Kirkon lipilaarit kampanjoivat kirkolliskokousvaaleissa mm. tällä teemalla. Metrossa oli tänään lyhyt juttu.
Monissa maissahan lainvoimainen, juridisesti sitova, avioliitto voidaan solmia vain viranomaisen toimesta, krkossa voidaan sitten tietty lisäksi järkätä vaikka millaisia rituaaleja jos pariskunta haluaa ja kirkolle kelpaa.
Mutta evl. kirkolla on Suomessa oikeus suoritaa tämä viranomaistentävä viranomaisen, maistraatin puolesta, niin että sillä on jurisiset seuraukset kuten maistraatin solmimillakin liitoilla.
Kun kirkko näin saa suorittaa viranomaistehtävän, on se tehtävä se kaikille halukkaille pareille joilla on lain suoma oikeus mennä keskenään naimisiin. Jos se ei siihen suostu, on siltä vihkioikeus poistettava.
Kirkon on pakko ottaa asiaan kantaa, koska jos se ei otta kantaa niin sen papit voivat halutessaan vihkiä samaa sukupuolta olevia pareja lailliseen avioliittoon. Ja tätä kirkko ei tule (mitä suuremmalla todennäköisyydellä) hyväksymään.
En kyllä usko että tuosta on lipilaareille kirkolliskokousehdokkaille vaalivaltiksi, vaikka enemmistö kirkon jäsenistä kenties onkin samalla kannalla heidän kanssaan, mutta heitä tuskin äänestäminen kiinnostaa kirkon vaaleissa.
Lipilaarien kampanjointi vain innostaa konservatiiveja entisestään, jos se edes on mahdollista, intoa piisaa muutenkin oman änkyräkannan ajamiseen voimalla, ja heillä on vielä kirkon päätöksenteon määräenemmistövaatimuksetkin puolellaan kirkolliskokouksen päätöksenteossa ja äänestyksissä.
Monissa maissahan lainvoimainen, juridisesti sitova, avioliitto voidaan solmia vain viranomaisen toimesta, krkossa voidaan sitten tietty lisäksi järkätä vaikka millaisia rituaaleja jos pariskunta haluaa ja kirkolle kelpaa.
Mutta evl. kirkolla on Suomessa oikeus suoritaa tämä viranomaistentävä viranomaisen, maistraatin puolesta, niin että sillä on jurisiset seuraukset kuten maistraatin solmimillakin liitoilla.
Kun kirkko näin saa suorittaa viranomaistehtävän, on se tehtävä se kaikille halukkaille pareille joilla on lain suoma oikeus mennä keskenään naimisiin. Jos se ei siihen suostu, on siltä vihkioikeus poistettava.
Kirkon on pakko ottaa asiaan kantaa, koska jos se ei otta kantaa niin sen papit voivat halutessaan vihkiä samaa sukupuolta olevia pareja lailliseen avioliittoon. Ja tätä kirkko ei tule (mitä suuremmalla todennäköisyydellä) hyväksymään.
En kyllä usko että tuosta on lipilaareille kirkolliskokousehdokkaille vaalivaltiksi, vaikka enemmistö kirkon jäsenistä kenties onkin samalla kannalla heidän kanssaan, mutta heitä tuskin äänestäminen kiinnostaa kirkon vaaleissa.
Lipilaarien kampanjointi vain innostaa konservatiiveja entisestään, jos se edes on mahdollista, intoa piisaa muutenkin oman änkyräkannan ajamiseen voimalla, ja heillä on vielä kirkon päätöksenteon määräenemmistövaatimuksetkin puolellaan kirkolliskokouksen päätöksenteossa ja äänestyksissä.
Vastaukset 21
Vanhimmat
Tasa-arvoinen avioliittolaki astuu voimaan 1.3.2017. Silloin kirkolla pitäisi olla kanta asiaan ja se olisi myös oltava kirkollislaissa. Kirkko joko alkaa vihkiä samaa sukupuolta olevia pareja tai luopuu kokonaan vihkioikeudesta. Jos kirkolla ei ole lakiin vietyä päätöstä asiassa, niin se asettaa viranomaisvaltuuksia käyttävän kirkon varsin outoon limbotilaan. Kirkossa ei ole kuitenkaan vielä edes alettu käsittelemään asiaa. Ilmeisesti kirkkossa aletaan miettimään asiaa vasta 1.3.2017 jälkeen kun laki on jo voimassa. Jos näin on, niin muodostuva tilanne on täysin oikeusvaltion periaatteiden ja ihmisoikeuksien vastainen. Jos 1.3.2017 kirkko ei ole tehnyt päätöstä asiassa ja vienyt sitä kirkollislakiin, niin ollaan tilanteessa jossa kirkko syrjii samaa sukupuolta olevia aviopareja. Median pitäisi hiillostaa kirkkoa jo täyttä häkää mitä se aikoo asian kanssa tehdä.
