilla kirkkoon kuuluu parinkymmenen vuoden kuluttua enää puolet suomalaisista.

Kehityssuunnalle ei ole näkyvissä muutosta, sillä uskonnollisiin yhteisöihin kuulumattomien osuus on kasvussa kaikkialla länsimaissa. Päällimmäisenä syynä on se, että tiedon lisääntyessä ihmiset ovat vähitellen lakanneet uskomasta jumaliin ja muihin taikaolentoihin ja vieraantuneet uskonnollisista yhteisöistä. Uskonnon merkityksen väheneminen ihmisten elämässä käy selkeästi ilmi useista kirkon itensä 2010 -luvulla tekemistä tutkimuksista.

Lue lisää

Ei todellakaan ole mitään syytä uskoa etteikö Suomi seuraisi tässäkin asiassa Ruotsia. Siellähän riparinkin suosi on jo romahtanut, vain luokkaa 1/3 nuorista sen enää Ruotsissa käy.

dfyt kirjoitti:

Ei todellakaan ole mitään syytä uskoa etteikö Suomi seuraisi tässäkin asiassa Ruotsia. Siellähän riparinkin suosi on jo romahtanut, vain luokkaa 1/3 nuorista sen enää Ruotsissa käy.

Lue lisää

En osaa sanoa ruotsalaisista käytännöistä, mutta täällä Suomessa aika moni nuori menee riparille paljolti senkin takia, että saa vanhemmilta lahjaksi mopon tai uuden tietokoneen, ja lisäksi sukulaiset kantavat rahaa.

Rehellisyyden nimissä on pakko tunnustaa, että itsekin kävin 15-kesäisenä riparin puhtaasti materialistisin tavoittein. Pikkupaikkakunnalla, jossa teininä asuin, ei tuohon aikaan ollut alaikäisille juurikaan kesätyöpaikkoja, eikä minusta allergisena ollut edes naapuriin heinätöihin, niin ripari oli oiva keino tienata mopo lisärahaa rahaa tietsikan ostoon. Sillä mopolla sitten pääsin naisiin ja seuraavana kesänä naapuripitäjään kesäduuniin. Ja olihan meidän riparilla yhtenä ohjaajana se parikymppinen blondi kesäteologi, jota edelleen lämmöllä muistelen... :)

Vanhempani, joista toinen kuuluu kirkkoon ja toinen ei, eivät minua riparille painostaneet, vaan sanoivat jo tuolloin, että saan päättää itse. Eikä faijanikaan sitten oikein kehdannut olla ostamatta minulle mopoa rippilahjaksi, kun serkkupoikakin kerran sai...

Meitä on moneen junaan.

http://cdn.rsvlts.com/wp-content/uploads/2014/02/stewart_hair.jpg

<< Jokaisella ihmisellä on uskonvapaus, hyvä niin. Jokaisella on oikeus uskoa tai olla uskomatta sekä oikeus kuulua kirkkoon tai olla kuulumatta. >>

Mutta mutta, jos oikein rehellisesti tätä mietit, niin ehdottomalla valtaosalla kirkon jäsenistä ei ole ollut vapautta päättää, liittyykö hän kirkkoon vai ei. Hänet on liitetty. Pakolla. Eikö todellista vapautta olisi, jos henkilö saisi sitten itse päättää, haluaako hän liittyä jonkun uskonnollisen järjestön jäseneksi kun hän pystyy itse ylipäätään edes uskomaan (ja mielellään vasta sitten kun hän pystyy tajuamaan myös vertailut uskonnollisten näkemysten välillä) ?

Sitten kun mietit, että arkkipiispa pitää tärkeänä, että kirkko ei ole esim. Suomen puolella vaan ihmisyyden puolella (ja jos siis Suomen valtio ei ole ihmisyyden puolella, niin kirkko on valtiota vastaan), niin eikö tämän perusteella kirkon pitäisi olla myös siinä kohdassa ihmisyyden puolella, että kirkko itse kannattaisi kirkkoon liittymisessä 18 vuoden ikää ja vapaata omaa tahtoa ? Miksei kirkko julista tätä sanomaa ihmisyyden puolesta ? Onko kirkko siis tekopyhä eikä sitten julistakaan ihmisyyden kunnioitusta kun kyse on omasta väärinkäytöksestään ? En ainakaan ole nähnyt yhdenkään kirkon työntekijän tätä puhuneen julkisuudessa. Kirkko kuitenkin haluaa leimata itsensä arvojohtajaksi ja ihmisyyden puolesta puhujaksi. Ei se sitten kuitenkaan tähän pysty.

