Ruotsi voi olla sodassa parin vuoden kuluttua

Höpö höpö itsellesi vaan. Mene täyttämään niitä sossuhakemuksiasi.

No Calleko se siellä mielensä pahoitti tuosta Ruotsin sotahistoriasta. Että silleen.

Ruotsi voi taas turvautua Venäjän joukkoihin kuten talonpoikaiskapinan aikoihin,silloin venäläiset joukot olivat Ruotsissa vuoden ajan ja eivät halunneet palata venäjälle ,niin läheisiä sukulaisia nuo ruskit ovat toisilleen.

Kun näkisit millainen peräkammarin poika olen niin kusisit siihen vyölläsi roikkuvaan pussiin.

Natoa vastustavat persut sopivatkin hyvin rintamalle etulinjaan ryssien tykinruoaksi.

Turhapuron Uuno julisti ainakin yhden kerran sodan, minnes ne pakolaiset

No et sitten ainakaan lukenut lehtiartikkelia.

Olisit-edes-yrittänyt kirjoitti:

No et sitten ainakaan lukenut lehtiartikkelia.

Siinähän se riveillä ja rivien välissä on sullekkin luettavana. Kansallinen puolustus on yhtä kuin puolustus tapahtuu rajojen sisällä... isis uhkana on yhtä kuin matu ja mamusakki rajojen sisällä, kuka tietää milloin ja missä aktivoituu...ainoa varma aktivoituu joskus. Venäjä uhkana?? on vain hämäys edelliselle porukalle ja sinulle.

No mitähän voisit kuvitella?

noh, kerro mitä?

No onkos ne itse sotineet koskaan Suomalaisethan on sinne värvätty sotimaan niitä kolmekymmenvuotisia sotia. Että silleen.

Kenen-kanssa kirjoitti:

No mitähän voisit kuvitella?

ählyt ja swedut ottaa mittaa toisistaan

Ei swedut sodi koskaan ählyjä vastaan, swedut ovat lampaita.
Maa menee pikku hiljaa rappiolle.

Ei koskaan, siksi ovat niin vitun uunoja ja tilanne on nyt mikä on.

Sä tulit kakkareiästä etkö huomannu me tultiin siitä toisesta aukosta

Mistä tuo asenne kumpuaa? Siis tietämättömyys, onko tahallista tyhmyyttä vai aitoa tietämättömyyttä?

Miten erotat nykyisen Suomen ja Ruotsin aikaisen Itämaan maakunnan (Österlandet) jota nyt Suomi-Finlandiksi kutsutaan! Kaikki asukkaat olivat ruotsalaisia kielestä huolimatta! Myös teidän tuohivirsuissa ja pellavamekoissaan käyskennelleet esi-isänne ja äitinne!

Kertaa tai tutustu maidemme yhteiseen historiaan jo LOPETTAKAA TUO iänikuinen ja tyhmä RUOTSI-SUOMI vastakkainasettelu! Lukekaa historiaamme!

Sellaista ei ole ollut, Suomi on ollut kiinteä osa Ruotsin valtakuntaa, ja totta kai niin tämän puolen pohjanlahden ja läntisen maan osan väestö ovat olleet mukana niin sodassa kuun rauhassa!
Se on täysin turhaa kun meidän esipolvet siis ns. kantasuomalaisten ja ruotsalaisten yhteinen isänmaa oli valtakunta nimeltään Ruotsi!

Nyt Ruotsin kuninkaina pidetyt ja olleet vuoteen 1809 hallitsijoina olleet olivat niin suomea kuin ruotsia puhuvien kuninkaita ja koko valtakunnan hallinto oli molempia kieliä puhuvien hallintoa, vaikka virallinen kieli oli niissä jopa aina Venäjän vallan aikaa vuoteen 1865 ruotsin kieli, Venäjän hallinnassa Suomi oli vuoteen 1917!

Siis varsin lyhyen ajan verrattuna Ruotsin valtakuntaan kuulumiseen nähden, jota oli laskutavasta riippuen 600-700 vuotta ja itäistä maakuntaa hallinnoitiin tasavertaisesti muun maan osien kanssa!

Koko länsimainen kulttuuri ja sivistys tuli Suomen puolelle Ruotsin kautta ja ajalla, jopa lait joita yhäkin on olemassa mm. perustuslain muodossa!

Suome riistävät kuitenkin edelleen, koska puikoissa on jälleen kerran munattomat pellet.

Lukevat varmaan vanhoja dokumentteja ruotsin ryöstöretkistä ja runkkaavat?

Löydätkö suomeksi mitään dokumenttia venäläisten tyytyväisyydestä Putinin hallintoon? Et löydä.
Tiedätkö mitä on propaganda?

Eikö suomessa ole 200 natotrollia, siitä oli ihan lehdissäkin juttua.

Ei meitä huolita siihen liittoon. Sinne ei lusmuvaltioita huolita vaan sellaisia joilla on selkeä päämäärä.

Ruotsin sodat 1300 jatkoa...

1366 Valdemar Atterdagin Pohjois-Hallannin valloitus Tanska Ruotsin sisäisten taistelujen edelleen jatkuessa Valdemar Atterdag valtasi myös Pohjois-Hallannin.
1370-luvun alku Bo Joninpoika Gripin ja Danzigin sota Danzig 1370-luvun alussa Ruotsin mahtavin mies Bo Joninpoika Grip julisti sodan Danzigin hansakaupunkia vastaan. Sotatoimia ei kuitenkaan aloitetu koska Lyypekki pakotti Danzigin myönnytyksiin.
1375-1380 (n.) Eläkeläänien konflikti Norja Maunu Eerikinpojan kuoltua vuonna 1374 Ruotsin ja Norjan välille puhkesi mahdollisesti konflikti hänen eläkeläänitystensä hallunnasta. Tiedot ovat kuitenkin epävarmoja.
1377 Novgorodin hyökkäys Ouluun Novgorod Novgorodilaiset tekevät sotaretken Pohjois-Pohjanmaalle ja mahdollisesti hävittävät Oulun linnan.
1379-1381 Ruotsin osallistuminen Tanskan vallanperimyssotaan Tanska Valdemar Atterdagin kuoltua Tanskassa puhkesi vallanperimyssota. Valdemarin tyttären Margareetan ja Norjan kuningas Haakonin poika Olavi tunnustettiin Tanskan kuninkaaksi, mutta kilpailevana ehdokkaana oli Valdemarin toisen tyttären Ingeborgin ja Mecklenburgin Henrikin poika Albrekt. Henrikin veli Ruotsin kuningas Albrekt tuki samannimistä veljenpoikansa. Molemminpuolisten hävitysretkien jälkeen sota laantui vuonna 1381 ja Olavi säilytti Tanskan kruunun.
1384 Skoonen sota Tanska Vuonna 1384 Ruotsin kuningas Albrekt teki tuloksettoman hyökkäyksen Skooneen.
1388-1395 Albrecht Mecklenburgilaisen syrjäytyssota Kuningatar Margareeta liittolaisineen Vuonna 1388 tyytymättömyys Albrekt Mecklenburgilaista vsstaan kasvoi niin suureksi että Tanskan ja Norjan kuningatar Margareeta valittiin myös Ruotsin hallitsijaksi. Albrekt yrittää saada kruununsa takaisin asevoimin, mutta kärsi perusteellisen tappion Falköpingin taistelussa vuonna 1389. Konflikti kuitenkin pitkittyi aina vuoteen 1395 saakka Albrektin kannattajien puolustaessa sitkeästi Tukholmaa Margareetan joukkoja vastaan.
1395 Sotaretki Jaamaan Novgorod Novgorodilaisen kronikan mukaan ruotsalaiset tekivät epäonnistuneen hyökkäyksen Inkerinmaalle Jaaman kaupunkia vastaan.
1395-1398 Sotaretki Vitaaliveljiä vastaan Vitaalirauha (1398) Merirosvot Vitaaliveljet olivat entistä kuningasta Albrekt Mecklenburgilaista tukevia merirosvoja, jotka hävittivät pahoin Itämeren aluetta. Kalmarin unionin, Lyypekin, Hampurin, Preussin ja Riikan laivastot osallistuivat yhteiseen kampanjaan heitä vastaan. Vuonna 1398 Vitaaliveljet joutuivat luovuttamaan Ruotsissa hallitsemansa linnoitukset ja lähtemään Itämereltä.
1396 Sotaretki Laatokan pohjoispuolelle Novgorod Novgorodilainen kronikka kertoo ruotsalaisten sotaretkestä Laatokan pohjoispuoliseen Karjalaan.
1398 Saksalaisen ritarikunnan hyökkäys Gotlantiin Saksalainen ritarikunta Vuonna 1398 Saksalainen ritarikunta hyökkäsi merirosvojen tukikohdaksi muuttuneeseen Gotlantiin ja valtasi saaren.
1398 Sotaretki Knut Bonpoika Gripiä vastaan Sisällissota Edesmenneen Bo Joninpoika Gripin poika Knut kieltäytyi luovuttamasta hallitsemiaan Suomen linnoja kuningatar Margareetalle, jonka täytyi vallata ne asevoimin.
1399 Novgorodin hyökkäys pohjoiseen Novgorod Saksalainen kronikka kertoo novgorodilaisten sotaretkestä Pohjois-Suomeen ja Lappiin.

