"Kuka nainen nyt menisi naimisiin sellaisen miehen kanssa jota ei rakasta?"
http://www2.hs.fi/klik/arkisto/ero99/ero9911.html
Miten se olikaan?
Toivotontapaus
21
89
Vastaukset
Naiset aina sanovat, että pitää olla kipinää. Koska niin miehet kuin naisetkin menevät naimisiin myös ilman rakkautta, sen kipinän täytyy olla jotain aivan muuuta...
- Hellureijoojoo
Tai menee rakkaudesta nyrkkeihinsä
- raha-on-kemia
Seurustelu aloitetaan usein jonkun muun syyn kuin rakkauden takia. Esim raha että olisi parempi toimeentulo elämässä.
- hypergamiaa
Surullista mutta varmasti yleistä miehillä. Voisin nähdä helposti itsenikin tuossa tilanteessa. Naiset vaatii liikaa.
- järkeilevänainen
Noh, rakkautta on monenlaista, voihan miestä rakastaa jollakin tavalla, vaikka ei olisi rakastunut. On varmasti paljon sellaisia naisia ja miehiäkin, jotka eivät edes pysty rakastumaan, koska eivät ole luonteeltaan kovin romanttisia. Jos kukaan nainen ei huolisi aviopuolisokseen muuta kuin sen miehen, jonka mieluiten haluaisi, niin avioliittojen määrä varmasti laskisi ja syntyvyys sen mukana.
Linkkiä en jaksanut katsoa. - 6plus12
Nainen menee aina jonkun muun kuin rakkauden takia naimisiin. Tuokaan nainen tuskin olisi suhteessa ollut edes kulissi mielessä jos mies olisi ruma kuten perus ätmi. Miehen täytyi olla komea näyttelyesine ja taloudellinen turva. Raha on monasti se ainoa rakkaus.
- Nautettavaa
Hassua, että täällä ikäänkuin valitetaan tuota tilannetta. Palstalaiset kuitenkin pääsääntöisesti ovat vaatimassa, että naisten tulisi käyttäytyä linkissä mainitun naisen tavoin.
Teidän mielestännehän nainen nimenomaan EI saisi valita kumppaniaan tunteidensa pohjalta. Naisenhan kuuluisi valita mies sillä perusteella, että kyseinen mies haluaa hänet (kuten linkissä tapahtui), mutta vain siinä tapauksessa, että hänet haluava mies on ujo, epäsosiaalinen, arka, hintelä ja lyhyt.
Sitähän te täällä päivästä toiseen valitatte, kun naiset ovat niin kusipäitä, että antavat tunteidensa määrätä miesvalinnoistaan. Nyt sitten, kun joku nainen on sivuuttanut tunteensa miestä valitessaan, niin sama rääkyminen alkaa.- Toivotontapaus
Ei naisessa koskaan ole vain yhtä tunnetilaa.
Nuorena eletään, kokeillaan ja hullutellaan.
Sitten tietyssä vaiheessa halutaan lapsia ja perhe.
Ja kakkosvaiheeseen ei haluta niitä samoja miehiä joiden kanssa on eletty, kokeiltu ja hulluteltu. Silloin otetaan mies jossa on potentiaalia pitkäaikaiseksi kumppaniksi. Vaikka sitä ei oikeastaan rakasteta. Tunne perheen perustamiseen on niin kova, että tunne miestä kohtaan ei ole niin tärkeä. - rumamaija
Toivotontapaus kirjoitti:
Ei naisessa koskaan ole vain yhtä tunnetilaa.
Nuorena eletään, kokeillaan ja hullutellaan.
Sitten tietyssä vaiheessa halutaan lapsia ja perhe.
Ja kakkosvaiheeseen ei haluta niitä samoja miehiä joiden kanssa on eletty, kokeiltu ja hulluteltu. Silloin otetaan mies jossa on potentiaalia pitkäaikaiseksi kumppaniksi. Vaikka sitä ei oikeastaan rakasteta. Tunne perheen perustamiseen on niin kova, että tunne miestä kohtaan ei ole niin tärkeä.Minä en haluakaan perustaa perhettä. Tarvitsen ainoastaan miehen ja rakkautta, en lapsia.
