Miksi hemmetissä pitää

todisteita löytyy enemmän luonnonvoimille kun jumalille! miksi sekoittaa jotku jumalat tähän kun tiedetään hyvin että ne on vaan uskomuksia eikä todellisia,koska joku on saanut jumalilta lohtua!? ei koskaan! ne on vaa stooreja jotka kiertää vanhemmilta lapsille! ei ole oikein sekoittaa todellisuutta ja "leikkiä".
Osaanottoni kaikille omaisille! jostain sitä lohtua löytyy vaikkei se siltä tunnu.
elämä ottaa joskus koville eikä niitä tapahumia saa pois mielestä kun ne tulevat jo uniin eikä saa enää nukuttua vaan itkee ja itkee,se ei ole helppoa tänään eikä välttämättä vuodenkaan päästä....Jaksamisia omaisille!

Ihmispololla on tarve selittää kaikki ilmiöt itselleen ymmärrettävästi ja siksi hän kehittelee teorioita ja arvauksia siitä miten kaikki toimii. Kun arvuutuksia jankataan tarpeeksi kauan ne muuttuvat todeksi ja niistä kirjoitetaan oppikirjoja ja raamattuja joihin kaikkien sitten käsketään uskoa.

On aivan yhdentekevää uskooko joku raamattuun ja sen teorioihin tai toinen oppikirjoihin ja niiden teorioihin sillä mitenkään se ei vaikuta ainakaan minun elämääni eikä sen pitäisi vaikuttaa kenenkään muunkaan elämään. Silti siitä aina riidellään verissäpäin. Kyllä immeinen on kumma eläjä.

Tuolta toisesta viestistä kopioitu teksti sopii tähänkin:

Minun Jumalani ei ole koston Jumala... se on armon ja lohdutuksen Jumala, joka auttaa silloin, kun hätä on suurin....

Ihminen itse rakentaa pilvilinnojaan paikkoihin joihin ne eivät ole turvallista rakentaa, alaville rannoille järistysherkille alueille ja rikkoo samalla luonnon omat turvajärjestelmät.. rantojen koralliriutat ja rantojen puustot.

Ihminen itse nousee koneeseen ja matkustaa näihin paratiiseihin, kerääntyy massoina yhteen paikkaan... Ihminen ei usko omassa erinomaisuudessaan, että mitään voisi tapahtua tässä teknologian ihmeellisessä maailmassa, ei ainakaan ilman ihmisen lupaa tai tietoa.

Luonto elää ja mannerlaatat liikkuvat. Ihmisen tulisi aina muistaa, että luonto on aina voimakkaampi, siksi sitä tulisi pelätä, kunnioittaa ja suojella. Mutta ihmisen muisti on niin lyhyt ja ahneus suuri...

Kun ihminen unohtaa luonnon, unohtaa hän myös itsensä!

Turha Jumalaa siitä on syytellä!

Mikä onkaan lohduttavampaa kuin lukea näitä psalmin sanoja...

Herra sinä tutkit minua ja tunnet minut. Istuinpa minä tahi nousen, sinä sen tiedät: sinä ymmärrät minun ahdistukseni kaukaa. Käynpä tahi makaan, sinä sen havaitset ja kaikki minun tieni ovat sinulle tutut. Sillä, katso, ei ole sanaa minun kielelläni, jota sinä Herra, et täysin tunne.
Sinä olet saartanut minut edestä ja takaa ja laskenut kätesi minun päälleni. Senkaltainen tieto on minulle ylen ihmeellinen, ylen korkea käsittääkseni sen.
Minne minä voisin mennä, missä ei sinun Henkesi olisi, minne paeta sinun kasvojesi edestä?
Jos minä taivaaseen nousisin, niin sinä olet siellä: jos minä tuonelaan vuoteeni tekisin, niin katso, sinä olet siellä.
Jos minä kohoaisin aamuruskon siivillä ja asettuisin asumaan meren ääriin, sielläkin sinun kätesi minua taluttaisi, sinun oikea kätesi tarttuisi minuun.
Ja jos minä sanoisin: " Peittäköön minut pimeys ja valkeus minun ympärilläni tulkoon yöksi" niin ei pimeyskään olisi sinulle pimeä: yö valaisisi niinkuin päivä, pimeys olisi niinkuin valkeus.
Sillä sinä olet luonut minut, sinä kudoit minut kokoon äitini kohdussa.
Minä kiitän sinua siitä, että olen tehty ylen ihmeellisesti: ihmeelliset ovat sinun tekosi, sen minun sieluni kyllä tietää.
Tutki minua Jumala ja tunne minun sydämeni, koettele minua ja tunne minun ajatukseni. Ja katso, jos minun tieni on vaivaan vievä, niin johdata minut iankaikkiselle tielle.

Rauhaa ja rakkautta vuodelle 2005.

RAKKAUDELLA!