apua ihastuneelle

Nii ja me ei olla vielä mitää parhaita kavereita että haluaisin tutustua enemmän ihastukseeni aluks kaverina. Pliis nopeaa apua en haluis olla taas viikonloppua siitä erossa!!

Kun kaveri on noinkin avarakatseinen niin kerro suoraan että haluat tutustua häneen.
Sen jälkeen on varmaankin helpompi kertoa loput joku päivä.

Joo kiitti neuvosta mutta tuntuis kuitenki vähä oudolta töksäyttää vaan että haluan tutustua suhun. Ni en sitte sitä taia käyttää.
Siinä edellisessä viestissä en tainnu mainita sitä, että on osa tekijä vielä sekottamassa tätä asiaa. Musta nimittäin tuntuu että yks toinenki on ehkä ihastunu siihe. Se monesti tulee mun ihastuksen luokse siihen oikei kiehnäämään ja aina keksii jonku tekosyyn koskea siihen. Se tuntuu nii pahalta ku mä vaikka juttelen tälle mun ihastukselle ni sitten tää yks tulee siihe kiehnäämää ja alkaa juttelee sille. Ja sitten se mun ihastus unohtaa mut ja alkaa juttelee sille.
Mutta tänää ku mulle tuli paha olo siitä ja kaikesta muustaki ja olin vähä masentunu enkä puhunu paljoa ni mun ihastus tuli istuu mun vieree ja juttelee ja muutenkin oli kiva ja tuli pariin kertaa mun luo. Siitä tuli parempi olo :). Varsinkin siitä ku vikan tunnin lopussa se tuli mun luo ja halus heittää ylävitosen, sellasen pitkän jossa vielä pidetää vähä aikaa toisen kädestä kii :). Tuntu että se huomas sen että mä oli masentunu ja yritti lohduttaa. Ainakin se tuntuu välittävän musta :). Mut sitte ku lähin kotiin ni tuli taas paha olo ku mä tiesin että mun ihastus on taas jossai kavereittesa kaa ja että se kiehnääjäki on siellä. Ja nyt en sitte nää sitä taaskaa viikonloppuna. Oikeestaa en oo millonkaan ollu sen kanssa vapaa ajalla :(. Haluaisin kyllä olla mutten tiiä mitä tekisin sen kaa enkä jotenkin osaa/uskalla/kehtaa pyytää sitä mihinkää. Neuvoja kaivattaisiin lisää ja omia kokemuksia tai jotai ees

Älä vain ilmaise luokkatoverillesi mitään tuollaisia kauheita aistimuksia, joista kirjoitit aloitusviestissäsi. Toverisi varmaan oksentaisi eikä pääsisi milloinkaan yli siitä, että jollain ällöttävällä peräsuoliseksuaalilla on tuollaisia mätiä haluja häneen.

Jos haluat välttämättä loukata häntä ja hänen oikeuttaan koskemattomuuteen, ihmisarvoon sekä rauhalliseen koulunkäyntiin, tee se edes jotenkin kunnioittaen, vaikkapa vetämällä häntä turpaan niin että hän joutuu terveyskeskukseen parsittavaksi. Siitä hän sentään paranee joskus eikä se sentään pilaa hänen mahdollisuuksiaan solmia joskus terve suhde naisen kanssa.

Pidä paskanhajuiset halusi omana tietonasi ja mölyt mahassasi, hinttari, ja anna toverisi elää rauhassa.

älä ota tosissas tota viimekommenttia. ^ mut juttele sille ja kysy vaikka et voisko se olla koulun jälkeen tai tulla vaikka syömään johkin :) mä tiiän et on vaikeeta mennä jutteleen mut kyllä sä siihen pystyt! :) onnea matkaan :D

Voi ymmärrän sun tunteet ja tuskan. On hyvä ajatus, että haluat tutustua ihastukseesi aluksi enemmän kaverina. Ymmärrän, että koet, ettet haluaisi olla erossa tunteittesi ja hellyytesi kohteesta.

Kuulostaa hyvältä, että kaveri on jo valmiiksi noin avarakatseinen, että mitä pahaa siinä, jos on homo. Mainitset hänen myös tulleen viereesi juttelemaan, istumaan ja piristämään sua, lohduttamaan ja heittämään yläfemman. Kuulostaa ihan hyvältä. Sun vaan täytyy kehdata ja uskaltaa kysyä, niin mikset voisi suoraan sanoa, että koska haluat oppia tuntemaan hänet paremmin, että olet kiva ja kuinka yhtenä päivänä piristit heittäessäsi yläfemman, et oot mukava tyyppi siks haluisin tutustua ja oppia tuntemaan sut paremmin, musta tuntuu hyvältä sun seurassa ja viihdyn, et haluisin nähdä ja olla tekemisissä myös vapaa-ajalla...eli haluisitko tässä joku päivä et mentäis yhessä vaik syömään mäkkäriin tai ABC:lle? Sanot tän vaan vaikka nyt tässä viikolla joku päivä, kun hän tulee taas sun lähelle tai itse lähestyt häntä. Vaikka siinä ois muita ympärillä kuulemassa, niin se voi jopa korostaa vaikutustasi myönteisesti tän pojan silmissä, et hei toi tyyppi tosiaan välittää ja tuli kaiken keskelle sanomaan, se vaan otti sen tilan itselleen ja tuli mulle puhumaan, tää voi tosiaan olla hengaamisen arvoinen tyyppi. Eli erotut myönteisesti ainakin hänen silmissään, koska myös itse asia sisältö on myönteinen. Break the ice. Jos et uskaltais niin tee aloitus jonkin Kikin, Facebookin, tekstarin yms. välityksellä.

