Asiaa on nyt kysytty Seinäjoen päättäjiltä, eikä partioille nähdä mitään tarvetta katujen turvallisuuteen liittyen.
Seinäjoen päättäjät ovat huolissaan vastakkainasettelusta ja konflikteista
NÄITÄ KYSYTTIIN: Seinäjoen kaupunginhallituksen jäsenet ja varajäsenet pelkäävät, että katupartiointi voi johtaa tarpeettomiin yhteenottoihin
HEIKKI PELTOKANGAS
SEINÄJOKI Kysyimme Seinäjoen kaupunginhallituksen jäseniltä ja varajäseniltä viisi kysymystä liittyen Seinäjoelle ja muuallekin Etelä-Pohjanmaalle viriteltyyn katupartiointiin. Vastauksensa antoi seitsemän hallituksen jäsentä ja seitsemän varajäsentä. Sekä hallituksen jäseniä että varajäseniä on 13.
Jokaisen vastaajan mielestä järjestyksen ja turvallisuuden ylläpito kuuluu Seinäjoella poliisille. Muutama vastaaja kehottaa kaupunkilaisia varovaisuuteen, vaikka he eivät tiedä tai ole kuulleet koflikteista turvapaikanhakijoiden ja kantaväestön kesken. Useammasta vastauksesta kuultaa pelko siitä, että katupartiointi saattaa synnyttää tarpeetonta vastakkainasettelua vastaanottokeskusten asukkaiden kesken ja johtaa väkivaltaisuuksiin.
Toistaiseksi katupartiot ovat näkyneet ja kuuluneet lähinnä somessa, jossa eteläpohjalaisella 105th Guardians Kadunturvapartiolla on yli 1 300 tykkääjää. Yhteisön Facebook-sivujen perusteella he ovat olleet konkreettisesti mukana Seinäjoella viikko sitten kadonneen naisen etsinnöissä.
– Etsintäpartio kokoontuu klo 16 Cafe Mondeolla, jossa jaetaan alueet, joista etsitään. Etsintöihin osallistuu jossain vaiheessa myös poliisin käyttämä koiraryhmä, joka monen mutkan kautta saatiin messiin. Lämpöistä päälle ja taskulamput kannattaa ottaa mukaan, mikäli sellaisia löytyy!, luki sivuilla torstai-iltapäivällä.
Toistaiseksi kriittisimmin paljon julkista keskustelua aiheuttaneeseen kansalaisten katujen turvaamiseen on suhtautunut Pohjanmaan poliisi, jonka mukaan partioiden mahdollinen laillisuusvalvonta vain syö heidän resurssejaan. Katupartioiden tarvetta ei ymmärtänyt myöskään aikaisemmin haastattelemamme Seinäjoen kaupunginjohtaja Jorma Rasinmäki.
Seinäjoen päättäjät ovat huolissaan vastakkainasettelusta ja konflikteista
NÄITÄ KYSYTTIIN: Seinäjoen kaupunginhallituksen jäsenet ja varajäsenet pelkäävät, että katupartiointi voi johtaa tarpeettomiin yhteenottoihin
HEIKKI PELTOKANGAS
SEINÄJOKI Kysyimme Seinäjoen kaupunginhallituksen jäseniltä ja varajäseniltä viisi kysymystä liittyen Seinäjoelle ja muuallekin Etelä-Pohjanmaalle viriteltyyn katupartiointiin. Vastauksensa antoi seitsemän hallituksen jäsentä ja seitsemän varajäsentä. Sekä hallituksen jäseniä että varajäseniä on 13.
Jokaisen vastaajan mielestä järjestyksen ja turvallisuuden ylläpito kuuluu Seinäjoella poliisille. Muutama vastaaja kehottaa kaupunkilaisia varovaisuuteen, vaikka he eivät tiedä tai ole kuulleet koflikteista turvapaikanhakijoiden ja kantaväestön kesken. Useammasta vastauksesta kuultaa pelko siitä, että katupartiointi saattaa synnyttää tarpeetonta vastakkainasettelua vastaanottokeskusten asukkaiden kesken ja johtaa väkivaltaisuuksiin.
Toistaiseksi katupartiot ovat näkyneet ja kuuluneet lähinnä somessa, jossa eteläpohjalaisella 105th Guardians Kadunturvapartiolla on yli 1 300 tykkääjää. Yhteisön Facebook-sivujen perusteella he ovat olleet konkreettisesti mukana Seinäjoella viikko sitten kadonneen naisen etsinnöissä.
– Etsintäpartio kokoontuu klo 16 Cafe Mondeolla, jossa jaetaan alueet, joista etsitään. Etsintöihin osallistuu jossain vaiheessa myös poliisin käyttämä koiraryhmä, joka monen mutkan kautta saatiin messiin. Lämpöistä päälle ja taskulamput kannattaa ottaa mukaan, mikäli sellaisia löytyy!, luki sivuilla torstai-iltapäivällä.