1400-luku

1403-1404 Gotlannin sota Saksalainen ritarikunta Kalmarin unionin yritys vallata asevoimin Saksalaisen ritarikunnan vuodesta 1398 lähtien miehittämä Gotlanti epäonnistui, mutta vuonna 1408 unioni osti Gotlannin ritarikunnalta.
1410-1435 Taistelu Slesvigista Vordingborgin rauha (1435) Schauenburgin kreivit liittolaisineen Kuningatar Margareeta ja hänen seuraajansa Eerik Pommerilainen kieltäytyivät hyväksymästä Schauenburgin suvun vaatimusta, että Slesvig kuului heille perinnöllisenä läänityksenä. Tämä johti 25-vuotiseen sotaan. Pääosa taisteluista tapahtui Slesvigissa, mutta merisota ulottui myös Kööpenhaminaan, Bornholmiin ja Skoonen rannikolle. Vordingborgin rauhassa sovittiin että Schauenburgit saisivat pitää Slesvigin kreivien kuolemaan saakka sekä lisäksi vielä kahden vuoden ajan.
1411 Sotaretki Tiurinlinnaan Novgorod Ruotsalaiset hävittävät Tiurinlinnan. Novgorodilaiset polttavat kostoksi Viipurin esikaupungin.
1434-1436 Engelbrektin kapina Sisällissota Korkea verotus, mielivaltaiset voudit ja tanskalaisten suosinta aiheuttivat rälssimies Engelbrekt Engelbrektinpojan johtaman kapinan kuningas Eerik Pommerilaista vastaan. Vuoden 1434 loppuun mennessä Engelbrektin talonpoikaisarmeija oli vallannut lähes koko Ruotsin. Kuningas suostui aselepoon, sillä hänen armeijansa oli sitoutunut Slesvigin sotaan. Vuonna 1436 taistelut alkoivat kuitenkin uudelleen, mutta Engelbrektin murha 4. huhtikuuta 1436 romahdutti kapinaliikkeen. Vastarinta Eerik Pommerilaisen hallintoa kohtaan jatkui kuitenkin edelleen.
1436-1439 Puken kapina ja 1430-luvun talonpoikaislevottomuudet Davidin kapina
Sisällissota Erik Puke, yksi Engelbrektin kapinan johtajista, aloitti joulukuussa .... >>> jatkuu

Ruotsin_sodat_jatkoa kirjoitti:

Ruotsin sodat 1300 jatkoa...

1366 Valdemar Atterdagin Pohjois-Hallannin valloitus Tanska Ruotsin sisäisten taistelujen edelleen jatkuessa Valdemar Atterdag valtasi myös Pohjois-Hallannin.
1370-luvun alku Bo Joninpoika Gripin ja Danzigin sota Danzig 1370-luvun alussa Ruotsin mahtavin mies Bo Joninpoika Grip julisti sodan Danzigin hansakaupunkia vastaan. Sotatoimia ei kuitenkaan aloitetu koska Lyypekki pakotti Danzigin myönnytyksiin.
1375-1380 (n.) Eläkeläänien konflikti Norja Maunu Eerikinpojan kuoltua vuonna 1374 Ruotsin ja Norjan välille puhkesi mahdollisesti konflikti hänen eläkeläänitystensä hallunnasta. Tiedot ovat kuitenkin epävarmoja.
1377 Novgorodin hyökkäys Ouluun Novgorod Novgorodilaiset tekevät sotaretken Pohjois-Pohjanmaalle ja mahdollisesti hävittävät Oulun linnan.
1379-1381 Ruotsin osallistuminen Tanskan vallanperimyssotaan Tanska Valdemar Atterdagin kuoltua Tanskassa puhkesi vallanperimyssota. Valdemarin tyttären Margareetan ja Norjan kuningas Haakonin poika Olavi tunnustettiin Tanskan kuninkaaksi, mutta kilpailevana ehdokkaana oli Valdemarin toisen tyttären Ingeborgin ja Mecklenburgin Henrikin poika Albrekt. Henrikin veli Ruotsin kuningas Albrekt tuki samannimistä veljenpoikansa. Molemminpuolisten hävitysretkien jälkeen sota laantui vuonna 1381 ja Olavi säilytti Tanskan kruunun.
1384 Skoonen sota Tanska Vuonna 1384 Ruotsin kuningas Albrekt teki tuloksettoman hyökkäyksen Skooneen.
1388-1395 Albrecht Mecklenburgilaisen syrjäytyssota Kuningatar Margareeta liittolaisineen Vuonna 1388 tyytymättömyys Albrekt Mecklenburgilaista vsstaan kasvoi niin suureksi että Tanskan ja Norjan kuningatar Margareeta valittiin myös Ruotsin hallitsijaksi. Albrekt yrittää saada kruununsa takaisin asevoimin, mutta kärsi perusteellisen tappion Falköpingin taistelussa vuonna 1389. Konflikti kuitenkin pitkittyi aina vuoteen 1395 saakka Albrektin kannattajien puolustaessa sitkeästi Tukholmaa Margareetan joukkoja vastaan.
1395 Sotaretki Jaamaan Novgorod Novgorodilaisen kronikan mukaan ruotsalaiset tekivät epäonnistuneen hyökkäyksen Inkerinmaalle Jaaman kaupunkia vastaan.
1395-1398 Sotaretki Vitaaliveljiä vastaan Vitaalirauha (1398) Merirosvot Vitaaliveljet olivat entistä kuningasta Albrekt Mecklenburgilaista tukevia merirosvoja, jotka hävittivät pahoin Itämeren aluetta. Kalmarin unionin, Lyypekin, Hampurin, Preussin ja Riikan laivastot osallistuivat yhteiseen kampanjaan heitä vastaan. Vuonna 1398 Vitaaliveljet joutuivat luovuttamaan Ruotsissa hallitsemansa linnoitukset ja lähtemään Itämereltä.
1396 Sotaretki Laatokan pohjoispuolelle Novgorod Novgorodilainen kronikka kertoo ruotsalaisten sotaretkestä Laatokan pohjoispuoliseen Karjalaan.
1398 Saksalaisen ritarikunnan hyökkäys Gotlantiin Saksalainen ritarikunta Vuonna 1398 Saksalainen ritarikunta hyökkäsi merirosvojen tukikohdaksi muuttuneeseen Gotlantiin ja valtasi saaren.
1398 Sotaretki Knut Bonpoika Gripiä vastaan Sisällissota Edesmenneen Bo Joninpoika Gripin poika Knut kieltäytyi luovuttamasta hallitsemiaan Suomen linnoja kuningatar Margareetalle, jonka täytyi vallata ne asevoimin.
1399 Novgorodin hyökkäys pohjoiseen Novgorod Saksalainen kronikka kertoo novgorodilaisten sotaretkestä Pohjois-Suomeen ja Lappiin.