<< Joku sanoo kirkon elämää tuhertamiseksi. >>

No, eikö se juuri ole tuhertamista, että kirkko ei sitten kuitenkaan pysty sanomaan yhtään mitään vaikka kuuluttaa olevansa arvojohtaja ? Kirkolla juuri pitäisi olla ehdoton kanta, mitä Jumala pitää oikeana ja mitä vääränä (ja perusteluna pitäisi olla selkeä uskonnollismoralistinen ohje), mutta käytännössähän kirkon tuherrus on "Noo, tästä pitää puhua moniäänisesti", mikä on käytännössä kirkon puheenvuoro: "yritetään haudata tämä kysymys niin, ettei kukaan vaan kysyisi meidän todellista kantaa". Niin, mitä ihmeen arvojohtajuutta tuo on ? Eikö tuo ole tuherrusta ?

<< No, ehkä kannattaisi katsoa mitä kaikkea kirkko tekee, lasten, nuorten, perheiden, ikäihmisten, apua tarvitsevien kanssa; diakoniatyö, musiikkityö, perheneuvonta yms. Päivittäin kirkon piirissä käy kovin kovin monet ihmiset erilaisissa heille tärkeissä tilanteissa. >>

Juuh, varmasti jotain toimiakin tehdään, mutta eikös sentään pidä tunnustaa faktat, että kirkon budjetista menee suuri osa käytännössä tyhjillään oleviin rakennuksiin ja esim. hengellisten työntekijöiden palkkoihin. Se ei siis ole nuorisotyötä, ei vanhustyötä, ei perheneuvontaa. Kirkon budjetilla suunnattuna nimenomaan näihin toimiin saataisiin huomattavasti enemmän aikaan, jos ei olisi tuota hengellistä painolastia. Siksi tuo on tuhertamista. Tuo on myös kirkon toimien peittelyä. Miksei koskaan julisteta esim. näillä palstoilla tai julkisuudessa, että "näin ja näin suuri osa menee pappien saarnaamiseen ja saarnapaikkojen ylläpitoon" ? Aina vaan yritetään vetää keskustelu siihen, mitä oheistoimintaa kirkko tekee. Tuossa joku aika sitten joku kirkon henkilökuntaan kuuluva (en nyt muista kuka) kirjoittikin kolumnin, että kirkon ainoa tabu on Jeesus ja usko. Siitä ei saa puhua.

<< Joku mainitsi, että laosena kastettujen määrä vähenee, no totta. Mutta ihan samaan aikaan myös rippikouluikäisenä kastettujen ja seurakuntaan liittyvien määrä kasvaa. >>

Mutta eikö vaan, että liittyneiden määrä ei mitenkään korvaa kastamatta jääneiden määrää.

<< alkuseurakunta syntyi Jeesuksen ylösnousemuksen jälkeen >>

Uskotko ihan aidosti, että todella oli ihan oikea tässä reaalimaailmassa kuollut Jeesus, joka oli 3 päivää henki pois ja sitten tuli takaisin eläväksi ?

Ihanko oikeasti ?

Ihminen, joka on sentään maisteri koulutukseltaan ?

Huh huh.

Hei.

Jokainen meistä voi ja näkee asiat omasta vinkkelistään, nii se on. Tuosta kirkon tuhertamisesta, josta joku puhui ja sinä sitä myös myötäilit. Mitä kukin ajattelee sanan tuhertaminen sisällöksi. Itse en voi mitenkään ajatella kirkon ja seurakuntien tuhertavan, kun tiedän mitä kaikkea tehdään. Ajattelen tuhertamisen olevan jotain sellaista, että yritetään jotain, mutta siitä ei tule mitään, ei saada aikaan asioita. Seurakunnissa saadaan, paljonkin.

Sanot lukeneesi jostain, että Jeesus ja usko ovat kirkossa tabuja. Eivät ole. Kyllä niistä puhutaan, päivittäin. Tervetuloa vaan mukaan ja kuuntelemaan, näistä puhutaan kaikenikäisten kesken. Se on kirkon perustyötä.

