http://oikeusministerio.fi/fi/index/ajankohtaista/tiedotteet/2016/01/yhdenvertaisuusasioidenseurantaanneuvottelukunta.html
Miten tämä suhtautuu ihmisoikeusvaltuuskuntaan?
Onko va-liitto asetuksen mukaisesti joukkoa "syrjinnän ehkäisemisen kannalta merkittävät kansalaisjärjestöt"?
Miten tämä suhtautuu ihmisoikeusvaltuuskuntaan?
Onko va-liitto asetuksen mukaisesti joukkoa "syrjinnän ehkäisemisen kannalta merkittävät kansalaisjärjestöt"?
Vastaukset 15
Vanhimmat
Se on neuvottelukunta, joka keskittyy yhdenvertaisuusasioihin (PL 6 §), kun ihmisoiekusvaltuuskunta käsittelee paljon laaja-alaisemmin perus- ja ihmisoikeuskysysmyksiä.
Asetuksen perusteluissa todetaan:
1§ ..."Neuvottelukunnasta esitetään aiempaa vähemmistöasiain neuvottelukuntaa
suurempaa. Vähemmistöasiain neuvottelukunta koostui puheenjohtajasta,
varapuheenjohtajasta ja enintään 14 muusta jäsenestä. Yhdenvertaisuusvaltuutetun
tehtävät ulottuvat kaikkiin yhdenvertaisuuslain syrjintäperusteisiin, kun aiemmin
toimineen vähemmistövaltuutetun tehtävä oli suppeampi. Aiempaa laajempi kokoonpano on tarpeen, jotta neuvottelukuntaan voisi kuulua laaja-alaisesti yhdenvertaisuusasioiden kannalta keskeisiä toimijoita. Laajalla kokoonpanolla varmistetaan asiantuntemus eri syrjintäperusteista ja moniperusteisesta syrjinnästä. Neuvottelukunta asetettaisiin yhdenvertaisuusvaltuutetun ehdotuksesta vastaavasti kuin esimerkiksi lapsiasianeuvottelukunta asetetaan lapsiasiavaltuutetun ehdotuksesta. Yhdenvertaisuusvaltuutettu voi harkita, kuinka laajapohjaiselle neuvottelukunnalle on tarvetta.
2 §
Neuvottelukunnan työtä johtaa ja suunnittelee yhdenvertaisuusvaltuutettu. Entistä
suurempi neuvottelukunta voisi työskennellä jaostoissa. Jaostojen avulla neuvottelukunnalla olisi mahdollisuus työskennellä joustavasti niin, ettei koko neuvottelukuntaa tarvitsisi kutsua kokoon kovin tiheästi. Jaosto- tai työryhmätyöskentelyn hyödyntäminen helpottaisi kohdistamaan voimavaroja neuvottelukunnan tarkoituksenmukaiseksi katsomalla tavalla."
Uskonnottomien ihmisoikeus- ja kulttuurijärjestönä Vapaa-ajattelijain liitto on aivan ilmeisesti kyseeseen tuleva taho.
Ihmisoikeusvaltuuskuntaanhan 2016-2020 ei nyt pyydetty järjestöjen edustajia, vaan henkilöiden hakemuksia. Tänne saatetaan pyytää järjestöjen esityksiä.
"Valtioneuvoston asetus
yhdenvertaisuusasioiden neuvottelukunnasta
Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään yhdenvertaisuusvaltuutetusta annetun lain
(1326/2014) 10 §:n nojalla:
1 §
Neuvottelukunnan puheenjohtajana toimii yhdenvertaisuusvaltuutettu. Neuvottelukunnassa on enintään 40 muuta jäsentä. Valtioneuvosto asettaa neuvottelukunnan yhdenvertaisuusvaltuutetun ehdotuksesta.
Neuvottelukunnassa tulee olla edustettuina yhdenvertaisuusasioihin keskeisesti liittyvät ministeriöt ja muut viranomaiset sekä syrjinnän ehkäisemisen kannalta merkittävät kansalaisjärjestöt ja muut toimijat.