- Toivotontapaus
rumamaija kirjoitti:
Minä en haluakaan perustaa perhettä. Tarvitsen ainoastaan miehen ja rakkautta, en lapsia.
Entä sitten? En minä tarkoittanutkaan, että kaikki naiset menisivät tämän syklin mukaan, enkä edes sitä että kaikilla naisilla olisi nuo vaiheet tai että kaikki naiset menisivät naimisiin vain hyötynäkökohdat mielessään.
Mutta jostain syystä monet palstan naiset eivät näytä haluavan uskoa ollenkaan koko mahdollisuuteen, että nainen valitsisi lastensa isäksi ja miehekseen miehen kylmän laskelmoivasti eikä suinkaan aidon rakkauden tunteen vuoksi. Tai korkeintaan tätä ilmiötä pidetään erittäin harvinaisena. No, minusta se ei ole kovin harvinaista.
Tuollaisia tilanteita ja eroja olen lähipiirissäni jo nähnyt, ja nytkin epäilen, että erään miehen avovaimo ei kyllä halua pysytellä suhteessa kovinkaan pitkään sen jälkeen kun lapsi on aikuiseksi kasvatettu. - Naurettavaaa
Toivotontapaus kirjoitti:
Entä sitten? En minä tarkoittanutkaan, että kaikki naiset menisivät tämän syklin mukaan, enkä edes sitä että kaikilla naisilla olisi nuo vaiheet tai että kaikki naiset menisivät naimisiin vain hyötynäkökohdat mielessään.
Mutta jostain syystä monet palstan naiset eivät näytä haluavan uskoa ollenkaan koko mahdollisuuteen, että nainen valitsisi lastensa isäksi ja miehekseen miehen kylmän laskelmoivasti eikä suinkaan aidon rakkauden tunteen vuoksi. Tai korkeintaan tätä ilmiötä pidetään erittäin harvinaisena. No, minusta se ei ole kovin harvinaista.
Tuollaisia tilanteita ja eroja olen lähipiirissäni jo nähnyt, ja nytkin epäilen, että erään miehen avovaimo ei kyllä halua pysytellä suhteessa kovinkaan pitkään sen jälkeen kun lapsi on aikuiseksi kasvatettu.Tämän palstan tyypit nimenomaan vaativat naisia valitsemaan kumppaninsa kylmän laskelmoidusti. Heidän mielestään se laskelmointi pitäisi vain tapahtua jo "teinieitsyenä" ja kohdistua heihin itseensä.
- 12121212
Toivotontapaus kirjoitti:
Ei naisessa koskaan ole vain yhtä tunnetilaa.
Nuorena eletään, kokeillaan ja hullutellaan.
Sitten tietyssä vaiheessa halutaan lapsia ja perhe.
Ja kakkosvaiheeseen ei haluta niitä samoja miehiä joiden kanssa on eletty, kokeiltu ja hulluteltu. Silloin otetaan mies jossa on potentiaalia pitkäaikaiseksi kumppaniksi. Vaikka sitä ei oikeastaan rakasteta. Tunne perheen perustamiseen on niin kova, että tunne miestä kohtaan ei ole niin tärkeä.Olen samaa mieltä.
Palstan miehiä aina moititaan siitä ettemme halua "juoksunsa juossutta" ja "elämää elänyttä" kolmekymppistä. Siihen on h-vetin hyvä syy. Jos naisella on lapsikuume ja talokuume päällä, polte saada lapsi sekoittuu haluun saada mies, ja vaikka rakastuminen voikin olla aitoa ei se oikeasti kohdistukaan vain mieheen vaan pakettiin jonka välttämätön osa mies on.
Kuulostiko hullulta? Minä uskon tähän.