Mietin tälleen omalta yläasteelta ja yhtä poikaa, arahkoa ja ujoakin, niin kun sitä kiehtoi kyllä ihan siis uusiksi kavereiksi saada tyyppejä. Se mietti ja empi, et miten hän pääsis tutustumaan tohon ja tohon mopoporukan poikaan. Niin se keräs rohkeuden ja meni vaan yks välitunti siihen ryhmään, moikkas näille kahdelle pojalle ja alkoi vaan jutteleen, et oon katellu teidän kahden mopoja ja ne on niin hienot jne. Pian se täysiään kaveeras näiden kahen tyypin kaa. Muistan, kun nää muut tyypit alkuun, kun se tolleen vaan tunki, koitti vähän homotella, töni ja tuuppi jne. mut se kaikki haihtui savuna ilmaan ja koska hän keskitti positiivisesti huomion näihin kahteen poikaan ja heitti ne muut mielessään syrjään et ihan sama, jauhakoot mitä jauhaa. Kyllähän siinä myöhemmin tuli vielä tietysti vielä haukkuja ja ilkeyttä pari vuotta. Tän pojan moposta särettiin osia, mut tää poika sai siitä ne ihmissuhteet otettua itselleen, jotka tahtoikin. Ihan sillä vaan et positiivisesti huomio nää kaks tyyppiä. Kävi niin että hän siten tuli hajottaneeksi sen mopopoikien porukan, se jakaantui, osa tippui ulkopuolelle. Ja se salaisuus oli siinä, että arjessa omalla huomioivalla ystävällisellä, valoisalla käytöksellään hän nousi niiden muiden nuorien yläpuolelle ja sai sen huomion. Voi ajatella miten se imarteli ja tuntui näistä kahdesta mopopojasta hyvältä, kun toinen kehui heitä ja et viihtyy heidän kanssaan. Eikä mistään taikatempuista ollut kyse.

Yhtä poikaa hän ja mieli kaverikseen et toi vaikuttaa kivalta tyypiltä, miten lähestyn, en uskalla, niin se selvitti numeron ja vaan laittoi tekstarin et haluis tutustua, vaikutat kivalta tyypiltä ja pyysi siinä kahville ja pelaamaan yhessä sählyä paikalliselle urheiluhallille ja se poika suostu muutamaan päivän sisään lähteen sen kaa. Siitä seuraavalla viikolla hän jo uudestaan tekstas et mennäänkö yhessä luisteleen ja taas poika suostui. Siitä se kaveruus läksi ja vähintään viikottain istuivat paikallisen ABC:n kahvilassa jne.

Lukiossa häntä lähestyi yks vieraampi poika abivuonna vaan yks päivä ja totes et hei vaikutat hyvältä / kiinnostavalta tyypiltä lähetkö tohon keskustas olevaan kahvila-konditoriaan juomaan kahvit mun kaa hyppytunnilla. Hän oli niin jellee myöhemminkin et se vaan spontaanisti tuli, vaikkei juur mitenkään tunnettu ja juteltiin niit näit, vau mikä yllätys.

Kiitti kaikista vinkeistä pitäs vaan olla vähän rohkeempi. Ja tää kiehnääjä: seki on poika

Miten aloittajalla menee? Onko poikaan tutustuminen edennyt?

En tiedä kiinnostaako ketään mutta kerron nyt kuitenkin miten tämä päivä meni. Eli siis vikalla tunnilla istuttiin sillain lähekkäin ja välillä vähän puhuttiin ja sitten yhessä vaiheessa se sano mulle että: "mä tuun teille". No sitä se on tehny aiemminkin että sanoo noin ja sitten sanoo vaan että ei nyt oikeesti. No nyt ku mä vastasin sille että tuu vaa niin se sano että se ei pääse koska se menee laskettelemaan tänään.En usko että oisin muuten ees viittiny jossei se ois sanonu tota, mutta sitten kun tunti loppu ja oltiin lähössä kotiin ni mä aattelin että tää on viimenen tilaisuus ja sitten keräsin rohkeuteni ja kysyin että "voitko olla joku päivä?". No se vastas että "voishan sitä " ja sitten se kerto että se menee serkulleen kylään ja että sen pitää kirjottaa tutkielmaa ja lopuks se sitte sano että "katotaan". Sitten mä sanoin että ok ja sitte me lähettiin erisuuntiin. Ja vähän ajan päästä tajusin että sillä ei oo mun numeroa! Voi helvetti! Sitten aattelin että voihan se ettiä mut facesta ja siellä laittaa jos se haluaa joku päivä olla mutta enpä usko niin käy. Ois pitäny sanoa jotain tyyliin "laita vaikka facessa viestiä sitte" mutta enpä tajunnu.No nyt on sentään pieni mahollisuus että se vois ottaa yhteyttä ja oon ylpee itestäni että uskalsin kysyä. En tajua miten se ees oli niin vaikeaa.Nyt vaan oottamaan viestiä jos semmonen vaikka sattus tulemaa.
Ja melkeen nää kaikki ihastus keskustelut täällä on mun tekemiä kuten "kyselkää auttakaa" ja "huominen=viimeinen mahdollisuus"
Terveisin : ap

Mitä ihmeen lekkeripeliä tämä on, että murrosikäiset nöösipojat ovat kaikki nykyään "ihastuneita" toisiinsa eivätkä muka enää ymmärrä tytöistä mitään?


Voi Pyhä Sylvi!!! (**?=//""¤%**&%¤*¤*%&/!!! järeimmät kirosanat sensuroitu)!


Ei tuollaista tautia ollut vielä minun kouluaikanani.


Toiko Tarja Halonen tämän joukkopsykoosin Suomeen? Jos ei, niin kuka? Ja milloin tämä pähkähullu meno loppuu?