1400-luku

1403-1404 Gotlannin sota Saksalainen ritarikunta Kalmarin unionin yritys vallata asevoimin Saksalaisen ritarikunnan vuodesta 1398 lähtien miehittämä Gotlanti epäonnistui, mutta vuonna 1408 unioni osti Gotlannin ritarikunnalta.
1410-1435 Taistelu Slesvigista Vordingborgin rauha (1435) Schauenburgin kreivit liittolaisineen Kuningatar Margareeta ja hänen seuraajansa Eerik Pommerilainen kieltäytyivät hyväksymästä Schauenburgin suvun vaatimusta, että Slesvig kuului heille perinnöllisenä läänityksenä. Tämä johti 25-vuotiseen sotaan. Pääosa taisteluista tapahtui Slesvigissa, mutta merisota ulottui myös Kööpenhaminaan, Bornholmiin ja Skoonen rannikolle. Vordingborgin rauhassa sovittiin että Schauenburgit saisivat pitää Slesvigin kreivien kuolemaan saakka sekä lisäksi vielä kahden vuoden ajan.
1411 Sotaretki Tiurinlinnaan Novgorod Ruotsalaiset hävittävät Tiurinlinnan. Novgorodilaiset polttavat kostoksi Viipurin esikaupungin.
1434-1436 Engelbrektin kapina Sisällissota Korkea verotus, mielivaltaiset voudit ja tanskalaisten suosinta aiheuttivat rälssimies Engelbrekt Engelbrektinpojan johtaman kapinan kuningas Eerik Pommerilaista vastaan. Vuoden 1434 loppuun mennessä Engelbrektin talonpoikaisarmeija oli vallannut lähes koko Ruotsin. Kuningas suostui aselepoon, sillä hänen armeijansa oli sitoutunut Slesvigin sotaan. Vuonna 1436 taistelut alkoivat kuitenkin uudelleen, mutta Engelbrektin murha 4. huhtikuuta 1436 romahdutti kapinaliikkeen. Vastarinta Eerik Pommerilaisen hallintoa kohtaan jatkui kuitenkin edelleen.
1436-1439 Puken kapina ja 1430-luvun talonpoikaislevottomuudet Davidin kapina
Sisällissota Erik Puke, yksi Engelbrektin kapinan johtajista, aloitti joulukuussa .... >>> jatkuu

Lue lisää

Ruotsin sodat 1400-luvun loppuun mukana monet nykyisen Suomen eli Österlandetin (Itämaan) paikkakuntia ja alueita:

1464-1465 Kaarle Knuutinpoika Bonden toinen syrjäytyssota Sisällissota Valtaistuimelle palannut Kaarle Knuutinpoika Bonde kohtasi merkittävää vastustusta, jota hän yritti turhaan asevoimin kukistaa. Tammikuussa 1465 Kaarle joutui uudelleen luopumaan valtaistuimesta.
1466-1467 Jöns Pentinpoika Oxenstiernan syrjäytyssota Sisällissota Epäsuosittua valtionhoitajaa Jöns Pentinpoika Oxenstiernaa vastaan puhkesi vuonna 1466 Nils Bonpoika Sturen johtama kapina. Kapinallisten saivat vuonna 1467 tuekseen Eerik Akselinpoika Tottin Suomesta tuomia joukkoja ja Oxenstierna joutui tunnustamaan tappionsa. Eerik Akselinpoika Tottista tuli Ruotsin uusi valtionhoitaja. Seuraavana vuonna hän tuki Kaarle Knuutinpoika Bonden paluuta Ruotsin kuninkaaksi.
1468-1469 Kaarle Knuutinpoika Bonden toinen sota Tanskaa vastaan Tanska Vuonna 1468 Kristian I yritti asevoimin päästä uudelleen Ruotsin hallitsijaksi. Hänen joukkonsa etenivät Etelä-Ruotsiin. Iivar Akselinpoika Tottin johtamat ruotsalaiset joukot joutuivat peräytymään tanskalaisten tieltä, mutta ryhtyivät lopulta taisteluun Länsi-Götanmaan Bjerkelundassa 28. maaliskuuta 1469. Vaikka tanskalaiset voittivat taistelun, Kristian I veti joukkonsa takaisin Tanskaan.
1469-1470 Eerik Kaarlenpoika Vaasan kapina Sisällissota Ritari Eerik Kaarlenpoika Vaasa aloitti vuonna 1469 kapinan kuningas Kaarle Knuutinpoika Bondea vastaan. Hän löi kunininkaan joukot Arbogan taistelussa talvella 1469, mutta seuraavana vuonna onni kääntyi. Kärsittyään kahdesti tappion Nils Sturen johtamille kuninkaan joukoille Eerik Kaarlenpoika joutui pakenemaan Tanskaan.
1469-1470 Kaarle Knuutinpoika Bonden kolmas sota Tanskaa vastaan Tanska Vuonna 1469 Kristian I yritti taas valloittaa itselleen Ruotsin kruunun. Sten Sture vanhemman johtamat ruotsalaiset joukot saivat Örestenin taistelussa uudenvuodenpäivänä 1470 suurvoiton. Tappion jälkeen tanskalaiset vetäytyivät omaan maahansa.
1471-1472 Sten Sture vanhemman sota Tanskaa vastaan Tanska Sten Sture vanhemman noustua Ruotsin valtionhoitajaksi kamppailu Tanskaa vastaan jatkui. Tanskalaisten hyökättyä vuonna 1471 Tukholmaan Sten Sture mobilisoi tuekseen Ruotsin talonpojat. Brunkebergin taistelussa 10. lokakuuta 1471 Tanskan armeija lyötiin perusteellisesti ja Kristian I joutui jälleen palaamaan Tanskaan.
1473-1475 Ensimmäinen sotaretki Liivinmaalle Saksalainen ritarikunta Suomea hallitsevat mahtavaan Tott-sukuun kuuluvat veljekset Eerik Akselinpoika ja Lauri Akselinpoika sekaantuivat Saksalaisen ritarikunnan sisäisiin taisteluihin ja miehittivät Tallinnan ja Narvan. Konflikti kuitenkin hiipui nopeasti ja ruotsalaiset joukot vetäytyivät.
1475 Eerik Akselinpoika Tottin ensimmäinen Venäjän-sota Venäjä Vuonna 1475 alkoi Viipurin linnanpäällikkö Eerik Akselinpoika Tott rakentaa Savoon uutta linnaa, Olavinlinnaa. Rakennustyöt johtivat sotaan Ruotsin ja Venäjän välillä. Sotatoimet rajoittuivat hävitysretkiin ja rauha solmittiin uudelleen jo seuraavana vuonna.
1478 Toinen sotaretki Liivinmaalle Saksalainen ritarikunta Vuonna 1475 tekee Ruotsi yritti puuttua Saksalaisen ritarikunnan ja Riian kaupungin välisiin taisteluihin. Ruotsalaiset joukot olivat liian heikkoja saadakseen mitään aikaan ja joutuivat palaamaan kotimaahan tyhjin käsin.
1479-1482 Eerik Akselinpoika Tottin toinen Venäjän-sota Venäjä Novgorodilaisten tehtyä hävitysretken Savoon Viipurin ja Olavinlinnan linnanpäällikkö Eerik Akselinpoika Tott tekee kostoretken Venäjän Karjalaan ja saa kronikkatietojen mukaan suuren voiton.
1485-1486 Kolmas sotaretki Liivinmaalle Saksalainen ritarikunta Vuonna 1485 Ruotsin joukot palasivat Liivinmaalle, jossa käytiin taisteluja Saksalaisen ritarikunnan ja Riian kaupungin välillä. Ruotsalaset eivät kuitenkaan osallistuneet taisteluihin vaan alkoivat toimia rauhanvälittäjinä. Toukokuussa vuonna 1486 ritarikunta ja Riika solmivatkin rauhan.
1487 Sten Sture vanhemman taistelu Tott-sukua vastaan Sisällissota Vuonna 1487 Sten Sture vanhempi aloitti hyökkäyksen mahtavaa Tott-sukua vastaan. Useimmat Tottien linnoitukset vallattiin nopeasti ja Iivar Akselinpoika Tottin oli pakko luovuttaa Gotlanti sekä Visborgin linnoitus Tanskalle. Sota merkitsi loppua Tottien valta-asemalle.
1495-1497 Vanha viha Novgorodin rauha (1497) Venäjä Ruotsin ja Venäjän välinen sota, jossa Suomea hävitetään pahasti. Iivana III Suuri on ensimmäinen koko Venäjän suuriruhtinas. Sodan aikana Viipurin linna ja Olavinlinna piiritetään, mutta niitä ei kyetä valtaamaan (Viipurin pamaus vuonna 1495).
1497 Sten Sture vanhemman syrjäytyssota Tanska Vuonna 1497 Sten Sture vanhemman ja hänen kotimaisten vastustajiensa riidat kärjistyivät avoimeksi konfliktiksi. Sten Sturen joukot hyökkäsivät Uppsalan piispankartanoon, Almarestäketiin ja muihin opposition hallussa oleviin linnoituksiin. Kesällä tanskalaiset sekaantuivat sotaan ja heidän pääjoukkonsa etenivät kohti Tukholmaa. St