Ei tietenkään liittyneiden määrä korvaa kastamatta jääneitä, totta. Mutta halusin vaan tuon näkökulman tuoda esille, kun kastamatta jääneiden määrää aina hehkutetaan.

Uskon Jeesukseen, tottakai uskon. Se on minun ja muiden uskovien ilo.

Kaikkea hyvää sinulle,
Pirkko-pappi

Maallista touhua kyllä riittää ja sitä tarjotaan hengellisen elämän korvikkeeksi, kun ei itsellä ole hengenelämää. Kyllä ne liittyvät koko ajan vähenevät ja eroavia on aina vaan suurempia määriä. Uskoa on monenlaista!

kuunteleva_kirkko kirjoitti:

Hei.

Jokainen meistä voi ja näkee asiat omasta vinkkelistään, nii se on. Tuosta kirkon tuhertamisesta, josta joku puhui ja sinä sitä myös myötäilit. Mitä kukin ajattelee sanan tuhertaminen sisällöksi. Itse en voi mitenkään ajatella kirkon ja seurakuntien tuhertavan, kun tiedän mitä kaikkea tehdään. Ajattelen tuhertamisen olevan jotain sellaista, että yritetään jotain, mutta siitä ei tule mitään, ei saada aikaan asioita. Seurakunnissa saadaan, paljonkin.

Sanot lukeneesi jostain, että Jeesus ja usko ovat kirkossa tabuja. Eivät ole. Kyllä niistä puhutaan, päivittäin. Tervetuloa vaan mukaan ja kuuntelemaan, näistä puhutaan kaikenikäisten kesken. Se on kirkon perustyötä.

Ei tietenkään liittyneiden määrä korvaa kastamatta jääneitä, totta. Mutta halusin vaan tuon näkökulman tuoda esille, kun kastamatta jääneiden määrää aina hehkutetaan.

Uskon Jeesukseen, tottakai uskon. Se on minun ja muiden uskovien ilo.

Kaikkea hyvää sinulle,
Pirkko-pappi

Lue lisää

Onko papin mielestä oikein puhua liittyneistä, kun tarkoitetaan kaikkia yli 1 vuotiaita kirkkoon liitettyjä ja liittyneitä?
Vai olisiko oikeampaa kutsua esim 1-15 (vai jopa 1-18) vuotiaina jäseneksi liitettyjä nimenomaan *liitetyiksi*, ja vasta riittävän vanhana omasta tahdostaan ja oman harkinnan tuloksena liittyneitä *liittyneiksi*?
Liittyminen terminäkin edellyttää omaa aktiivisuutta toiminnassa, liitetyksi tuleminen (liitetty) on passiivista, muiden (vanhempien) toiminnan tuloksena tapahtuvaa.

nähtyjakuultu kirjoitti:

Maallista touhua kyllä riittää ja sitä tarjotaan hengellisen elämän korvikkeeksi, kun ei itsellä ole hengenelämää. Kyllä ne liittyvät koko ajan vähenevät ja eroavia on aina vaan suurempia määriä. Uskoa on monenlaista!

Lue lisää

Hei,
kyllä meidän toimintamme on ihan kristillistä ja hengellistä - tervetuloa mukaan :) Meillä rukoillaan ja puhutaan Jumalasta ihan reippaasti ja rohkeasti.
Pirkko-pappi

jimmyogg kirjoitti:

Onko papin mielestä oikein puhua liittyneistä, kun tarkoitetaan kaikkia yli 1 vuotiaita kirkkoon liitettyjä ja liittyneitä?
Vai olisiko oikeampaa kutsua esim 1-15 (vai jopa 1-18) vuotiaina jäseneksi liitettyjä nimenomaan *liitetyiksi*, ja vasta riittävän vanhana omasta tahdostaan ja oman harkinnan tuloksena liittyneitä *liittyneiksi*?
Liittyminen terminäkin edellyttää omaa aktiivisuutta toiminnassa, liitetyksi tuleminen (liitetty) on passiivista, muiden (vanhempien) toiminnan tuloksena tapahtuvaa.