Kun ihmiset rakastuvat nuorina, se perustuu vain haluun olla toisen kanssa. Perhe ei ole vielä suunnitelmissa, vaikka lapsia ehkä halutaankin joskus.
Henk koht en suostuisi olemaan betaelättäjä. En vaadi missiä tai mallia, eikä iän ole pakko olla 18-22v. Mutta naisen tulee haluta olla parhaimmillaan minua varten, aivan kuten minäkin haluan olla parhaimmillani elämänkumppaniani varten. Ja tämän voitte tulkita miten haluatte :) - Joojoojoojoojoojoojoo
12121212 kirjoitti:
Olen samaa mieltä.
Palstan miehiä aina moititaan siitä ettemme halua "juoksunsa juossutta" ja "elämää elänyttä" kolmekymppistä. Siihen on h-vetin hyvä syy. Jos naisella on lapsikuume ja talokuume päällä, polte saada lapsi sekoittuu haluun saada mies, ja vaikka rakastuminen voikin olla aitoa ei se oikeasti kohdistukaan vain mieheen vaan pakettiin jonka välttämätön osa mies on.
Kuulostiko hullulta? Minä uskon tähän.
Kun ihmiset rakastuvat nuorina, se perustuu vain haluun olla toisen kanssa. Perhe ei ole vielä suunnitelmissa, vaikka lapsia ehkä halutaankin joskus.
Henk koht en suostuisi olemaan betaelättäjä. En vaadi missiä tai mallia, eikä iän ole pakko olla 18-22v. Mutta naisen tulee haluta olla parhaimmillaan minua varten, aivan kuten minäkin haluan olla parhaimmillani elämänkumppaniani varten. Ja tämän voitte tulkita miten haluatte :)Et varmaankaan ole enää parhaimmillasi niin nuorta naista varten, jonka itse haluaisit.
Vaikutat muutenkin (juttujesi perusteella) sen verran laskelmoivalta, että on vaikea uskoa sinun yhtälöösi mitään rakastumisia mahtuvan. - 12121212
Joojoojoojoojoojoojoo kirjoitti:
Et varmaankaan ole enää parhaimmillasi niin nuorta naista varten, jonka itse haluaisit.
Vaikutat muutenkin (juttujesi perusteella) sen verran laskelmoivalta, että on vaikea uskoa sinun yhtälöösi mitään rakastumisia mahtuvan."Et varmaankaan ole enää parhaimmillasi niin nuorta naista varten, jonka itse haluaisit."
Miehet ja naiset ovat kaksi eri asiaa.
Olen tällä hetkellä ilman muuta parhaimmillani, ja menossa oikeaan suuntaan. Ulkonäöllisesti olin nuorena liian poikamainen, nyt paremman näköinen (toki silti melko ruma, lyhyt ja hoikka). Olen paremmassa kunnossa, kiitos salilla käymisen. Ja mikä tärkeintä, olen ottanut ensiaskeleet tiellä kohti rahaa ja statusta. - Eräsnainenvain
12121212 kirjoitti:
"Et varmaankaan ole enää parhaimmillasi niin nuorta naista varten, jonka itse haluaisit."
Miehet ja naiset ovat kaksi eri asiaa.
Olen tällä hetkellä ilman muuta parhaimmillani, ja menossa oikeaan suuntaan. Ulkonäöllisesti olin nuorena liian poikamainen, nyt paremman näköinen (toki silti melko ruma, lyhyt ja hoikka). Olen paremmassa kunnossa, kiitos salilla käymisen. Ja mikä tärkeintä, olen ottanut ensiaskeleet tiellä kohti rahaa ja statusta.Mutta kun ne, jotka haluavat mieheltä sitä rahaa ja statusta, taitavat olla juuri niitä joita sinä et halua, eli niitä lapsi- ja talokuumeisia. Tai sitten parikymppisiä (tai vanhempia) "kullankaivajia". Jos et halua olla betaelättäjä, niin haluatko olla joku muu elättäjä?