Ruotsin-Suomen-sodat kirjoitti:

Ruotsin sodat 1400-luvun loppuun mukana monet nykyisen Suomen eli Österlandetin (Itämaan) paikkakuntia ja alueita:

1464-1465 Kaarle Knuutinpoika Bonden toinen syrjäytyssota Sisällissota Valtaistuimelle palannut Kaarle Knuutinpoika Bonde kohtasi merkittävää vastustusta, jota hän yritti turhaan asevoimin kukistaa. Tammikuussa 1465 Kaarle joutui uudelleen luopumaan valtaistuimesta.
1466-1467 Jöns Pentinpoika Oxenstiernan syrjäytyssota Sisällissota Epäsuosittua valtionhoitajaa Jöns Pentinpoika Oxenstiernaa vastaan puhkesi vuonna 1466 Nils Bonpoika Sturen johtama kapina. Kapinallisten saivat vuonna 1467 tuekseen Eerik Akselinpoika Tottin Suomesta tuomia joukkoja ja Oxenstierna joutui tunnustamaan tappionsa. Eerik Akselinpoika Tottista tuli Ruotsin uusi valtionhoitaja. Seuraavana vuonna hän tuki Kaarle Knuutinpoika Bonden paluuta Ruotsin kuninkaaksi.
1468-1469 Kaarle Knuutinpoika Bonden toinen sota Tanskaa vastaan Tanska Vuonna 1468 Kristian I yritti asevoimin päästä uudelleen Ruotsin hallitsijaksi. Hänen joukkonsa etenivät Etelä-Ruotsiin. Iivar Akselinpoika Tottin johtamat ruotsalaiset joukot joutuivat peräytymään tanskalaisten tieltä, mutta ryhtyivät lopulta taisteluun Länsi-Götanmaan Bjerkelundassa 28. maaliskuuta 1469. Vaikka tanskalaiset voittivat taistelun, Kristian I veti joukkonsa takaisin Tanskaan.
1469-1470 Eerik Kaarlenpoika Vaasan kapina Sisällissota Ritari Eerik Kaarlenpoika Vaasa aloitti vuonna 1469 kapinan kuningas Kaarle Knuutinpoika Bondea vastaan. Hän löi kunininkaan joukot Arbogan taistelussa talvella 1469, mutta seuraavana vuonna onni kääntyi. Kärsittyään kahdesti tappion Nils Sturen johtamille kuninkaan joukoille Eerik Kaarlenpoika joutui pakenemaan Tanskaan.
1469-1470 Kaarle Knuutinpoika Bonden kolmas sota Tanskaa vastaan Tanska Vuonna 1469 Kristian I yritti taas valloittaa itselleen Ruotsin kruunun. Sten Sture vanhemman johtamat ruotsalaiset joukot saivat Örestenin taistelussa uudenvuodenpäivänä 1470 suurvoiton. Tappion jälkeen tanskalaiset vetäytyivät omaan maahansa.
1471-1472 Sten Sture vanhemman sota Tanskaa vastaan Tanska Sten Sture vanhemman noustua Ruotsin valtionhoitajaksi kamppailu Tanskaa vastaan jatkui. Tanskalaisten hyökättyä vuonna 1471 Tukholmaan Sten Sture mobilisoi tuekseen Ruotsin talonpojat. Brunkebergin taistelussa 10. lokakuuta 1471 Tanskan armeija lyötiin perusteellisesti ja Kristian I joutui jälleen palaamaan Tanskaan.
1473-1475 Ensimmäinen sotaretki Liivinmaalle Saksalainen ritarikunta Suomea hallitsevat mahtavaan Tott-sukuun kuuluvat veljekset Eerik Akselinpoika ja Lauri Akselinpoika sekaantuivat Saksalaisen ritarikunnan sisäisiin taisteluihin ja miehittivät Tallinnan ja Narvan. Konflikti kuitenkin hiipui nopeasti ja ruotsalaiset joukot vetäytyivät.
1475 Eerik Akselinpoika Tottin ensimmäinen Venäjän-sota Venäjä Vuonna 1475 alkoi Viipurin linnanpäällikkö Eerik Akselinpoika Tott rakentaa Savoon uutta linnaa, Olavinlinnaa. Rakennustyöt johtivat sotaan Ruotsin ja Venäjän välillä. Sotatoimet rajoittuivat hävitysretkiin ja rauha solmittiin uudelleen jo seuraavana vuonna.
1478 Toinen sotaretki Liivinmaalle Saksalainen ritarikunta Vuonna 1475 tekee Ruotsi yritti puuttua Saksalaisen ritarikunnan ja Riian kaupungin välisiin taisteluihin. Ruotsalaiset joukot olivat liian heikkoja saadakseen mitään aikaan ja joutuivat palaamaan kotimaahan tyhjin käsin.
1479-1482 Eerik Akselinpoika Tottin toinen Venäjän-sota Venäjä Novgorodilaisten tehtyä hävitysretken Savoon Viipurin ja Olavinlinnan linnanpäällikkö Eerik Akselinpoika Tott tekee kostoretken Venäjän Karjalaan ja saa kronikkatietojen mukaan suuren voiton.
1485-1486 Kolmas sotaretki Liivinmaalle Saksalainen ritarikunta Vuonna 1485 Ruotsin joukot palasivat Liivinmaalle, jossa käytiin taisteluja Saksalaisen ritarikunnan ja Riian kaupungin välillä. Ruotsalaset eivät kuitenkaan osallistuneet taisteluihin vaan alkoivat toimia rauhanvälittäjinä. Toukokuussa vuonna 1486 ritarikunta ja Riika solmivatkin rauhan.
1487 Sten Sture vanhemman taistelu Tott-sukua vastaan Sisällissota Vuonna 1487 Sten Sture vanhempi aloitti hyökkäyksen mahtavaa Tott-sukua vastaan. Useimmat Tottien linnoitukset vallattiin nopeasti ja Iivar Akselinpoika Tottin oli pakko luovuttaa Gotlanti sekä Visborgin linnoitus Tanskalle. Sota merkitsi loppua Tottien valta-asemalle.
1495-1497 Vanha viha Novgorodin rauha (1497) Venäjä Ruotsin ja Venäjän välinen sota, jossa Suomea hävitetään pahasti. Iivana III Suuri on ensimmäinen koko Venäjän suuriruhtinas. Sodan aikana Viipurin linna ja Olavinlinna piiritetään, mutta niitä ei kyetä valtaamaan (Viipurin pamaus vuonna 1495).
1497 Sten Sture vanhemman syrjäytyssota Tanska Vuonna 1497 Sten Sture vanhemman ja hänen kotimaisten vastustajiensa riidat kärjistyivät avoimeksi konfliktiksi. Sten Sturen joukot hyökkäsivät Uppsalan piispankartanoon, Almarestäketiin ja muihin opposition hallussa oleviin linnoituksiin. Kesällä tanskalaiset sekaantuivat sotaan ja heidän pääjoukkonsa etenivät kohti Tukholmaa. St

