Partiointi

Täällä meidän kylällä, partioivat ainoastaan Baccuksen sotilaat tuolla keskustassa. Eivät kovin uljailta näytä, mutta siellä ne näkee päivästä
toiseen. Jotkut seisovat peliautomaattien ääressä niin kauan kuin kolikot riittävät.

Olen lukenut myös Streetpatrol-partioista, joissa on sairaanhoitajia perustavina voimina. Kovin ristiriitaista tietoa niistäkin saa. Nauvosta tuli myönteisiä uutisia, siitä, miten turvapaikanhalikjat on otettu kylän yhteiseen elämään, on tehty yhdessä ruokaa ja opeteltu sukan kutomista, luotu lunta, ulkoiltu, ja lapset opetelleet hiihtämään. Nämä ovat perheitä, solahtaminen kylän normaaliin elämään on helpompaa kuin vaikkapa yksinäisillä nuorilla miehillä. Turvapaikanhakijat eivät kuitenkaan voi jäädä Nauvoon, sillä hotelli otetaan kesällä turistikäyttöön ja väki siirretään Paraisille.

Aika paljon tätä vastaanottokeskuksesta toiseen siirtelyä on kritisoitu, koska vastaanottokeskuksia piti perustaa kovalla kiireellä. Odotusaika on pitkä, vähintään puoli vuotta, ja sitten on taas siirtoja edessä , joko sijoituskuntiin tai palautuskeskuksiin, jos ei kotimaahan paluu heti onnistu. Monella herää toiveet Suomeen jäämisestä, kun kotoutuminen on päässyt hyvään alkuun. Miten suuri ja monisyinen , ongelmallinen asia tämä onkaan.

Katupartioista vielä sen verran, että maaseudun vanha tapa olisi hyvä nostaa taas kunniaan : koko kylä kasvattaa. Meillä ei ole enää tapana puuttua omienkaan nuorten ylilyönteihin, se on tavallaan ulkoistettu viranomaisille. Ei sitä tietenkään voi verrata tilanteeseen, jossa on suuret joukot kotoaan kaukana olevia nuoria naisseurankipeitä miehiä liikkeellä, ja joiden turvapaikan tarve ei ole aivan ilmeinen. Pakkanen, räntä ja liukkaat kelit pitävät ihmisiä sisätiloissa, mutta kevättä kohti mennään ja haasteet kasvavat.