Rakkautta ei voi ostaa. Ei rahalla, statuksella eikä lihaksilla. Eikä millään muullakaan. Se on täysin ilmainen lahja. - 12121212
Eräsnainenvain kirjoitti:
Mutta kun ne, jotka haluavat mieheltä sitä rahaa ja statusta, taitavat olla juuri niitä joita sinä et halua, eli niitä lapsi- ja talokuumeisia. Tai sitten parikymppisiä (tai vanhempia) "kullankaivajia". Jos et halua olla betaelättäjä, niin haluatko olla joku muu elättäjä?
Rakkautta ei voi ostaa. Ei rahalla, statuksella eikä lihaksilla. Eikä millään muullakaan. Se on täysin ilmainen lahja.Ei rakkaus ole mikään lahja. Tai ehkä se on sitä naiselle joka ulkonäkönsä ansiosta voi vain odotella että unelmien prinssi tulee kohdalle.
Miehelle, erityisesti lyhyelle ja hintelälle, rakkaus ei "vain tule kohdalle". Se on ansaittava työllä jolla hankitaan ominaisuuksia kuten itsevarmuutta, kykyä olla rento naisten seurassa, sosiaalisia taitoja, viettelytaitoja, ja etenkin rahaa ja statusta jotka toimivat haloefektinä naisen itse tajuamatta miten ne vaikuttivat kiinnostuksen heräämiseen. Nyrkkisääntö: kauniilla naisella on menestyvä mies ja menestyvällä miehellä on kaunis vaimo.
Rakkaus tunteena on aito, mutta päästäkseen siihen pisteeseen miehen on se tavalla tai toisella ostettava. - että.silleen
Eräsnainenvain kirjoitti:
Mutta kun ne, jotka haluavat mieheltä sitä rahaa ja statusta, taitavat olla juuri niitä joita sinä et halua, eli niitä lapsi- ja talokuumeisia. Tai sitten parikymppisiä (tai vanhempia) "kullankaivajia". Jos et halua olla betaelättäjä, niin haluatko olla joku muu elättäjä?
Rakkautta ei voi ostaa. Ei rahalla, statuksella eikä lihaksilla. Eikä millään muullakaan. Se on täysin ilmainen lahja."Rakkautta ei voi ostaa. Ei rahalla, statuksella eikä lihaksilla. Eikä millään muullakaan. Se on täysin ilmainen lahja."
Sitä eivät nämä äijät täällä suostu hyväksymään. Tunnen itseni ääliöksi ja sitähän minä olen ollut. No pitäkää hauskaa kustannuksellani,tarjoan hyvät ilmaiset naurut!
Kiitos oppitunnista; enää en tule poltamaan tassujani.
Kaikkea hyvää ja kaunista teille muille...pitäkää huolta itsestänne! - Eräsnainenvain
12121212 kirjoitti:
Ei rakkaus ole mikään lahja. Tai ehkä se on sitä naiselle joka ulkonäkönsä ansiosta voi vain odotella että unelmien prinssi tulee kohdalle.
Miehelle, erityisesti lyhyelle ja hintelälle, rakkaus ei "vain tule kohdalle". Se on ansaittava työllä jolla hankitaan ominaisuuksia kuten itsevarmuutta, kykyä olla rento naisten seurassa, sosiaalisia taitoja, viettelytaitoja, ja etenkin rahaa ja statusta jotka toimivat haloefektinä naisen itse tajuamatta miten ne vaikuttivat kiinnostuksen heräämiseen. Nyrkkisääntö: kauniilla naisella on menestyvä mies ja menestyvällä miehellä on kaunis vaimo.
Rakkaus tunteena on aito, mutta päästäkseen siihen pisteeseen miehen on se tavalla tai toisella ostettava.Jos rakkaus pitää ostaa tai jollain lailla ansaita, se ei ole aitoa. Tätä tarkoitin kun sanoin sen olevan lahja.