Lue lisää

Hei.
Toki voimme tarttua sanoihin ja niistä vääntää. Toki voisi olla monia eri nimityksiä näille eri ikäisille, mutta näin se on joskus päätetty ja on yksinkertaisempaa. Oletko tosiaan sitä mieltä, että myös rippikoulu-ikäiset, jotka itse tahtovat kasteen ja haluavat seurakuntaan liittyä, ovat kirkkoon "liitettyjä"? Minusta he ovat seurakuntaan liittyneitä. Mutta pienenä kastetut ovat vanhempiensa toimesta kasteelle tuotuja, se on vanhempien päätös, jota ei mielestäni muiden tulisi kovin kiivaasti arvostella. Jokainen perhe ja ihminen tekee omat ratkaisunsa, tässäkin asiassa. Iloisia olemme kastetuista, surullisia niistä jotka syystä tai toisesta tekevät päätöksen erota seurakunnasta. Ihmettelen sitä, että tätä asiaa pidetään sellaisena, johon muut voivat puuttua. Eihän muihin perheiden valintoihin lastensa kanssa tällä tavalla käydä käsiksi.

Hyvää talven jatkoa,
Pirkko-pappi

kuunteleva_kirkko kirjoitti:

Hei.

Jokainen meistä voi ja näkee asiat omasta vinkkelistään, nii se on. Tuosta kirkon tuhertamisesta, josta joku puhui ja sinä sitä myös myötäilit. Mitä kukin ajattelee sanan tuhertaminen sisällöksi. Itse en voi mitenkään ajatella kirkon ja seurakuntien tuhertavan, kun tiedän mitä kaikkea tehdään. Ajattelen tuhertamisen olevan jotain sellaista, että yritetään jotain, mutta siitä ei tule mitään, ei saada aikaan asioita. Seurakunnissa saadaan, paljonkin.

Sanot lukeneesi jostain, että Jeesus ja usko ovat kirkossa tabuja. Eivät ole. Kyllä niistä puhutaan, päivittäin. Tervetuloa vaan mukaan ja kuuntelemaan, näistä puhutaan kaikenikäisten kesken. Se on kirkon perustyötä.

Ei tietenkään liittyneiden määrä korvaa kastamatta jääneitä, totta. Mutta halusin vaan tuon näkökulman tuoda esille, kun kastamatta jääneiden määrää aina hehkutetaan.

Uskon Jeesukseen, tottakai uskon. Se on minun ja muiden uskovien ilo.

Kaikkea hyvää sinulle,
Pirkko-pappi

Lue lisää

<< Itse en voi mitenkään ajatella kirkon ja seurakuntien tuhertavan, kun tiedän mitä kaikkea tehdään. Ajattelen tuhertamisen olevan jotain sellaista, että yritetään jotain, mutta siitä ei tule mitään, ei saada aikaan asioita. >>

Kirkko yrittää olla arvojohtaja. Kuitenkaan se ei ole saanut tähän päivään mennessä minkäänlaista julkilausumaa esim. homoseksuaalisuuden hyväksyttävyydestä (vaikka maallinen hallinto on jo tästä esittänyt kantansa eli ollut se arvojohtaja, joka kirkko haluaisi olla). Kirkon arvojohtajuudesta ei siis tule yhtään mitään. Kirkko ei vaan yksinkertaisesti pysty siihen, minkä viittaa se haluaisi harteilleen sovitella.

Eikö tuo ole tuhertamista ?

<< Uskon Jeesukseen, tottakai uskon. >>

Mutta et sitten kuitenkaan uskaltanut suoraan vastata kysymykseeni: "Uskotko ihan aidosti, että todella oli ihan oikea tässä reaalimaailmassa kuollut Jeesus, joka oli 3 päivää henki pois ja sitten tuli takaisin eläväksi ?". Eli tässäkin nähdään, että nimenomaan usko ja Jeesus ovat ne tabu kirkossa. Niistä ei saa/uskalla puhua - vaikka juuri pääsit kirjoittamasta: "Sanot lukeneesi jostain, että Jeesus ja usko ovat kirkossa tabuja. Eivät ole. Kyllä niistä puhutaan, päivittäin.", et sitten kuitenkaan pysty vastaamaan esitettyyn kysymykseen uskosta ja Jeesuksesta.

