Missä luuraa se ensimmäinen nykyistä pakolais- ja turvapaikkapoliitiikkaa ajanut poliitikko, joka nostaisi kätensä pystyyn virheen merkiksi? Onko se oikeasti niin kova paikka myöntää tehneensä karmivia virheitä, joista nyt maksetaan sekä taloudellista että turvallispoliittista hintaa. Myöntämisen jälkeen yleensä seuraava vaihe on virheiden korjaaminen. Mitä pidempään näitä virheitä yritetään perustella suvaitsevaisuudella tai jollain muulla toteutumattomalla mielikuvitustuotteella, sitä vakavammaksi tilanne ajautuu.
Missä vaiheessa riittää? Kuinka monta joukkoraiskausta vielä pitää tapahtua, että te koko maailmaa halailevat uskallatte nostaa kätenne pystyyn ja myöntää, ettei tämä kaikkien kulttuurien kohtaaminen täällä kaukana pohjolassa nyt ollutkaan kovin loppuun asti mietitty saippuakuplapuhallus. Pitääkö tässä tosiaan odotella lumien sulamiseen asti, jolloin useiden poliisien mukaan tilanne saattaa todellisesti riistäytyä käsistä.
Vai pitääkö tässä taas ottaa vastaan jonkun omaa penthouse-unelmaansa elävän sinkkumiehen tarina siitä, kuinka hän kertoo naisille ja kaikille tyttölasten isille, et hei muistakaa olla rohkeita ja älkää vaan suvaitko, jos neljä yrittää panna ja paneekin väkisin.
Missä vaiheessa te samalla tavalla ajattelevat vaikutusvaltaiset henkilöt uskallatte avata suunne ja puuttua keskusteluun? Kuinka kauan te meinaatte olla hiljaa ja pelätä puhuvanne asiasta, ettei vaan synny mitään leimaa. Siis puhua ääneen siitä ihan samasta asiasta, josta puhutte omassa lähipiirissänne. Pitääkö ensin kolahtaa lähipiiriin, ennein kuin suu aukeaa? Toki tiedän, osa teistä on jo vähin äänin muuttanut paremmin kansalaisistaan huolta pitäviin maihin. Vai pitääkö tässä tosiaan kuunnella ainoastaan isänmaan elämänkoululaisten lausuntoja, ryhmän, jolla on sentään rohkeutta avata suunsa ja leimautua siinä samalla.
Olisiko vihdoin paikallaan säätää laki, joka mahdollistaa pikakarkoituksen rikokseen syyllistyvän pakolaisen tai turvapaikanhakijan kohdalla? Ei kai se voi olla oikeasti liikaa pyydetty, että osaisi käyttäytyä turvapaikan ja ilmaisen ylläpidon saadessaan? Jos silloin ei osaa elää uuden yhteiskunnan normien mukaan, koska sitten? No voin vastata, ei ikinä.
Minut saa leimata ihan miksi haluaa. Olen ainoastaan todella huolissani siitä suunnasta, johon Suomi on menossa. Olen huolissani siitä ympäröivästä pelkuruudesta, jota näen sekä valtaapitävien että mielipidevaikuttajien osalta. Sananvapaus on todella oleellinen osa sivistynyttä hyvinvointiyhteiskuntaa. Sananvapauden käyttö on myös velvollisuus, etenkin silloin kun kyse on myös muista eikä vain omasta itsestäsi.
https://www.facebook.com/aleksi.valavuori/posts/512957358912398
Missä vaiheessa riittää? Kuinka monta joukkoraiskausta vielä pitää tapahtua, että te koko maailmaa halailevat uskallatte nostaa kätenne pystyyn ja myöntää, ettei tämä kaikkien kulttuurien kohtaaminen täällä kaukana pohjolassa nyt ollutkaan kovin loppuun asti mietitty saippuakuplapuhallus. Pitääkö tässä tosiaan odotella lumien sulamiseen asti, jolloin useiden poliisien mukaan tilanne saattaa todellisesti riistäytyä käsistä.
Vai pitääkö tässä taas ottaa vastaan jonkun omaa penthouse-unelmaansa elävän sinkkumiehen tarina siitä, kuinka hän kertoo naisille ja kaikille tyttölasten isille, et hei muistakaa olla rohkeita ja älkää vaan suvaitko, jos neljä yrittää panna ja paneekin väkisin.
Missä vaiheessa te samalla tavalla ajattelevat vaikutusvaltaiset henkilöt uskallatte avata suunne ja puuttua keskusteluun? Kuinka kauan te meinaatte olla hiljaa ja pelätä puhuvanne asiasta, ettei vaan synny mitään leimaa. Siis puhua ääneen siitä ihan samasta asiasta, josta puhutte omassa lähipiirissänne. Pitääkö ensin kolahtaa lähipiiriin, ennein kuin suu aukeaa? Toki tiedän, osa teistä on jo vähin äänin muuttanut paremmin kansalaisistaan huolta pitäviin maihin. Vai pitääkö tässä tosiaan kuunnella ainoastaan isänmaan elämänkoululaisten lausuntoja, ryhmän, jolla on sentään rohkeutta avata suunsa ja leimautua siinä samalla.
Olisiko vihdoin paikallaan säätää laki, joka mahdollistaa pikakarkoituksen rikokseen syyllistyvän pakolaisen tai turvapaikanhakijan kohdalla? Ei kai se voi olla oikeasti liikaa pyydetty, että osaisi käyttäytyä turvapaikan ja ilmaisen ylläpidon saadessaan? Jos silloin ei osaa elää uuden yhteiskunnan normien mukaan, koska sitten? No voin vastata, ei ikinä.
Minut saa leimata ihan miksi haluaa. Olen ainoastaan todella huolissani siitä suunnasta, johon Suomi on menossa. Olen huolissani siitä ympäröivästä pelkuruudesta, jota näen sekä valtaapitävien että mielipidevaikuttajien osalta. Sananvapaus on todella oleellinen osa sivistynyttä hyvinvointiyhteiskuntaa. Sananvapauden käyttö on myös velvollisuus, etenkin silloin kun kyse on myös muista eikä vain omasta itsestäsi.
https://www.facebook.com/aleksi.valavuori/posts/512957358912398
Vastaukset 3
Vanhimmat
Käyhän kaukinen nukkumassa välillä...
Suomi on selviytymässä pakolaisaallosta paremmin kuin moni muu Euroopan maa, vaikka vyöry yllätti meidät siinä missä muutkin. Olemme saavuttamassa melko sivistyneen torjuntavoiton, mitä ei voi sanoa esimerkiksi Norjasta ja Tanskasta, joissa on menty ihmisarvoa polkeville linjoille niin, että syyttömätkin kärsivät. Turhimmat tulijat saadaan kyllä meiltäkin pikku hiljaa ulos ja Suomen talvet sekä sisäänpäin kääntynyt ilmapiiri hoitavat osan niistä lopuistakin. Jonkin verran tuo kaikki tulee maksamaan, mutta kaikellahan on hintansa. Tähän latteuteen onkin hyvä lopettaa.
Käyhän sinäkin egofagotisti nukkumassa välillä, että nuo harkitsemattomat mielipiteet ottaisit uudestaan harkintaan.
Turha puhua vielä mitään Suomen selviytymisestä pakolaisaallosta yhtään mitään.
Odotetaan nyt ensin edes tämän vuoden loppuun niin nähdään miten sivistyneestä joukosta on kysymys, jota tänne tulvii.
Tähän latteuteen on hyvä lopettaa. Ei mulla muuta.
Lampaat johtaa maata ja tulos on nähtävissä.