Jos neuvottelukunnan jäsen eroaa kesken toimikauden, oikeusministeriö määrää hänen tilalleen jäljellä olevaksi toimikaudeksi samaa viranomaista tai tahoa edustavan uuden jäsenen.
Neuvottelukunta voi kutsua pysyviä asiantuntijoita.
Neuvottelukunta voi ottaa itselleen sihteerin.
2 §
Neuvottelukunnalla voi olla jaostoja.
Neuvottelukunta kokoontuu puheenjohtajan kutsusta.
Neuvottelukunta voi asettaa selvitys- ja työryhmiä sekä kutsua asiantuntijoita kokouksiinsa.
3 §
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä helmikuuta 2016."
En oikein ymmärrä. Eikö yhdenvertaisuus ole aika lailla keskeisimpiä perusoikeuksista, liki kaikkia muita leikkaava?
Ymmärtäisin, jos esimerkiksi liikuntavammaisten asialle olisi oma erillinen elimensä. Ja uskonnonvapauskin on erikoinen ja sillä voisi ehkä mielekkäästi olla oma valtuuskunta.
Mikä siis tulee olemaan näiden kahden suhde? Että jos muslimivarusmiestä kielletään säilyttämästä Koraania kasarmilla, hän voi valittaa IO-valtuuskuntaan --- paitsi jos huomaa että Raamattuja saa säilyttää, niin sitten kumpaan tahansa?
Yhvenvertaisuus on tosiaan ensimmäinen ja laaja-alainen perusoikeuksissa. On silti myös muita perus- ja ihmisoikeuksia. KP- ja TSS-oikeuksia.
"Yhdenvertaisuussuunnittelu
Valtion, kuntien ja kuntayhtymien viranomaisilla on velvollisuus laatia yhdenvertaisuussuunnitelma yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Velvoite koskee myös työnantajia, joilla on säännöllisesti vähintään 30 henkilöä palveluksessa sekä koulutuksen järjestäjiä. Uuden yhdenvertaisuuslain mukainen suunnitelma on oltava tehtynä 1.1.2017 mennessä. Yhdenvertaisuussuunnitelman voi yhdistää muuhun suunnitelmaan, kuten tasa-arvosuunnitelmaan tai sen voi tehdä omana erillisenä suunnitelmanaan.
Yhdenvertaisuussuunnitelmaan voi sisällyttää toimia, joiden avulla erilaiset väestöryhmät pääsevät yhdenvertaisesti käyttämään palveluja, esimerkiksi esteettömän liikkumisen varmistaminen, tulkkipalvelut, erikielisten esitteiden tuottaminen sekä esteettömien viestintäkanavien käyttäminen.
Yhdenvertaisuussuunnitelman sisällöksi on sisällytettävä myös viranomaisen rooli työnantajana yhdenvertaisuuden edistämiseksi.
Yhdenvertaisuusvaltuutettu voi saattaa suunnitteluvelvoitteen laiminlyöntiä koskevan asian yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan käsiteltäväksi. Lautakunta voi määrätä asianomaisen toimenpiteisiin velvollisuuksien täyttämiseksi, ja tarvittaessa asettaa antamansa määräyksen tehosteeksi uhkasakon."
http://www.syrjinta.fi/web/fi/yhdenvertaisuussuunnittelu
En ymmärrä.
Konkreettinen esimerkki ilman liittymää erityisesti uskonnonvapauteen. Tässä Tampereen yliopiston suunnitelma:
http://www.uta.fi/hallinto/tiedostot/Tasa_arvo_ja_yhdenvertaisuussuunnitelma.pdf
Mitä sellaista tuossa on, mitä ei voisi olla Turun yliopiston vastaavassa? Tai mitä erityisesti Tampereelle kuuluvaa tuossa pitäisi olla? Millä tavalla yhdenvertaisuus on edennyt paremmin, kun on tehty tuo paperi sen sijaan, että olisi yliopistojen yhteinen vastaava suunnitelma?