Ja, nimenomaan mainostit kirkon oheistoimintaa etkä sitä itse asiaa eli uskonnollisuuden "saarnaamista" ja saarnapaikkojen ylläpitoa kirkon toimintana ja budjetin syöjänä.

<< Ei tietenkään liittyneiden määrä korvaa kastamatta jääneitä, totta. Mutta halusin vaan tuon näkökulman tuoda esille, kun kastamatta jääneiden määrää aina hehkutetaan. >>

Niin, varmasti näillä palstoilla tulee liikaakin noita erolukuja eli sikäli puheenvuorosi puoltaa paikkaansa, mutta kirjoitit kuitenkin, että et ole tilanteesta mitenkään huolissasi. Niin no, ehkä oma pallisi on vakaa, joten ehkä huolta vailla oleminen on ihan oikeutettua itsekkäistä syistä, mutta laajemmassa mittakaavassa tuo kuulostaa kyllä melkoiselta ongelmien maton alle lakaisemiselta.

Sitä en muuten tiedä, miten nopeasti ensimmäisiä pappeja aletaan "saneerata". Kuitenkin pappien työmäärä vähenee mm. siksi, ettei esim. kasteita enää ole läheskään niin paljon kuin ennen. Kirkon byrokratia ei voi olla huomaamatta tätä jossain vaiheessa. Samoin jonkun vuoden päästä, kun vanhin sukupolvi poistuu keskuudestamme, tulee jumalanpalveluksia, joissa ei ole yhtäkään kuulijaa, joten aivan varmasti jumalanpalveluksia aletaan yhdistää eli niidenkin määrä vähenee. Näin vähenee myös pappien työtaakka. Myös seurakuntia yhdistetään, joten pappeja voidaan lainkin perusteella vaikka irtisanoa. Toki tämä on pitkä ja hidas väylä, joten varmasti suurin osa ainakin lähimmän kymmenen vuoden vähennyksistä papistossa menee eläköitymisellä eikä irtisanomisella, mutta eiköhän nyt sentään jotain työntekijöitä jouduta irtisanomaan seurakunnista ? Eikö sekään huoleta ?

<< Jokaisella ihmisellä on uskonvapaus, hyvä niin. Jokaisella on oikeus uskoa tai olla uskomatta sekä oikeus kuulua kirkkoon tai olla kuulumatta. >>

Mutta mutta, jos oikein rehellisesti tätä mietit, niin ehdottomalla valtaosalla kirkon jäsenistä ei ole ollut vapautta päättää, liittyykö hän kirkkoon vai ei. Hänet on liitetty. Pakolla. Eikö todellista vapautta olisi, jos henkilö saisi sitten itse päättää, haluaako hän liittyä jonkun uskonnollisen järjestön jäseneksi kun hän pystyy itse ylipäätään edes uskomaan (ja mielellään vasta sitten kun hän pystyy tajuamaan myös vertailut uskonnollisten näkemysten välillä) ?

Sitten kun mietit, että arkkipiispa pitää tärkeänä, että kirkko ei ole esim. Suomen puolella vaan ihmisyyden puolella (ja jos siis Suomen valtio ei ole ihmisyyden puolella, niin kirkko on valtiota vastaan), niin eikö tämän perusteella kirkon pitäisi olla myös siinä kohdassa ihmisyyden puolella, että kirkko itse kannattaisi kirkkoon liittymisessä 18 vuoden ikää ja vapaata omaa tahtoa ? Miksei kirkko julista tätä sanomaa ihmisyyden puolesta ? Onko kirkko siis tekopyhä eikä sitten julistakaan ihmisyyden kunnioitusta kun kyse on omasta väärinkäytöksestään ? En ainakaan ole nähnyt yhdenkään kirkon työntekijän tätä puhuneen julkisuudessa. Kirkko kuitenkin haluaa leimata itsensä arvojohtajaksi ja ihmisyyden puolesta puhujaksi. Ei se sitten kuitenkaan tähän pysty.

kuunteleva_kirkko kirjoitti:

