Miten voikin aina olla niin, että muuten mukavaan naapurustoon ajautuu aina yksi mörökölli, joka pilaa koko taloyhtiön tai pihapiirin tunnelman.
Venäjä ei ole mikään helppo naapuri, kirjoittaa Iltalehden Kreeta Karvala.
Kansanedustaja Juho Eerola: Toimivat suhteet Venäjän kanssa Suomelle edullisemmat
Venäjän turvallisuuspalvelu vetelee naruista Suomen itärajan läheisyydessä - Johtavatko jäljet Putiniin?
Suomen pihapiirissä änkyrä-naapuri on nyt tietysti Venäjä.
Muiden naapureiden kanssa on mukava diskuteerata ja suunnitella tulevaa, mutta Venäjän kanssa Suomen pitää nykyisin olla aina valmiina ottamaan vastaan naapurin pahantuulisuus, tai jopa huono käytös.
Pahaksi onneksi Suomen naapuri on myös sen verran isokokoinen kaveri, että niin sanotusti viivalle ei kannata lähteä.
Tällä kertaa Venäjä uhkailee Suomea itärajan pakolaistulvalla, josta se on jo antanut esimakua päästämällä turvapaikanhakijoita raja-alueelle ilman normaalia kontrollia.
Kuten eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Ilkka Kanerva (kok) keskiviikkona Ylen A-studiossa totesi: "Venäjän rajapalvelun toiminta ei ole sattumaa, vaan Venäjällä on tavoite ja motiivi, jonka vuoksi se toimii niin kuin toimii."
Kanervan mukaan Venäjä "mököttää", koska se ei ole tyytyväinen Venäjän ja EU:n suhteisiin. Suomeksi sanottuna Venäjää ottaa pattiin EU:n talouspakotteet, jotka purevat jo liian kovaa, erityisesti nyt, kun öljyn hinta on ennätysalhainen.
Tässä tilanteessa kiltin pikku naapurin, eli Suomen, pitäisi Venäjän mielestä vaikuttaa EU-tasolla niin, että pakotteita voitaisiin alkaa purkaa.
Kanerva totesi saman asian Ylellä hieman diplomaattisemmin: Venäjä haluaa muistuttaa suurvalta-asemastaan ja kertoa, että Venäjän eristämis- ja blokkaamispolitiikka ei käy päinsä pidemmän päälle.
Mitä Suomi voi tässä tilanteessa tehdä? Neuvotella. Tosiasiassa Suomi on neuvotellut Venäjän kanssa jo pidemmän aikaa.
Tällä hetkellä on kieltämättä surkuhupaisaa seurata neuvotteluja käyvien poliitikkojen ympäripyöreitä kommentteja. Niistä esimerkin antoi viimeksi sisäministeri Petteri Orpo (kok), joka neuvotteli keskiviikkona Venäjän sisäministerin kanssa ja tiedotti näin: "Kävimme venäläisen kollegan kanssa hyvin avoimen keskustelun. Me teemme prosessin. Jotta voimme onnistua prosessissa, sille on annettava työrauha."
Orpoa on tietysti helppo ymmärtää, koska tilanne on päällä, ja julkisuutta on hallittava, eikä nopeita ratkaisuja Venäjän vaatimuksiin ole.
Tai olisi, jos Venäjä toimisi siihen suuntaan, että EU:n talouspakotteet voitaisiin purkaa. Se puolestaan vaatisi Venäjältä Minskin rauhansopimuksen noudattamista.
Tietysti Venäjän talouspakotteiden purkaminen olisi myös Suomen etu, mutta Suomen etu on myös se, että pakotteet pysyvät niin kauan voimassa, kunnes Venäjä alkaa kunnioittaa Ukrainan oikeutta määrätä omasta alueestaan.
Jos Venäjän "kiusaamispolitiikkaa" katsottaisiin läpi sormien ja talouspakotteet poistettaisiin, Ukrainan jälkeen Venäjän omalakisten toimien kohteena voisi olla joku toinen naapuri.
Mutta millä keinoin tilanne änkyränaapurin kanssa saataisiin rauhoittumaan?
Olemalla ymmärtävinään sen isoon egoon liittyviä murheita, neuvottelemalla ja pitämällä pää kylmänä.