Rakkaus voi "vain tulla kohdalle" kenelle tahansa, mutta se edellyttää sitä, että on avoin ja antaa sille mahdollisuuden. Eli ei aseta liikaa ennakkoehtoja, että sen ihmisen oltava juuri sellainen ja sellainen ja näytettävä siltä ja siltä....Jos ei ole avoin eikä valmis, rakkaus voi vain livahtaa ohi kenties niin että sitä ei huomaakaan.
Oletko oikeasti sitä mieltä, että kauneus ja menestys tekevät ihmisen onnelliseksi? Et sitten varmaan tunne riittävästi kauniita ja menestyneitä ihmisiä (ja tarkoitan nyt menestyksellä nimenomaan sitä rahaa, statusta ja muita ns. menestyksen ulkoisia merkkejä). Usein todellisuus kulissien takana ei ole kovinkaan kaunista.
Lyhyt ja hintelä mies voi löytää rakkauden siinä missä pidempi ja raamikkaampikin. Mutta miehen on itse uskottava siihen. Muutenhan hän torjuu mahdollisuuden jo etukäteen. Ja se usko tulee riittävästä itsevarmuudesta, itsevarmuudesta, joka lähtee itsestä ja on kohdistunut itseen - ei siis ole riippuvainen mistään ulkoisesta.
Jos itseluottamuksesi nojaa esim. omaisuuteen ja asemaan, se ei ole aitoa eikä kestävällä pohjalla. Se romahtaa samassa, jos menetät "kainalokeppisi". Aidon itsevarmuuden löytäminen alkaa itsensä hyväksymisestä.
Sosiaalisia taitoja tarvitaan tietysti ihmissuhteiden muodostamiseen, mutta vielä enemmän niiden ylläpitämiseen mahdollisimman hyvinä. Mutta niitäkin taitoja voi tosiaan opetella.
- rumamaija
"Olen vaaka! - punnitsen ja harkitsen keskitiellä pysyen"
Minun äitini ainakin oli naimisissa vihaamansa miehen kanssa.
Alkuperäistä syytä yhdessäolon alkamiseen en oikein tiedä. Ennen avioliittoa syntynyt lapsi tietysti yksi syy siihen varsinaiseen avioliittoon mutta se miksi alunperin ajaudutaan yhteen ihmisen kanssa jonka kanssa ei sovita yhteen, onko se jotain huonoa ihmistuntemusta, ulkopuolisista paineista johtuvaa tai mitä sitten lieneekin.
Todennäköisintä on ehkä se, että nainen on ensin alkuun ollut kiinnostunut miehestä, mutta sitten myöhempien tapahtumien takia kun puolisoista on tullut vihollisia, nainen ei vanhemmiten myönnä sitten enää sitäkään, että olisi ikinä alunperinkään ollut kiinnostunut kyseisestä miehestä. Siinä mielessä se yhdessäolon aloitus tuntuu oudolta.
Ja tietysti siihen aikaan muutenkin käyttäydyttiin hieman eri tavoin kuin nyt. Avioliitolla ajateltiin olevan merkitys jota sillä ei enää nykyään ole.- nainen_pohtii
Kuulostaapas pelottavan tutulta tuo juttu. Oma kumppanini on myös sellainen että vetää totaalisesti vesimelonin nenäänsä jos en muista lässyttää ja lääppiä häntä tasan yhtä paljon kuin hän minua. Sitten hän vain mököttää monta viikkoa eikä mitenkään voi kertoa että mikä on vialla (vaikka tokihan minä nykyään jo osaan arvata missä mättää, mutta ei huvittaisi aikuista miestä hyvitellä kuin jotain pikkulasta).
Eikö tällaisille miehille tule mieleen ettei kaikilla ihmisillä välttämättä ole tapana osoittaa rakkauttaan mitenkään erityisesti ilmaisemalla hellyyttä ihan vain sen hellyyden takia, vaan mieluummin tekevät sen jotenkin konkreettisemmin esim. auttamalla erilaisissa asioissa. En itse edes erityisemmin pidä siitä että mies lätisee minulle jotain hunajapupujuttuja koska minusta ne kuullostavat niin ulkokultaisilta ja tarkoitushakuisilta. Ja tämän perusteella sitten mieskin suunnilleen vaatii että puhuttelen häntä hunajapupuksi ja muutenkin kohtelen silkkihansikkain koko ajan, vaikka minusta se on täysin tarpeetonta ja typerää.