Yksittäiset evl. papit siis voivat halutessaan vihkiä 1.3.2017 alkaen samaa sukupuolta olevia pareja lailliseen , juridisesti sitovaan avioliittoon. Olisi se erikoista jos Kirkolla ei olisi tähän kantaa kun se päivä koittaa, eikä papit jotka tekisivät e.m. tavalla tietäisi mitä siitä mahdollisesti seuraa, minkälaisia kirkon sanktioita.
Ja voisiko edes sanktioida jälkikäteen, jos ei ole sääntöjä sanktioista etukäteen, joissa ne on määritelty ja niiden perusteet. Ja jos kirkon säännöt eivät erikseen kiellä samaa sukupuolta olevien vihkimistä papeiltaan. Vai riittääkö sanktion perusteeks,i että kirkon sääntöjen mukaan avioliitto on kaiketi määritelty miehen ja naisen väliseksi liitoksi. Mutta siinäkin tapauksesa, jos sanktioita ei ole etukäteen määritelty, niin vähän väärin sitten jälkikäteen määritellä rangaistukset ja päättää sellaisten antamisesta.
Pitäisihän papin etukäteen tietää mitä homoparin vihkimisestä voi hänelle seurata, kenties jopa viran menetys.
Reilu vuosi aika lain voimantuloon. Se on kirkon aikakäsityksen valossa hyvin lyhyt aika tehdä päätöksi näin (kirkolle) vaikeassa asiassa.
On todella mielenkiintoista nähdä miten tilanne kehittyy. Vuoden päästä kirkolla pitää olla jonkinlaiset askelmerkit päätettynä ja tiedotettuna. Se on tosi lyhyt aika, siis kirkolle. Ainakin näin ison asian kanssa.
Tapahtuukohan lopultakin kirkon hajaantuminen? En ole pitänyt sitä realistisena mahdollisuutena, mutta nyt se alkaa siltä toisiaankin näyttää.
Liberaalit eivät voi missään nimessä jatkaa nykyistä kirkon linjaa. Ja vanhoillisille olisi "homovihkimisten" hyväksyminen taas kamalin paikka. Tilanne näyttää aika sovittamattomalta.
On odotettavissa aika kipeitä aikoja. Siis kirkolle kipeitä. Yhteiskunnalle ja ihmisille siitä tulee vaan tervehdyttävää. Uskonnon todellinen merkitys ja asema tulee paremmin julkiseen määrittelyyn.
Anglikaanisessa kirkossa ollaan asian tiimoilta jo tukkanuottasilla ja eri lahkot tappelee keskenään verissäpäin.
http://www.seurakuntalainen.fi/uutiset/arkkipiispat-vaativat-usan-episkopaalikirkon-eroa-anglikaaniyhteisosta/
Veikkaa evl-kirkossa tunnelman tiivistyvän loppua kohden ja sitten uhkaa räjähdys ja hajaannus, koska eri osapuolien kannat ei vain ole sovitettavissa yhteen. Ainoa ulospääsy on evl-kirkon luopuminen vihkioikeudesta. Tosin sekin siirtää keskustelua vain askelee eteenpäin, sillä seuraavaksi aletaan vääntämään peistä keitä vihkipareja evl-kirkko voi maistraatissa suoritetun vihkimisen jälkeen siunata. Vihkimisestä luopuminen pelaa evl-kirkolle kuitenkin aikaa miten asia lopullisesti ratkaistaan.
Toisaalta vaikka evl-kirkko luopuisikin vihkioikeudesta, niin pitäisi sillä kuitenkin olla kanta onko avioliitto vain miehen ja naisen välinen liitto vai myö samaa sukupuolta olevien liitto. Ei evl-kirkko voi heittäytyä näin tärkeässä asiassa tilaan, jossa sillä ei ole asiaan kantaa.
En näe miksi evlut kirkko velvoitettaisiin vihkimään samaa sukupuolta olevia. Eihän nytkään esim. katolista kirkkoa ole velvoitettu vihkimään eronneita.
Mutta evlutkirkko on esiintynyt itse mielellään välillä viranomaisasemassa, ja sen asema maan laajuisestikin on merkittäväpi kuin katolisen kirkon. Luulen että sen viranomaisvaltuudet joutuisivat kyseenalaistetuiksi melko nopeasti jos se kieltäysi vihkimästä osaa avioliittoon oikeutetuista.