Tietysti neuvotteluja olisi aina paljon mukavampi käydä kivan naapurin kanssa, joka ei jatkuvasti uhkaile, mutta valitettavasti naapuria ei nyt voi valita.
KREETA KARVALA
[email protected]
Venäjä ei ole mikään helppo naapuri, kirjoittaa Iltalehden Kreeta Karvala.
Kansanedustaja Juho Eerola: Toimivat suhteet Venäjän kanssa Suomelle edullisemmat
Venäjän turvallisuuspalvelu vetelee naruista Suomen itärajan läheisyydessä - Johtavatko jäljet Putiniin?
Suomen pihapiirissä änkyrä-naapuri on nyt tietysti Venäjä.
Muiden naapureiden kanssa on mukava diskuteerata ja suunnitella tulevaa, mutta Venäjän kanssa Suomen pitää nykyisin olla aina valmiina ottamaan vastaan naapurin pahantuulisuus, tai jopa huono käytös.
Pahaksi onneksi Suomen naapuri on myös sen verran isokokoinen kaveri, että niin sanotusti viivalle ei kannata lähteä.
Tällä kertaa Venäjä uhkailee Suomea itärajan pakolaistulvalla, josta se on jo antanut esimakua päästämällä turvapaikanhakijoita raja-alueelle ilman normaalia kontrollia.
Kuten eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Ilkka Kanerva (kok) keskiviikkona Ylen A-studiossa totesi: "Venäjän rajapalvelun toiminta ei ole sattumaa, vaan Venäjällä on tavoite ja motiivi, jonka vuoksi se toimii niin kuin toimii."
Kanervan mukaan Venäjä "mököttää", koska se ei ole tyytyväinen Venäjän ja EU:n suhteisiin. Suomeksi sanottuna Venäjää ottaa pattiin EU:n talouspakotteet, jotka purevat jo liian kovaa, erityisesti nyt, kun öljyn hinta on ennätysalhainen.
Tässä tilanteessa kiltin pikku naapurin, eli Suomen, pitäisi Venäjän mielestä vaikuttaa EU-tasolla niin, että pakotteita voitaisiin alkaa purkaa.
Kanerva totesi saman asian Ylellä hieman diplomaattisemmin: Venäjä haluaa muistuttaa suurvalta-asemastaan ja kertoa, että Venäjän eristämis- ja blokkaamispolitiikka ei käy päinsä pidemmän päälle.
Mitä Suomi voi tässä tilanteessa tehdä? Neuvotella. Tosiasiassa Suomi on neuvotellut Venäjän kanssa jo pidemmän aikaa.
Tällä hetkellä on kieltämättä surkuhupaisaa seurata neuvotteluja käyvien poliitikkojen ympäripyöreitä kommentteja. Niistä esimerkin antoi viimeksi sisäministeri Petteri Orpo (kok), joka neuvotteli keskiviikkona Venäjän sisäministerin kanssa ja tiedotti näin: "Kävimme venäläisen kollegan kanssa hyvin avoimen keskustelun. Me teemme prosessin. Jotta voimme onnistua prosessissa, sille on annettava työrauha."
Orpoa on tietysti helppo ymmärtää, koska tilanne on päällä, ja julkisuutta on hallittava, eikä nopeita ratkaisuja Venäjän vaatimuksiin ole.
Tai olisi, jos Venäjä toimisi siihen suuntaan, että EU:n talouspakotteet voitaisiin purkaa. Se puolestaan vaatisi Venäjältä Minskin rauhansopimuksen noudattamista.
Tietysti Venäjän talouspakotteiden purkaminen olisi myös Suomen etu, mutta Suomen etu on myös se, että pakotteet pysyvät niin kauan voimassa, kunnes Venäjä alkaa kunnioittaa Ukrainan oikeutta määrätä omasta alueestaan.
Jos Venäjän "kiusaamispolitiikkaa" katsottaisiin läpi sormien ja talouspakotteet poistettaisiin, Ukrainan jälkeen Venäjän omalakisten toimien kohteena voisi olla joku toinen naapuri.
Mutta millä keinoin tilanne änkyränaapurin kanssa saataisiin rauhoittumaan?