Lue lisää

Ruotsin sotia alk. 1500-luvulta... mukana nyk. Suomen alueita / Österlandet
---
1499 Olavinlinnan seudun rajavälikohtaukset Venäjä Vuonna 1499 Olavinlinnan seudulla tapahtui vakavia rajavälikohtauksia, koska venäläisten mielestä vasta rakennettu Olavinlinna oli heidän puolellaan rajaa. 14. syyskuuta vuonna 1504 Viipurin linnanpäällikkö Eerik Tuurenpoika Bielke solmi venäläisten kanssa 20-vuotisen aselevon.

1500-luku

1500 Sotaretki Ditmarskeniin Ditmarskenilaiset Vuonna 1500 kuningas Hannu yritti alistaa valtaansa Luoteis-Holsteinissa sijaitsevan Ditmarskenin vapaat talonpojat. Kuninkaan joukot kärsivät jo samana vuonna kirvelevän tappion Hemmingstedtissa ja sotaretki epäonnistui.
1501-1503 Kuningas Hannun syrjäytyssota Sisällissota Vuosi 1501 tyytymättömyys kuningas Hannua vastaan saavutti huippunsa ja entisen valtiohoitaja Sten Sture vanhemman johdolla puhkesi kapina. Kapinalliset valtasivat Tukholman 9. toukokuuta 1502. Saman vuoden kesällä kuningas Hannun poika Kristian valloitti Älvsborgin, mutta joutuessaan perääntymään hän poltti linnoituksen. Vuonna 1503 ruotsalaiset tekivät hyökkäyksiä Norjaan ja Blekingeen. Valtiohoitaja Sten Sture vanhempi kuoli joulukuussa 1503.
1504-1512 Svante Niilonpojan sota Tanskaa vastaan Juuttiviha
Tanska Sodan Tanskaa vastaan edelleen jatkuessa Ruotsin uudeksi valtionhoitajaksi nousi Svante Niilonpoika. Sotatoimet keskittyivät aluksi tanskalaisten käsissä pysyneen Kalmarin ympäristöön. Vuosien 1506 ja 1509 välillä käytiin pääasiassa merisotaa. Tanskalaisen amiraalin Otto Rudin joukot ryöstivät Turun kaupungin vuonna 1509. Ruotsalaiset tekivät vuonna 1510 epäonnistuneen hyökkäyksen Skooneen ja seuraavana vuonna kuningas Hannu hyökkäsi vuorostaan Norjan Bohuslänistä Ruotsiin. Hyökkäys kuitenkin keskeytyi pian. Svante Niilonpoika kuoli 2. tammikuuta 1512.
1512-1520 Sten Sture nuoremman sota Tanskaa vastaan Tanska 19-vuotias Sten Sture nuorempi nousi Ruotsin uudeksi valtionhoitajaksi ja sota Tanskaa vastaan jatkui edelleen. Kuningas Hannu kuoli vuonna 1513 ja Tanskan valtaistuimelle nousi hänen poikansa Kristian II. Vuoteen 1516 saakka käytiin pitkällisiä, mutta lopulta epäonnistuneita neuvotteluja sodan lopettamisesta. Vuosina 1517 ja 1518 tanskalaiset tekivät epäonnistuneita hyökkäyksiä Ruotsia vastaan. Uusi hyökkäys vuonna 1520 johti tanskalaisten voittoon Bogesundin taistelussa. Sten Sture nuorempi menehtyi taistelussa saamiinsa vammoihin ja Kristian II tunnustettiin Ruotsin kuninkaaksi.
1521–1523 Ruotsin vapaussota Malmön resessi (1524) Tanska Tukholman verilöylyn jälkeen Kustaa Eerikinpoika Vaasan johtama kapinaliike karkottaa tanskalaiset Lyypekin tuella.
1534–1536 Kreivisota Kööpenhaminan rauha (1537) Lyypekki ja Kristian II kannattajat Tanskan kanssa liittoutunut Ruotsi irrottautuu Lyypekin holhouksesta.
1542–1543 Dacken kapina Etelä-Ruotsin talonpojat Nils Dacken johtama laaja talonpoikaiskapina.
1554–1557 Suuri Venäjän sota Novgorodin rauha (1557) Venäjä Joutselän taistelussa Karjalankannaksella lyödään venäläinen hyökkäysosasto. Rauhanneuvottelijana toiminut Mikael Agricola kuolee matkalla neuvotteluista Kuolemanjärven Kyröniemen kylässä 9. huhtikuuta 1557.
1563–1570 Pohjoismaiden seitsenvuotinen sota Stettinin rauha (1570) Tanska ja Lyypekki Ruotsi ja Tanska kamppailivat tässä sodassa Pohjoismaiden ja Itämeren herruudesta. Tanskalaisten onnistui sodan alussa valloittaa tärkeä Älvsborgin linnoitus. Axtornan taistelu. Tanska ja Lyypekki kävivät myös kauppasotaa Ruotsia vastaan Pohjanmerellä ja Itämerellä. Molemminpuolisen sotaväsymyksen seurauksena sota päättyi ilman aluemuutoksia.
1561–1570 Liivinmaan sota Puola ja Liivinmaan aateli Taisteluita Liivinmaalla. Sota päättyy Puolan kuninkaan vävyn, Juhana III:n, tullessa Ruotsin kuninkaaksi.
1570–1595 Pitkä viha Täyssinän rauha (1595) Venäjä 25-vuotinen sota Venäjää vastaan. Sodan katkaisee kolme pitkää aselepoa, joiden välillä ja joskus kestäessäkin Suomessa, Liivinmaalla, Inkerissä, Luoteis-Venäjällä, Lapissa ja Karjalassa tehdään sota- ja hävitysretkiä. Oulujärven alueen uudisasutus kärsii vakavaa tuhoa. Helsinki ja Porvoo hävitetään. Erityisesti 1580-luvulla käydään rappasotaa aselevosta huolimatta: pohjalaiset ja vienalaiset talonpojat tekevät julmia hävitysretkiä toistensa kimppuun. Täyssinän rauhassa 1595 määritellään Ruotsin itäraja ja Venäjä tunnustaa Ruotsin omistukset Liivinmaalla.
1596–1597 Nuijasota Suomalaiset talonpojat Pohjalaiset, hämäläiset ja savolaiset talonpojat nousivat kapinaan verotusta, riistoa ja sotilasterroria vastaan. Suuri määrä talonpoikia tapettiin ja kapinajohtaja Jaakko Ilkka mestattiin. Kapinaa voidaan pitää esinäytöksenä kuningas Sigismundin ja Kaarle-herttuan valtataistelussa.
1597–1599 Sigismundin ja Kaarlen valtataistelu Stångebron aselepo Sigismund kannattajineen, Puola Katolisen kuningas Sigismundin ja hänen veljenpoikansa Kaarle-herttuan (tuleva Kaarle IX) pitkään jatkuneet kiistat kärjistyivät vuonna 1597, kun Kaarle alkoi koota armeijaa Sigismun