Itse olen luonteeltani nähtävästi vähemmän romanttinen. Minulle riittäisi että arki sujuisi ja että sängyssäkin tapahtuisi edes joskus jotakin (mitä ei tosiaankaan tapahdu silloin kun mies viettää mykkäkouluviikkojaan). Autan mielelläni silloin kun mies todella tarvitsee minun apuani jossakin, mutta en viitsisi olla tekosairasta ukkoa jatkuvasti paapomassa.
Ja tuossa jutussa kun kerrotaan vaimon sanoneen ettei rakastanut miestään heidän naimisiin mennessään, niin minulle tulee siitäkin mieleen sellainen hieman vähemmän hienotunteinen henkilö joka joskus suutuspäissään sanoo asioita ehkä vähän pahemmin kuin oikeasti olisi tarkoittanut. Ja vaikka ei olisi suunnattomasti rakastunut ollutkaan suhteen alussa, niin mitä ilmeisimmin kuitenkin oppi rakastamaan vähitellen, sillä ei kai nyt muuten olisi miehelle lapsia tehnyt ja muutenkaan tähän sitoutunut.
Eli sori nyt vaan Petri, vaikka kirjoitatkin kovin tunteisiin vetoavasti, niin minä saan kyllä sinusta vähän sellaisen prinsessamiehen kuvan, joka itsekkäistä syistä hylkää perheensä. Vaimo tuossa vaikutti kypsemmältä osapuolelta ja olisi halunnut kantaa vastuun perheen ehjänä pysymisestä.
Oman suhteeni jatkumisesta en nyt vielä oikein osaa sanoa. Olen kyllä kiintynyt mieheeni ja suhteeseen muutenkin erittäin tyytyväinen noita mökötysjaksoja lukuunottamatta, mutta jos tuollainen tulevaisuus on edessä niin pitää ehkä harkita sitä perheen perustamista kuitenkin uudemman kerran…
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Poliisi: Kymmenhenkinen pohjalaisperhe ollut vuoden kateissa kansainvälinen etsintäkuulutus Poliis
Poliisi: Kymmenhenkinen pohjalaisperhe ollut vuoden kateissa – kansainvälinen etsintäkuulutus Poliisi pyytää yleisön apu3673160Tässä totuus jälleensyntymisestä - voit yllättyä
Jumalasta syntyminen Raamatussa ei tässä Joh. 3:3. ole alkukielen mukaan ollenkaan sanaa uudestisyntyminen, vaan pelkä3101508En kadu sitä, että kohtasin hänet
mutta kadun sitä, että aloin kirjoittamaan tänne palstalle. Jollain tasolla se saa vain asiat enemmän solmuun ja tekee n841312- 1081311
Noniin rakas
Annetaanko pikkuhiljaa jo olla, niin ehkä säilyy vienot hymyt kohdatessa. En edelleenkään halua sulle tai kenellekään mi991295Oisko mitenkään mahdollisesti ihan pikkuisen ikävä..
...edes ihan pikkuisen pikkuisen ikävä sulla mua??.. Että miettisit vaikka vähän missähän se nyt on ja oiskohan hauska n591255- 481145
Helena Koivu : Ja kohta mennään taas
Kohta kohtalon päivä lähestyy kuinka käy Helena Koivulle ? Kenen puolella olet? Jos vastauksesi on Helenan niin voisi801062Au pair -työ Thaimaassa herättää kiivasta keskustelua somessa: "4cm torakoita, huumeita, tauteja..."
Au pairit -sarjan uusi kausi herättää keskustelua Suomi24 Keskustelupalvelussa. Mielipiteitä ladataan puolesta ja vastaa25960- 33847