Olemalla ymmärtävinään sen isoon egoon liittyviä murheita, neuvottelemalla ja pitämällä pää kylmänä.
Tietysti neuvotteluja olisi aina paljon mukavampi käydä kivan naapurin kanssa, joka ei jatkuvasti uhkaile, mutta valitettavasti naapuria ei nyt voi valita.
KREETA KARVALA
[email protected]
Vastaukset 11
Vanhimmat
Kyllä Ruotsi on pahempi naapuri, jos matutulvaa ajatellaan. Päästivät kaikki liikkumaan vapaasti maansa halki, ja vielä hyysäsivät niitä siinä matkatessa.
Aivan oikein.
Venäjä on aina ollut hyvä naapuri Suomelle....ainoa raja maailmassa jossa asiat toimivat jatkuvasti jouheasti.
Suomen Natouhittelulla on seurauksensa ja yksi sellainen on rajatoiminnan hankaloituminen...mutta ei siitä pidä vetää johtopäätöksiä että Venäjä olisi hankala naapuri?
Venäjä on AINA ollut täysin paska naapuri. Ainoastaan Pohjois-Korea saattaisi ehkä olla jopa Venäjää huonompi!
Imbesilli ERommel, pikku tummeliturpa :)
Venäjä, ei siis Neuvostoliitto, on ollut ihan hyvä naapuri. Ei kuitenkaan lähellekään yhtä hyvä kuin muut Suomen naapurit verrataanpa mitä tahansa asiaa.
Nyt vain Venäjä on kovaa vauhtia muuttumassa Neuvostoliitoksi takaisin. Se ei lupaa hyvää Suomelle. Ja siitähän on viime vuosilta esimerkkejä vaikka kuinka.
Hyvä muistaa sekin, että Suomeen on hyökännyt sotilaallisesti vain Neuvostoliitto. Nytkään mistään muualta päin kuin Venäjältä ei Suomeen kohdistu minkäänlaista edes teoreettista sotilaallista turvallisuusriskiä. NykyVenäjältä on korkealta valtiolliseltakin taholta esitetty lukuisia suoriakin uhkauksia, ei niitä voi ohittaa huomiotta.
Melkoista liioittelua ERommelilta tuosta Venäjän rajan joustavuudesta ainoana maailmassa. Suomen ja Ruotsin ja Norjan väliset rajat ovat sentään joustavuudessa ja toimivuudessa moninkertaisesti jouhevampia. Myös Viron ja Suomen välinen 'rajaliikenne' on monta kertaa jouhevampi, vaikkei maarajaa olekaan.
Tosiasiassa onkin niin, että Suomen ja Venäjän raja on ollut kaikkein vähiten joustava ja toimiva muihin rajanaapureihin verrattuna.
Vertasit Venäjän rajaa pohjoismaiden rajoihin....siis totta että esim. EU:n sisällä on ollut 'avoimet' rajat, joka on kyllä eri asia kuin EU:n 'ulkoraja' eli Venäjän raja.
Jos vertailukohdetta haetaan, niin pitäisi verrata Venäjän ja Suomen rajaa Turkin ja Kreikan rajaan.
Ylipäätään kaikki on toiminut hyvin, mutta selvää on että mitä enemmän Suomen ilmatilassa harjoittelevat Nato koneet ja Nato sotilaat harjoittelevat talvisodankäyntiä....sitä enemmän tulemme näkemään erilaisia vastatoimia....myös rajalla.
Kenellä on ikävä naapuri, kenelä ei.
Kikkelis kokelis.
Ja suurvalta painostaa pikku suomen purkkaa pakotteet? Olisipa parempaa patistaa Saksan tai Yhdysvallat samalla tavalla. Mutta suurvalta Venäjä voi pärjää vain pieni Suomi kun se ei ole Naton jäsen.
Purkkaa pakotteet?..
Mikä sana se tuo on? Purukumi?
Vironveli ei osaa kirjoittaa.
sellainen, että Ukraina ei halua noudattaa Minskin sopimusta, koska Poroshenko pysyy vallassa vain niin kauan kuin sota jatkuu Itä-Ukrainassa.
Milläs Venäjä on uhkaillut?