Toistaiseksi kriittisimmin paljon julkista keskustelua aiheuttaneeseen kansalaisten katujen turvaamiseen on suhtautunut Pohjanmaan poliisi, jonka mukaan partioiden mahdollinen laillisuusvalvonta vain syö heidän resurssejaan. Katupartioiden tarvetta ei ymmärtänyt myöskään aikaisemmin haastattelemamme Seinäjoen kaupunginjohtaja Jorma Rasinmäki.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Joensuussa nämä urheat soturit jäivät määrältään aika surkeasti alakynteen 800 vs 18 :D
Susirajalla tehtiin ilon ja läsnäolon kautta pelolle stoppi
Joensuu on oppinut skinimenneisyydestään ja tunnistaa merkit uhkaavasta rasismista
RIIKKA HAPPONEN
JOENSUU Yksinäinen susi istuu penkillä Joensuun torin kupeessa. Kyllikin Siskot -ilopartion jäsen Eveliina Reponen kiipeää penkin päälle ja ojentaa patsaalle vaaleanpunaisen kortin, jossa lukee ”Minä näen sinut, olet arvokas”. Ohikulkijat hymyilevät improvisoidulle performanssille.
Se juuri on Kyllikin Siskojen tarkoitus: levittää iloa ja osoittaa hyväksyvää läsnäoloa kaikille ikään, sukupuoleen, ihonväriin tai asemaan katsomatta.
Vaikka ryhmä sai alkunsa Soldiers of Odinin katupartioilmoituksesta Facebookissa, Reponen korostaa, ettei kyseessä ole vastareaktio, vaan vain reaktio.
– Ei omaa toimintaa voi määritellä toisen kautta, ja turha vastakkainasettelu on aina ikävää. Odinit ovat korostaneet, etteivät ole natsiryhmä, joten annetaan heidän osoittaa se.
Liki 30 asteen pakkasessa partioinut siskoporukka on saanut vastaantulijoilta pelkästään myönteistä palautetta.
– Moni miettii, onko rasistinen liikehdintä todella niin suurta kuin mediassa on sanottu. Eiväthän ne partiot meillä oikeasti katukuvassa näy. Mutta on hyvä nostaa asia keskusteluun jo ennen kuin mitään sattuu, Reponen sanoo.
Hän kiittelee kaupungin, maakuntaliiton ja järjestöjen aktiivista otetta rasismin torjunnassa. Joensuu tiedotti heti loppiaisen jälkeen, ettei se halua kaupunkiin ääriliikkeiden katupartiointia.
Reponen uskoo reaktionopeuden johtuvan kaupungin skinimenneisyydestä. 1990-luvulla Joensuussa riehui väkivaltainen äärioikeistolaisporukka, eikä kaupunkiin haluta samanlaista pelon ilmapiiriä.
– Silloin oli pakko luoda rakenteet, joilla asiaan puututtiin. Rasismin vastainen verkosto on herkkä havaitsemaan varoittavia merkkejä, Reponen pohtii.
Rantakylän ostarilla vietetään uuden hyvinvointiaseman avajaisia. Lähiön 16 000 asukkaasta joka kymmenes on maahanmuuttaja. Kaupungin vuokrataloissa asuu myös paljon sosiaalituen varassa olevaa kantaväestöä.
– Tällainen yhdistelmä voi näkyä kaikenlaisina purkauksina, kertoo monikulttuurista järjestötoimintaa kehittävä Ville Elonheimo Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistyksestä.
Hänelle katupartion läsnäolo on näkynyt esimerkiksi siten, että jotkut vapaaehtoiset ovat alkaneet epäröidä mukaantuloaan.
– Etenkin maahanmuuttajatyössä mukana olevia naisia kohtaan on kovaa puhetta. Maahanmuuttajat kokevat puolestaan nimittelyä, sylkemistä ja ilkivaltaa. Se haittaa myös kotouttamistyötä ja yleistä turvallisuutta.
Elonheimo on yksi Joensuu vapaaksi pelosta -adressin alullepanijoista. Vetoomus on kerännyt parissa viikossa yli 3 400 nimeä.
Hänen mukaansa onkin väärin puhua kaupungin katkenneen aatteellisesti kahtia.
– Soldiers of Odinin mielenosoituksessa oli 18 ihmistä, kun taas rasismin vastaisessa tempauksessa meitä oli yli 800. Ei se juopa siis ihan keskeltä mene.
Mitä muut voivat sitten oppia Joensuussa tehdystä rasismin vastaisesta työstä?
– Tärkeintä tunnistaa, tunnustaa ja puuttua. Jos jotain vakavaa tapahtuu, sille pitää sanoa heti stop, Elonheimo opastaa.
:)
Turhia on koska nyt tarvitaan sotaväkeä torjumaan valloittajat jotka aikovat ensi alkuun ajaa kristityt mereen Espanjasta! Näin nuo julisti. Suomi on siinä mittakaavassa pieni suupala.