Ruotsin sotia 1600-luvulla mukana Österlandet (Suomi).
---

1600-luku

1600–1629 Puolan sota Altmarkin rauha (1629) Puola Ruotsi ja Puola taistelevat Liivinmaan herruudesta. Ruotsi tekee Kaarle IX:n hallitessa kaksi suurta hyökkäystä Liivinmaalla, mutta molemmat epäonnistuvat. Kirkholman taistelussa vuonna 1605 puolalaiset lyövät lähes kolminkertaisen ruotsalais-suomalaisen ylivoiman. Ruotsi valloittaa Kustaa II Aadolfin johdolla Riian vuonna 1622. Olivan taistelu vuonna 1627 päättyy Ruotsin tappioon, mutta vuoteen 1629 mennessä Kustaa Aadolf onnistuu saamaan Liivinmaan herruuden ja pakottamaan Puolan rauhaan vietyään sotatoimet Preussiin asti.
1609–1610 De la Gardien sotaretki Puola, venäläiset kapinalliset Maaliskuu lopulla vuonna 1609 marssivat Jacob De la Gardien komentamat ruotsalaiset joukot Venäjälle tavoitteenaan turvata tsaari Vasili Šuiskin paikka valtaistuimella. Puola tuki Vasilia vastaan noussutta kapinaa. De la Gardien onnistui edetä Moskovaan, mutta 24. kesäkuuta 1610 hän kärsi Klušinossa tappion puolalaisille joukoille ja joutui vetäytymään Ruotsin alueelle.
1610–1617 Inkerin sota Stolbovan rauha (1617) Venäjä Ruotsi ja Puola sekaantuvat Venäjän sisäisiin valtataisteluihin. Jakob De la Gardien joukot miehittävät Novgorodia ja Moskovaa. Stolbovan rauhassa 1617 Ruotsi saa Käkisalmen läänin ja Inkerinmaan. Novgorod kuitenkin joudutaan luovuttamaan eikä ruotsalaista prinssiä saada Venäjän tsaariksi.
1611–1613 Kalmarin sota Knäredin rauha (1613) Tanska Etelä-Ruotsin alueella käyty tappiollinen sota Tanskaa vastaan.
1630–1648 Kolmikymmenvuotinen sota Westfalenin rauha Pyhän Saksalais-Roomalaisen valtakunnan keisari liittolaisineen Ruotsi liittyy mukaan Saksaa runtelevaan suursotaan vuonna 1630. Breitenfeldin ensimmäinen ja toinen taistelu. Lützenin taistelu. Vakava tappio Nördlingenin taistelussa vuonna 1634, mutta Ruotsi kykenee toipumaan. Westfalenin rauhassa vuonna 1648 Ruotsi nousee suurvallaksi ja saa hallintaansa alueita Saksassa.
1643–1645 Torstensonin sota Brömsebron rauha (1645) Tanska Tanska julistaa sodan Ruotsille jonka voimat on jo sidottu Kolmikymmenvuotiseen sotaan, mutta kärsii tappion. Lennart Torstenson komentaa Ruotsin joukkoja. Brömsebron rauhassa mm. Gotlanti, Saarenmaa, Jämtland ja Härjedalen siirtyvät Ruotsille.
1654 Ensimmäinen Bremenin sota Staden rauha (1654) Bremen Ruotsi yritti pakottaa Bremenin tunnustamaan yliherruutensa. Rauhansopimuksessa todettiin epämääräisesti että Ruotsin kuninkaalla oli kaupungissa samat valtaoikeudet, joita Bremenin arkkipiispat olivat aikaisemmin nauttineet.
1655–1661
Pohjan sota
Ruptuurisota
Roskilden rauha Tanskan kanssa (1658)
Olivan rauha Puolan kanssa (1660)
Kööpenhaminan rauha Tanskan kanssa(1660)
Kardisin rauha Venäjän kanssa (1661)
Puola, Venäjä, Tanska Puolan kruunua havitteleva Kaarle X Kustaa valloittaa Varsovan, mutta joutuu perääntymään katolisen kansannousun johdosta. Tämän jälkeen Ruotsin uusi suurhyökkäys liitossa Brandenburgin kanssa. Varsovan taistelussa vuonna 1658 saavutetusta voitosta huolimatta edessä on taas perääntyminen Itämeren rannikolle. Tanskan julistettua sodan Kaarle X Kustaa lähtee Puolasta ja hyökkää etelästä Tanskan kimppuun. Kuuluisa "jäämarssi" Iso-Beltin salmen yli Själlantiin. Roskilden rauhassa Ruotsi saa suuret alueet: Skånen, Blekingen, Hallandin ja Bohuslänin, Bornholmin saaren sekä Trondheimin läänin Norjasta. Ruotsi kuitenkin rikkoo rauhan ja hyökkää uudestaan vielä samana vuonna (1658) lopettaakseen Tanskan itsenäisyyden. Kööpenhaminan piiritys epäonnistuu ja Juutinrauman meritaistelussa Hollannin laivaston tukema Tanska turvaa itsenäisyytensä. Kööpenhaminan rauhassa vuonna 1660 Ruotsi joutuu palauttamaan Bornholmin ja Trondheimin läänin, mutta ei Skånea ja sen naapurimaakuntia. Ruotsin voimien ollessa sidottuina etelään Venäjä on hyökännyt Liivinmaalle, Inkeriin, Karjalaan ja Suomeen, mutta hyökkäys torjutaan alivoimasta huolimatta. Ortodoksinen talonpoikaisväestö tukee venäläisiä. Venäläisten perääntyessä Käkisalmen läänin ortodoksiväestöä pakenee runsaasti Venäjälle. Ruotsin Karjala luterilaistuu ja suomalaistuu. Välirauhaa seuraa Kardisin rauha vuonna 1661. Stolbovan rauhassa 1617 päätetty valtakunnanraja pysyi ennallaan. Jo tätä ennen Olivan rauha vuonna 1660 on päättänyt Ruotsin ja Puolan vuodesta 1598 jatkuneen kruununperimysriidan eli Kuusikymmenvuotisen sodan.
1666 Toinen Bremenin sota Habenhausenin rauha (1666) Bremen Ruotsi tavoitteli edelleenkin Bremenin yliherruutta. Rauhansopimuksessa todettiin että Bremen oli suoraan keisarin alainen, mutta pidättyisi oikeudestaan osallistua Saksan valtiopäiville vuoteen 1700 saakka. Tulos oli käytännössä tappio Ruotsille.
1674–1679 Ranskan-Hollannin sota Skoonen sota
Saint Germainin rauha Brandenburgin kanssa (1679)
Nijmegenin rauha Hollannin kanssa (1679)
Lundin rauha Tanskan kanssa (1679)
Brandenburg, Hollanti, Tanska liitolaisineen Ruotsi yhtyi Ranskan liittolaisena sotaan Brandenburgia ja Hollantia vastaan, mutta kärsi murska

Ruotsin_sotia_1600-l kirjoitti:

