Olisiko tässä uuden valtiostrategian aineksia?
Jos ihmiset luottaisivat enemmän itseensä ja odottaisivat valtiolta pienempiä roolia, olisimmeko matkalla kohti omavastuisempaa ja näin myös terveempää yhteiskuntaa? Tyyppiesimerkki Suomalaisuudesta olisi itsenäinen ja menestyvä tai pärjäävä kansalainen.
Uskoisin, että on paljonkin merkkejä nähtävillä; ei vain kansainvälisen siviilikriisinhallinnan osalta vaan myös kansallisen terveydenhuoltomme, työvoima,- ja asuntopolitiikan osalta, joiden perusteella
joudumme havaitsemaan, että holhouksen aika on ohi ja on sen sijaan tuettava yksilön kasvua kohti omatoimiseen vastuuteen eikä liialliseen ja epärealistiseen odotuksiin valtion taholta. Valtion syyllistäminen aiheuttaa paineen joka johtaa varmasti mielellään huomaamattaankin valtion roolin kasvuun ja epätasapianoon suhteessa yksilön kykyyn jäsentää itse maailmaansa.
Jos sopii mainita henkilön nimi tarkoittamatta loukata häntä tai ketään muuta (päinvastoin positiivinen esimerkki), ex-ministerimme Sauli Niinistö joutui vaikeaan tilanteeseen ja katselemaan asioita perspektiivistä, jossa tuli antaneeksi kansalle samalla miehekkäästi hienon esimerkin siitä, että oma apu on paras apu, ja kykeni ilmeisesti johtamaan myös omaisiaan esimerkillään turvaan sekä avoimesti kertomaan kantansa uutislähetyksissä reaalisesti ja totuudenmukaisesti.
Kiitokset Sauli Niinistölle! :)
Tällaiselle miehelle antaa ajallaan mielellään äänensä moni muukin kuin esim. minä itse.
Toivottavasti mm. tämä kriisi antaisi sellaisia näkökulmia, jotta valtiomme osasi tukea ja luoda sellaisen ympäristön, että
Suomen kansasta voisi kasvaa enemmän omatoimisuutta, vastuunottoa ja yritteliäisyyttä, sillä sitä tarvitaan tasapainottamaan pitkän holhouksen ajan jälkeen.
Voinemme aloittaa heti ensi viikolla pyrkimällä toimimaan uusin mielin
ja rakentamaan turvallisempaa tulevaisuutta oman ja samalla yhteisömme ilon ja menestyksen eteen.
Hyvää Uutta Vuotta,
Jos ihmiset luottaisivat enemmän itseensä ja odottaisivat valtiolta pienempiä roolia, olisimmeko matkalla kohti omavastuisempaa ja näin myös terveempää yhteiskuntaa? Tyyppiesimerkki Suomalaisuudesta olisi itsenäinen ja menestyvä tai pärjäävä kansalainen.
Uskoisin, että on paljonkin merkkejä nähtävillä; ei vain kansainvälisen siviilikriisinhallinnan osalta vaan myös kansallisen terveydenhuoltomme, työvoima,- ja asuntopolitiikan osalta, joiden perusteella
joudumme havaitsemaan, että holhouksen aika on ohi ja on sen sijaan tuettava yksilön kasvua kohti omatoimiseen vastuuteen eikä liialliseen ja epärealistiseen odotuksiin valtion taholta. Valtion syyllistäminen aiheuttaa paineen joka johtaa varmasti mielellään huomaamattaankin valtion roolin kasvuun ja epätasapianoon suhteessa yksilön kykyyn jäsentää itse maailmaansa.
Jos sopii mainita henkilön nimi tarkoittamatta loukata häntä tai ketään muuta (päinvastoin positiivinen esimerkki), ex-ministerimme Sauli Niinistö joutui vaikeaan tilanteeseen ja katselemaan asioita perspektiivistä, jossa tuli antaneeksi kansalle samalla miehekkäästi hienon esimerkin siitä, että oma apu on paras apu, ja kykeni ilmeisesti johtamaan myös omaisiaan esimerkillään turvaan sekä avoimesti kertomaan kantansa uutislähetyksissä reaalisesti ja totuudenmukaisesti.
Kiitokset Sauli Niinistölle! :)
Tällaiselle miehelle antaa ajallaan mielellään äänensä moni muukin kuin esim. minä itse.
Toivottavasti mm. tämä kriisi antaisi sellaisia näkökulmia, jotta valtiomme osasi tukea ja luoda sellaisen ympäristön, että
Suomen kansasta voisi kasvaa enemmän omatoimisuutta, vastuunottoa ja yritteliäisyyttä, sillä sitä tarvitaan tasapainottamaan pitkän holhouksen ajan jälkeen.
Voinemme aloittaa heti ensi viikolla pyrkimällä toimimaan uusin mielin
ja rakentamaan turvallisempaa tulevaisuutta oman ja samalla yhteisömme ilon ja menestyksen eteen.
Hyvää Uutta Vuotta,
Vastaukset 5
Vanhimmat
hyvä kirjotus !
Vain yhdessä tekemällä tästäkin katastrofista selvitään. Ei millään valtion roolin poissulkemisella ja individualismin lisäämisellä.
Yksityisyyden korostaminen saattaa olla aika hankalaa jossain vaiheessa;
tulee tilanne jossa tarvitsisi apua, mutta saakin vain vastauksen:
JOKAINEN ON OMAN ONNENSA SEPPÄ, MAKAA SIELLÄ OJASSA RAUHASSA VAAN !!!
Päinvastoin, itsenäisemmät yksilöt yhdessä muodostavat toimivammin yhteistyötä, kun jokaisella on valmiiksi näkemystä omista rajoista ja osaamisesta. Näin syntyy reaalisempi kuva mitä muilta voidaan odottaa.
Kyse on tavallaan itsensä harjoittamisesta.
Kun oma ammattitaito on korkealla pohjalla
on helpompi toimia myös vaikeissa tilanteissa ja muiden kanssa.
Näin uskoisin
Kyse ei ole muiden jättämisestä yksin.
Puhut asiaa.
Nimenomaan yhteisöjen apuahan tässä tilanteessa tarvitaan; valtioita, pelastusorganisaatioita, kaikkea mahdollista yhteistyötä.
Niinistöhän pelasti lähinnä itsensä.
Mikä helvetin "oma apu paras apu" tässä tsunami-tilanteessa olisi mukamas järkevämpi ??
Valtio on pienen ihmisen paras turva.