Sitä voi nyt miettiä tänä vuonna, sillä uuden lain mukainen uusi(ttu) suunnitelma pitää olla 1.1.2017. Mikä estää yliopistoja ja korkeakouluja tekemästä yhteistyötä? (Monikin asia;-)
Mikään ei tietysti estä yliopistoa kopioimasta suunnitelmaa toisesta yliopistosta. Tekijänoikeuttahan ei käsittääkseni sellaisella paperilla ole, koska se on viranomaisen asiakirja.
Mutta siis kaikkiaan näkisin järkevämmäksi ylemmän tason suunnitelmat, joissa olisi sitten erilliset pohdittavat kohdat juuri tätä yliopistoa, tätä kuntaa tms. kohti. Näitä siis tekisi joku yliopistojen yhteisfoorumi, Kuntaliitto jne.
Yhdenvertisuusneuvottlukunnna (ja ihmisoikeusvaltuuskunnan) lisäksi on olemassa myös yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta. Sen tehtäviin kuuluu ainakin seuraava:
"Yhdenvertaisuusvaltuutetun asettaman uhkasakon tuomitsee maksettavaksi yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta."
Duh. Näistä pitäisi kai kohta jo kirjoittaa uskonnonvapaus.fi:lle jonkinlainen yhteenveto. Tuntuu ainakin äkkiseltään melko sekavalta.
Tässä perustietoa: http://yvtltk.fi/fi/
Ilmeisesti uhkasakko voidaan asettaa ja määrätä maksettavaksi lähinnä yhdenvertaisuusvaltuutetun esityksestä.
Lautakunnan kokoonpano: http://www.oikeusministerio.fi/fi/index/ministerio/neuvottelu-jalautakunnat/yhdenvertaisuus-jatasa-arvolautakunta.html
Lautakunnalla on kuitenkin myös pieni henkilökunta (pääsihteeri ja osastosihteeri): http://yvtltk.fi/fi/index/lautakunta/yhdenvertaisuus-jatasa-arvolautakunnanjasenetjahenkilokunta.html
Tuo sanoo ainakin heti "Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan toimivaltaan ei kuulu - - uskonnon harjoittaminen."
Tämä on sikäli mielenkiintoista, että muuta aatteellista tai yhdistystoimintaa ei erikseen sanota. Ainakin tosiasiassa voi perustaa vaikka lintutieteellisen seuran, jonka jäseniksi otetaan vain naisia tms, mutta saako sen sanoa säännöissä? Joka tapauksessa on ikäänkuin erikseen nostettu esiin tuollainen "syrjintävapaan alueen" komplementti.
Aiheen sivuun, mutta tuolla oli tällainenkin: http://yvtltk.fi/fi/index/tiedotteet/2016/01/yhdenvertaisuus-jatasa-arvolautakunnantaysistuntolinjasiuudenyhdenvertaisuuslaintulkintaakolmepaatostavammaistenihmistenkohtuullisistamukautuksistajaesteettomyydesta..html
Otsikko on "Yhdistys ei ollut syrjinyt pyörätuolia käyttävää vammaista sisäänpääsyssä poliittiseen tilaisuuteen", mutta jutun perusteella olisi syrjintää jos vaikkapa Tampereen VA esittelisi säännöllisesti yhteikunnallisia tavoitteitaan esim. Telakan eläkerrassa tms. paikassa johon ei pääse pyörätuolilla.
Minulle tämä oli yllättävää. Yksityiselle yhdistyksellekin voidaan siis asettaa velvoite aktiivisesti varmistaa vammaisen pääsy ainakin säännöllisiin yleisötilaisuuksiin. Olen kuvitellut, että tuo koskee yrityksiä.
Yhdevertaisuusasioiden neuvottelukunnan nimittämistä odotetaan.
On odoteltu jo kotvan aikaa... Ao. asetus ei sano mitään siitä, koska tuo pitäisi ensimmäisen kerran asettaa.