Ruotsin sotia 1600-luvulla mukana Österlandet (Suomi).
---

1600-luku

1600–1629 Puolan sota Altmarkin rauha (1629) Puola Ruotsi ja Puola taistelevat Liivinmaan herruudesta. Ruotsi tekee Kaarle IX:n hallitessa kaksi suurta hyökkäystä Liivinmaalla, mutta molemmat epäonnistuvat. Kirkholman taistelussa vuonna 1605 puolalaiset lyövät lähes kolminkertaisen ruotsalais-suomalaisen ylivoiman. Ruotsi valloittaa Kustaa II Aadolfin johdolla Riian vuonna 1622. Olivan taistelu vuonna 1627 päättyy Ruotsin tappioon, mutta vuoteen 1629 mennessä Kustaa Aadolf onnistuu saamaan Liivinmaan herruuden ja pakottamaan Puolan rauhaan vietyään sotatoimet Preussiin asti.
1609–1610 De la Gardien sotaretki Puola, venäläiset kapinalliset Maaliskuu lopulla vuonna 1609 marssivat Jacob De la Gardien komentamat ruotsalaiset joukot Venäjälle tavoitteenaan turvata tsaari Vasili Šuiskin paikka valtaistuimella. Puola tuki Vasilia vastaan noussutta kapinaa. De la Gardien onnistui edetä Moskovaan, mutta 24. kesäkuuta 1610 hän kärsi Klušinossa tappion puolalaisille joukoille ja joutui vetäytymään Ruotsin alueelle.
1610–1617 Inkerin sota Stolbovan rauha (1617) Venäjä Ruotsi ja Puola sekaantuvat Venäjän sisäisiin valtataisteluihin. Jakob De la Gardien joukot miehittävät Novgorodia ja Moskovaa. Stolbovan rauhassa 1617 Ruotsi saa Käkisalmen läänin ja Inkerinmaan. Novgorod kuitenkin joudutaan luovuttamaan eikä ruotsalaista prinssiä saada Venäjän tsaariksi.
1611–1613 Kalmarin sota Knäredin rauha (1613) Tanska Etelä-Ruotsin alueella käyty tappiollinen sota Tanskaa vastaan.
1630–1648 Kolmikymmenvuotinen sota Westfalenin rauha Pyhän Saksalais-Roomalaisen valtakunnan keisari liittolaisineen Ruotsi liittyy mukaan Saksaa runtelevaan suursotaan vuonna 1630. Breitenfeldin ensimmäinen ja toinen taistelu. Lützenin taistelu. Vakava tappio Nördlingenin taistelussa vuonna 1634, mutta Ruotsi kykenee toipumaan. Westfalenin rauhassa vuonna 1648 Ruotsi nousee suurvallaksi ja saa hallintaansa alueita Saksassa.
1643–1645 Torstensonin sota Brömsebron rauha (1645) Tanska Tanska julistaa sodan Ruotsille jonka voimat on jo sidottu Kolmikymmenvuotiseen sotaan, mutta kärsii tappion. Lennart Torstenson komentaa Ruotsin joukkoja. Brömsebron rauhassa mm. Gotlanti, Saarenmaa, Jämtland ja Härjedalen siirtyvät Ruotsille.
1654 Ensimmäinen Bremenin sota Staden rauha (1654) Bremen Ruotsi yritti pakottaa Bremenin tunnustamaan yliherruutensa. Rauhansopimuksessa todettiin epämääräisesti että Ruotsin kuninkaalla oli kaupungissa samat valtaoikeudet, joita Bremenin arkkipiispat olivat aikaisemmin nauttineet.
1655–1661
Pohjan sota
Ruptuurisota
Roskilden rauha Tanskan kanssa (1658)
Olivan rauha Puolan kanssa (1660)
Kööpenhaminan rauha Tanskan kanssa(1660)
Kardisin rauha Venäjän kanssa (1661)
Puola, Venäjä, Tanska Puolan kruunua havitteleva Kaarle X Kustaa valloittaa Varsovan, mutta joutuu perääntymään katolisen kansannousun johdosta. Tämän jälkeen Ruotsin uusi suurhyökkäys liitossa Brandenburgin kanssa. Varsovan taistelussa vuonna 1658 saavutetusta voitosta huolimatta edessä on taas perääntyminen Itämeren rannikolle. Tanskan julistettua sodan Kaarle X Kustaa lähtee Puolasta ja hyökkää etelästä Tanskan kimppuun. Kuuluisa "jäämarssi" Iso-Beltin salmen yli Själlantiin. Roskilden rauhassa Ruotsi saa suuret alueet: Skånen, Blekingen, Hallandin ja Bohuslänin, Bornholmin saaren sekä Trondheimin läänin Norjasta. Ruotsi kuitenkin rikkoo rauhan ja hyökkää uudestaan vielä samana vuonna (1658) lopettaakseen Tanskan itsenäisyyden. Kööpenhaminan piiritys epäonnistuu ja Juutinrauman meritaistelussa Hollannin laivaston tukema Tanska turvaa itsenäisyytensä. Kööpenhaminan rauhassa vuonna 1660 Ruotsi joutuu palauttamaan Bornholmin ja Trondheimin läänin, mutta ei Skånea ja sen naapurimaakuntia. Ruotsin voimien ollessa sidottuina etelään Venäjä on hyökännyt Liivinmaalle, Inkeriin, Karjalaan ja Suomeen, mutta hyökkäys torjutaan alivoimasta huolimatta. Ortodoksinen talonpoikaisväestö tukee venäläisiä. Venäläisten perääntyessä Käkisalmen läänin ortodoksiväestöä pakenee runsaasti Venäjälle. Ruotsin Karjala luterilaistuu ja suomalaistuu. Välirauhaa seuraa Kardisin rauha vuonna 1661. Stolbovan rauhassa 1617 päätetty valtakunnanraja pysyi ennallaan. Jo tätä ennen Olivan rauha vuonna 1660 on päättänyt Ruotsin ja Puolan vuodesta 1598 jatkuneen kruununperimysriidan eli Kuusikymmenvuotisen sodan.
1666 Toinen Bremenin sota Habenhausenin rauha (1666) Bremen Ruotsi tavoitteli edelleenkin Bremenin yliherruutta. Rauhansopimuksessa todettiin että Bremen oli suoraan keisarin alainen, mutta pidättyisi oikeudestaan osallistua Saksan valtiopäiville vuoteen 1700 saakka. Tulos oli käytännössä tappio Ruotsille.
1674–1679 Ranskan-Hollannin sota Skoonen sota
Saint Germainin rauha Brandenburgin kanssa (1679)
Nijmegenin rauha Hollannin kanssa (1679)
Lundin rauha Tanskan kanssa (1679)
Brandenburg, Hollanti, Tanska liitolaisineen Ruotsi yhtyi Ranskan liittolaisena sotaan Brandenburgia ja Hollantia vastaan, mutta kärsi murska