Katolisella kirkolla ei ole julkisoikeudellista asemaa, joten rinnastus on täysin väärä.
Siksi kun sille on annettu oikeus suorittaa lainvoiminen viranomaistehtävä, avioon vihkiminen. Ei kelan virkailijakaan voi evätä tukianomusta vaikkapa homoltya, vaikka kuinka ei homoista pitäsikään.
Jos Suomessa katolisilla on myös lainvoimainen vihkioikeus, niin ei sillekään kirkolle pitäsi sallia sitä että ei suostu vihkimään avioon kaikkia, joilla on oikeus lain mukaan mennä keskenään naimisiin.
Joko toimii ihan sataprosenntisesti niin kuin maistraattikin, samojen sääntöjen ja lakien mukaan tai sitten suoritaa palleseremoniansa ilman juridisia seurauksia.
Tätä minäkin vähän mietin, että ei kai Katolisilla ole tuota asemaa, vain valtion lellikkikirkoilla evlutkuilla ja ortodokseilla.
Valtionkirkot voivat hoitaa myös avioliiton esteiden tutkinnan. Vihkimisoikeuden sen sijaan käytännössä saa jokainen rek. usk. yhdyskunta joka sitä hakee. Katolinen kirkko siis voi vihkiä, kun on esteet tutkittu maistraatissa.
Siltikin, minusta vaihtoehdot ovat joko säilyttää uskontokunnilla oikeus päättää keitä vihkivät, tai sitten siirtää vihkimisoikeus kokonaan vain maistraateille tai sitten henkilökohtaiseksi.
Kokonaaan maisraateille, ja jos ei kokonaan maistraateille, niin sen lisäksi vain niille muille tahoille, esim. uskonyhteisöt, jotka suostuvat vihkimään kaikki parit joilla lain mukaan oikeus mennä keksenään avioon.
Mussa taauksessa voivat pitää omia vihkirituaalejaan mutta sillä ei pidä sitten olle mitään tekemista valtion kanssa.
Selkeintä olisi että jos on vihkimisoikeus, pitäisi vihkiä kaikki joilla on lain mukaan oikeus avioliittoon. Jos jokin uskontokunta haluaa vetää omia rajojaan tehköön sen omian rituaaliensa puitteissa mutta laillista oikeutta niillä ei pitäisi olla mahdollista rajata pois keneltäkään. Liiton siunausmenoja saisivat kaikin mokomin järjestää vain niille, joille haluavat.
Tämä tarkoittaisi käytännössä samaa kuin vihkimisoikeuden myöntäminen ainoastaan Karhun kansalle. Tulevaisuudessa ehkä myös luterilaisille.
Tässä paletissa nyt vaikuttaa sekin, miten nopeasti kirkkovihkimisten osuus romahtaa. Muut kirkon käyräthän vain laskevat, mutta tuo tosiaan romahtaa.
<< Selkeintä olisi että jos on vihkimisoikeus, pitäisi vihkiä kaikki joilla on lain mukaan oikeus avioliittoon. >>
Tämä olisi varmasti myös kansan mielipide. Siis kun yhteiskunnallinen toimija kieltäytyy toteuttamasta jonkun ihmisryhmän ihmisoikeuksia ja kieltäytyy vihkimästä, niin kyllä siinä sellainen tunne tulee aika nopeasti, että jokin menee nyt pieleen. Melkolailla samanlainen ilmiö oli naispappeuden kanssa: eikös se jotenkin niin mennyt, että muut työntekijät saivat päättää, suostuvatko he naispapin läsnä oloon, mutta aika nopeasti tuo oli jo muodossa: "pappi voi kieltäytyä tekemästä työtä, jos nainen on läsnä" ja siitä sitten jo hyvin nopeasti vähän niin kuin pakotettiin, että "työntekoon on pakko pystyä". Nykyisellään tietysti kaikki tuollainen toikkarointi karkoittaa ihmisiä kirkosta.
Eikö siellä laissakin sanota, ettei sukupuoli, vammat, seksuaalisuus, ikä jne saa vaikuttaa oikeuksiin. Toki kirkolle kaavaillaan tällaista "rajoitettujen ihmisoikeuksien toteuttamisen mallia", mutta kuinkahan kauan se saa olla voimissaan. Eipä noille lähetysjärjestöillekään juuri lämpöä jaeta, jos ne yrittävät syrjiä seksuaalisuuden perusteella.