Hei.
Toki voimme tarttua sanoihin ja niistä vääntää. Toki voisi olla monia eri nimityksiä näille eri ikäisille, mutta näin se on joskus päätetty ja on yksinkertaisempaa. Oletko tosiaan sitä mieltä, että myös rippikoulu-ikäiset, jotka itse tahtovat kasteen ja haluavat seurakuntaan liittyä, ovat kirkkoon "liitettyjä"? Minusta he ovat seurakuntaan liittyneitä. Mutta pienenä kastetut ovat vanhempiensa toimesta kasteelle tuotuja, se on vanhempien päätös, jota ei mielestäni muiden tulisi kovin kiivaasti arvostella. Jokainen perhe ja ihminen tekee omat ratkaisunsa, tässäkin asiassa. Iloisia olemme kastetuista, surullisia niistä jotka syystä tai toisesta tekevät päätöksen erota seurakunnasta. Ihmettelen sitä, että tätä asiaa pidetään sellaisena, johon muut voivat puuttua. Eihän muihin perheiden valintoihin lastensa kanssa tällä tavalla käydä käsiksi.

Hyvää talven jatkoa,
Pirkko-pappi

Lue lisää

"Mutta pienenä kastetut ovat vanhempiensa toimesta kasteelle tuotuja, se on vanhempien päätös, j"
Kyllä, vanhemmilla on oikeus päättää mitä uskonnollisa rituaaleja lapsilleen suoritetaan (kunhan se ei vaaranna lapsen ruumiillista koskemattomutta, mikä ei sinänsä liity kasteeseen). Lapsen saakoon kaikin mokomin liittää uskonnollisen yhteisön lapsijäseneksi, mutta mielestäni on väärin, että lapselle syntyy tästä rituaalista oikeudellisiakin velvoitteita joista tämä ei voi irtautua puhtaasti omalla päätöksellään ennen täysi-ikäisyyttä. Miksei lastaan voi liittää myös Kansalliseen kokoomukseen tai Vasemmistoliittoon heti vauvana niin ettei tämä voi itse erota ennen kuin täyttää 18 vuotta? Tämä on se asia mitä erityisesti kritisoidaan, ei se saako lapsensa kastattaa, kuivattaa tai pastasiivilöidä.

Se alkuseurakunta ei ollut luterilainen kirkko! Alkuseurakunnan ihmiset elivät Jeesukseen ja hänen opetuksiinsa uskoen ja tekivät jo silloin lähetystyötä. Roomalaiskatoliset aloittivat jo silloin pakkoliittämisen kuoleman uhalla. Siitä lähtien on vauvoja pakkoliitetty kirkkoihin heiltä mitään kysymättä!

Onneksi sormilla laskeminen helpottuu vuosi vuodelta, kun jäsenmäärä laskee.

rtur kirjoitti:

Onneksi sormilla laskeminen helpottuu vuosi vuodelta, kun jäsenmäärä laskee.

Eiköhän siellä tosissaan yritetty saada luvut pysymään yli 4 milj. rajan, mutta ei onnistunut. Saa nähdä onko vielä samalla tavalla paisutettu lukema nytkin, kuten aiempinakin vuosina on ollut, ja korjaus tulee aikanaan niin ettei siitä liiemmin tiedotella.

Ei ehkä evlutiin, mutta pari sataatuhatta ryhmään muut uskonnot.

factsstreit kirjoitti:

Ei ehkä evlutiin, mutta pari sataatuhatta ryhmään muut uskonnot.

Siihen ryhmään kuulunee paljon uskovaisia. Kun taas kirkkoon kuuluvat ne pakkoliitetyt ignostikot.

sarilahtela kirjoitti:

Siihen ryhmään kuulunee paljon uskovaisia. Kun taas kirkkoon kuuluvat ne pakkoliitetyt ignostikot.

Kyllä, kirkoon kulumattomissa on joukko uskonnollisai, ja puolestaan kikon jäsenissä on suurempi joukko ajatukseltaan uskonnottomia, jotka eivät usko ainakaan kirkon uskontunnustusta.

factsstreit kirjoitti:

Ei ehkä evlutiin, mutta pari sataatuhatta ryhmään muut uskonnot.

Kirkossa on aika monta ateistiakin jos siitä lähdetään. Toki jokainen täysi-ikäinen ateisti joka VIELÄKIN kirkossa on on täydellinen idiootti, mutta kuitenkin.

Kauhistuttaa ajatellakin kuinka moni idiootti kirkossa on kirkon yhtäkkisen suvaitsevaisuuspuuskan takia.