Lue lisää

Ruotsin sotia 1700-luvulla mukana Österlandet l. Itäinen maakunta l. Suomi.
---

1700-luku

1700–1721 Suuri Pohjan sota Tukholman rauha Hannoverin kanssa (1719)
Tukholman rauha Preussin kanssa (1720)
Frederiksborgin rauha Tanskan kanssa (1720)
Uudenkaupungin rauha Venäjän kanssa (1721)
Tanska, Venäjä, Puola, Hannover, Preussi Saksin, Tanskan ja Venäjän yhteinen hyökkäys Ruotsin kimppuun. Aluksi Ruotsi tyrmää kaikki hyökkääjät yksi kerrallaan (esim. Narvan taistelu), mutta Kaarle XII:n johtama armeija kohtaa lopulta tuhonsa Ukrainassa Pultavan taistelussa Moskovaan pyrkiessään. Helsingborgin taistelu Skoonessa. Pietari Suuren Venäjä miehittää Suomen vuosina 1713–1714 nousten Itämeren hallitsevaksi suurvallaksi. Kostianvirran taistelu Hämeessä. Napuen taistelu Pohjanmaalla. Kajaanin linnan piiritys. Isoviha. Uudenkaupungin rauha vuonna 1721 lopettaa Ruotsin suurvalta-aseman, ja luovuttaa Venäjälle mm. Liivinmaan ja Viron, Inkerinmaan ja suuren osan Karjalaa.
1741–1743 Hattujen sota Turun rauha (1743) Venäjä Hattupuolueen epäonnistunut revanssisota Venäjää vastaan. Lappeenrannan taistelu. Suomi miehitettynä. Venäjän keisarinna Elisabet kannustaa suomalaisia itsenäistymään Ruotsista. Turun rauhassa Venäjä saa lisää alueita Suomen kaakkoisosasta.
1757–1762
Seitsenvuotinen sota
Pommerin sota
Hampurin rauha (1762) Preussi Iso-Britannia ja Preussi vastassaan Ranska, Saksa, Itävalta, Venäjä, Ruotsi ja Espanja.
1788–1790 Kustaa III:n sota Värälän rauha (1790) Venäjä Ruotsin Kustaa III:n aloittama sota Venäjää vastaan. Rintamalinjat kulkevat Kymenlaaksossa ja Etelä-Savossa. Kiivasta merisotaa Suomenlahdella. Anjalan liitto. Porrassalmen, Parkumäen ja Ruotsinsalmen voitoista huolimatta Ruotsi ei saa Värälän rauhassa lisäalueita.
1788–1789 Teatterisota Tanskan puolueettomuusjulistus (1789) Tanska Venäjän kanssa tekemänsä sopimuksen velvoittamana Tanska joutui sotaan Ruotsia vastaan. Preussin ja Britannian diplomaattinen painostus kuitenkin pakotti Tanskan pian vetäytymään sodasta.

Ruotsin valtakunnan sotia 1800-luvulla, ja loppuaikaan 1808-1809 kun Suomi erkaantui Ruotsin valtakunnasta ja joutui Venäjän miehittämäksi!
---
1800-luku

1801–1802 Barbareskisota Merirosvot

1805–1810 Ensimmäinen sota Napoleonia vastaan Pariisin rauha (1810) Ranska Napoleonia fanaattisesti vihaava Kustaa IV Aadolf päätti vuonna 1805 osallistua sotaan häntä vastaan. Ruotsin joukkojen tukialueena oli Ruotsin Pommeri. Tuloksena oli katastrofi ja armeija kykeni vain hädin tuskin vetäytymään kotimaahansa vuonna 1807. Muodollisesti sotaa kesti vuoteen 1810 saakka.

1808–1809 Suomen sota Haminan rauha Venäjän kanssa (1809)
Jönköpingin rauha Tanskan kanssa (1809)
Venäjä, Tanska Venäjä aloitti sodan tarkoituksenaan taivuttaa Ruotsi mukaan Englantia vastaan suunnattuun mannermaansulkemukseen. Viaporin antautuminen romahdutti Ruotsin puolustusstrategian. Taistelut keskittyivät Pohjanmaalle ja Savoon. Meritaisteluita Turunmaan saaristossa. Oravaisten taistelu. Koljonvirran taistelu. Haminan rauhassa Venäjä pakotti Ruotsin luovuttamaan Suomen ja maiden n. 600 vuotta kestänyt valtioyhteys päättyi.

1810–1812 Sota Englantia vastaan Örebron rauha (1812) Iso-Britannia Napoleon pakotti hyvin vastahakoisen Ruotsin julistamaan vuonna 1810 sodan Britannialle. Mitään todellisia sotatoimia ei tapahtunut.

1813–1814 Toinen sota Napoleonia vastaan Kielin rauha Tanskan kanssa (1814)
Pariisin rauha Ranskan kanssa (1815)
Tanska, Ranska Ruotsi aloitti keväällä 1813 hyökkäyksen Napoleonin Ranskaa ja sen liittolaista Tanskaa vastaan. Tavoitteena oli saada Tanskalta Norja korvaamaan hiljattain menetettyä Suomea. Tanskalaiset pakotettiinkin Kielin rauhassa vuotta 1814 luovuttamaan Norja.

1814 Sotaretki Norjaan Mossin rauha (1814) Norja Norjalaiset kieltäytyvät hyväksymästä Kielin rauhassa sovittua unionia Ruotsin kanssa. Tämän vuoksi Etelä-Norjaan lähetettiin voimakas ruotsalainen armeija. Norja joutui hyväksymään unionin, mutta sai laajan itsehallinnon.
************************************************************************************

Ruotsin valtakunnan sodat päättyivät pääasiassa Suomen luovuttamiseen Venäjän haltuun 1809!
Josta alkoi Venäjän Suomen suuriruhtinaskunnan alamaisuus Venäjän valtakunnassa kestäen vaan vuoteen 1917!
---
JK: SUOMI ON KÄYNYT KOLME (3) sotaa itsenäisyytensä aikana, joten historiaamme tuntemattomat voivat verrata sitä edellä ja Wikipediassa lueteltuihin Ruotsin valtakunnan sotiin jossa Suomen alue on ollut usein mukana ja suomea puhuva kansanosa myös eri puolilla luonnollisesti kun maan kansalaisia olivat!

MUISTAKAA myös ns. Nuijasota joka oli Suomen puolella oli Ruotsin valtakunnan sisäinen sota, jossa talonpojat nousivat kapinaan jatkuvaa verotusta vastaan, huonoin tuloksin mutta historiaan jääneenä!
---
(kts. edellä 1500-luvun Ruotsin sotia)
1596–1597 Nuijasota Suomalaiset talonpojat Pohjalaiset, hämäläiset ja savolaiset talonpojat nousivat kapinaan verotusta, riistoa ja sotilasterroria vastaan. Suuri määrä talonpoikia tapettiin ja kapinajohtaja Jaakko Ilkka mestattiin.

Kapinaa voidaan pitää esinäytöksenä kuningas Sigismundin ja Kaarle-herttuan valtataistelussa.
( Sittemmin Puolan kuningas Sigismund (Vasa) oli kuningas Juhanan ent. Juhana-herttuan poika Katarina Jagellonigan kanssa josta tuli Ruotsin ( Suomen) kuningatar.)
Kuningas Juhana syrjäytti veljensä Erik 14. ja vangitsi tämän ensin Turun linnaan sitten 'emämaan' linnoihin, Tuhholmaan ja Gripsholmiin.

Kuningas Erikin puoliso Kaarina Maununtytär "vain hetken kuningatar" sai sittemmin puolisonsa pian kuoltua kartanon Suomen Kangasalan Liuksialasta jossa asui lastensa kanssa joista tytär Sigrid Vasa avioitui sukuun Tott.
Hänen poikansa oli - Åke Henrikinpoika Tott (4. kesäkuuta 1598 Lohja, Kirkniemi – 15. heinäkuuta 1640 Eurajoki, Lavilan kartano) oli suomalainen sotilas, josta tuli sotamarsalkka 1631.
Tott oli serkkunsa Ruotsin kuningas Kustaa II Aadolfin luottosotilas. Hänet tunnettiin nimellä Pohjolan lumiaura.

Jos katsoo noita matuja niin että niillä olisi sotilaspuku päällä niin armeijaltahan tuo joukko näyttäisi.
Muutama nainen ja lapsi seassa hämäykseksi.

enpätiiä kirjoitti:

Jos katsoo noita matuja niin että niillä olisi sotilaspuku päällä niin armeijaltahan tuo joukko näyttäisi.
Muutama nainen ja lapsi seassa hämäykseksi.

ne ivahymyt ja naureskelut kertoo enemmän kuin tuhat sanaa.