Parhaassa tapauksessa tämä menee niin, että kirkko sanoo pontevasti ensi vuoden huhtikuun alussa, että "mehän emme mitään hinttejä vihi". Ja, sitten kun tämän jälkeen sellainen puoli miljoonaa ihmistä lähtee lätkimään kirkosta, niin kirkko korjaa kantaansa, että "vihitäänpäs sittenkin", jolloin 300 000 hihhulia poistuu kirkon kirjoilta - ja 50 pappia laatii kirjelmän, että he ainakaan eivät vihi hinaajia, "se on jämpti näin", mikä ajaa taas jokusen satatuhatta eroamaan kirkosta.
Kyllähän laissa noin sanotaan. Mutta jo tähän saakka ortodoksit ovat rajoittaneet vihkimisoikeutta, ja on sekin valtionkirkko. Tosin on joku oikeusoppinut tätä kritisoinut nimenomaan niin, että valtionkirkkoasema olisi ratkaiseva juttu.
Olennaistahan on, että uskonnonvapaus ei tarkoita että uskonnollisilla rituaaleilla on oltava oikeusvaikutusta. Eihän kukaan, että Ranskassa puuttuu uskonnonvapaus kun vihkiminen on maallisen viranomaisen toimi.
Kirkon linjattomuus nimittäin näkyy juuri noissa eroamisissa. Soutaa huopaa...
Vaikka pidänkin kristillistä kirkkoa tärkeänä myös yhteiskunnallisen arvopohjan kannalta, on vahvoja perusteita harkita maallisen valtion ja kirkon erottamiselle toisistaan. Kuten ilmeisesti Yhdysvalloissa on laita? Kirkolta pois niin vihkioikeus, kuin myös yhteiskunnalliset velvoitteetkin hautaamisesta ja museorakennusten hoitamisesta lähtien. Yrityksien maksama kirkollisvero kyllä romahtaisi, mutta niin poistuisi paljon turhia taloudellisia velvoitteitakin.
Tästä on tulossa tulikuuma peruna, joka polttelee kirkon käsissä vielä pitkään. Kunhan kirkossa aletaan käsittelemään asiaa tai pikemminkin riitelemään asiasta, niin kunnon eropiikkejä on varmasti tiedossa.
Hiukan asian vierestä mutta kirkon toimintaan kuitenkin liittyen olisin utelias tietämään miten suuri osuus kuolleista henkilöistä ns. siunataan kirkon toimesta ennen hautausta tai siinä samassa yhteydessä. Ymmärtääkseni papit siunaavat omaisten pyynnöstä myös kirkkoon kuulumattomia mutta siunaaminen ei ole edellytys edes seurakunnan hautausmaalle hautaamiselle. Omalta osaltani olen antanut jälkipolvelle ohjeen keventää papiston työtaakkaa ja hoitaa tomumajani aikanaan maan poveen ilman papiston lapiotöitä ja katteettomia lupauksia "jälleennäkemisen ihanasta toivosta".
Markkinaosuus on suurin kirkon tuotteista...
Syynä hataustoimilain siunaama kirkon hautausmaiden erityisasema, perinteet, hautaustoimistojen ohjaus, "helppous" stressaavassa tilanteessa, papin saa ilmaiseksi, paikoin myös jopa kappelin saamisen ehto...
Ja vanhemmissa väestöryhmissä, joissa kuolleisuus on suurinta, kirkkoon kuuluvuuskin on suurempi kuin väestössä keskimäärin. Harvemmin kirkkoon kuuluvia jätetään siunaamatta.
Lehti-ilmoituksissa sana "siunattiin" on kuulemma joskus myös virheeellisesti mainittu, vaikka olisikin ollut siviilihautajaiset.
Harakka tervatulla katolla... Milloin ottaa kiinni nokka, milloin häntä...
Kirkko pitää vihkioikeutensa eikä se tule vihkimään kuin heteoparit.
Joku pappi vihkii omassa kirkossaan ensimmäisen homoparin avioliittoon ja lain mukaan tuo avioliitto on maistraatin näkökulmasta pätevä.
Sitten kirkon pitää miettiä heittääkö se tuon/nuo papit pihalle ja samalla muutaman satatuhatta seurakuntalaista, vai eikö se heitä.
Jos papit rupeaa vihkimään ihan normisti homopareja, eikä kirkko erota noita pappeja, niin konservatiivit lähtee, mutta kirkon tilanne voisi olla helpoin. Aika näyttää.
Mutta kävipä niin eli näin, niin jonkinlainen eroaalto on odotettavissa.