Yksi asia koulujen sijaintisuunnitelmissa häiritsee minua.
Vuosikymmeniä tuskailtiin, miten vaarallinen koulukatu oli lapsille vilkkaan liikenteen seassa.
Nyt viimein saatiin tyylikäs ja turvallinen sisääntulotie kirjaston takaa Tiituntieltä VT 66:n kauppa- ja teollisuusalueelle....kiitos siitä.
Nyt sitten suunnitellaan valtatie 66 varteen kauppa- ja teollisuusalueen keskelle koulu- ja päivähoitokeskusta.....mihin ihmeeseen jäi lasten turvallinen liikkuminen?
Muuten en osaa asiaan puuttua, mutta mielestäni lukio, ammatti- ja kauppakoulu kuuluvat siihen, missä ne nyt ovat.
Vuosikymmeniä tuskailtiin, miten vaarallinen koulukatu oli lapsille vilkkaan liikenteen seassa.
Nyt viimein saatiin tyylikäs ja turvallinen sisääntulotie kirjaston takaa Tiituntieltä VT 66:n kauppa- ja teollisuusalueelle....kiitos siitä.
Nyt sitten suunnitellaan valtatie 66 varteen kauppa- ja teollisuusalueen keskelle koulu- ja päivähoitokeskusta.....mihin ihmeeseen jäi lasten turvallinen liikkuminen?
Muuten en osaa asiaan puuttua, mutta mielestäni lukio, ammatti- ja kauppakoulu kuuluvat siihen, missä ne nyt ovat.
Vastaukset 52
Vanhimmat
Samaa mieltä.
Ehdottomasti näin
Samaa mieltä, tuon ymmärtävät kaikki muut, muttei keskustan nimissä toimivan ryhmän talustusnuorasiipi.
Koulukadun ongelma saatii helposti kuriin koulun aloitusaikojen porrastuksella. Ei korjaantunut Paukun sillan ansiosta, jotailmeisesti tyrkytät ratkaisuksi.
kyllä liikenne väheni huomattavasti sillan takia
Liikenne ei vähentynyt yhtää sen sillan takia. Sitä sinun on turha väittää. Samanlainen liikenne on siinä jokapäivä. Tuo koluaikojen porrastus toi sen helpotuksen siihen.
Uusi koulukeskus olisi paras tehdä Koulukadun varteen, jonka alkuosa voidaan siirtää kulkemaan Syväojan takaa ortodoksien kirkon itäpuolelta. Koulukatu voidaan tukkia läpikulkuliikenteeltä.
Koulukadun "ongelma" on autoilijoiden korvien välissä. Kuka koskaan on nähnyt jonkun autoilijan pysähtyvän ennen suojatietä, jolle pääsyä lapsilauma odottaa?
Koulukadun sulkeminen on taas tuolta samalta mielikuvitusosastolta, josta uuden lukion paikkakin tulee.
No meikäläänen on nähnyt jatkuvasti esimerkillisiä suojatienylitjäien vaapaa kulkeminen, jossa autoilijat pysähtyvät odottamaan suojatietä ylittävien kulkua. Onneksi koulukatu yksikaistainen, jossa autoilijat noudattavat esimerkillisesti koululaisten TURVALLISTA kadunylitystä.
Jos koulu rakennettais Koulukadunvarteen niin kaikki oppilaat Ritamäeltä ja Liuhtarista pitäis kuljettaan keskustaan, onko järkeeee
Miten olis ala-asteen rakentaminen jonnekin Ritamäelle tai olemassaolevien korjaus?
No miksei Alankoon, kun sinne asiat on jarrutuksesta huolimatta edennyt jo pitkälle. Eikä Ritamäen koulun korjaamista kannata ajatella. Mietippä mikä haloo nousisi pian korjauksen jälkeen. Ei vanhaa koulua saa enää tämän päivän vaatimuksia vastaaviksi. Aika on ajanut Ritamäen koulun ohi ja vanhan koulun korjaaminen on aina ihan oikeasti riski. Paukun lataamo siitä esimerkkinä. Alanko on hyvällä paikkaa Ritamäken ja Lihtarin suhteen. Ei tarvita kuljetuksia kummastakaan ja kun keittiö on samassa rakennuksessa ei ruokaa tarvitse kuljetella. Ja monia yhteisiä tiloja voidaan käyttää, ei tarvitse rakentaa monia erityisluokkia.
Suomi on täynnä hyvin toimivia 50-luvulla rakennettuja kouluja, joita voi helposti restaureerata ajan vaatimuksia vastaaviksi. Keskustan ala-astekin vissiin pitäis sinun logiikalla repiä alas ja rakentaa uusi tilalle?
Sympän tontit ja rakennukset on myytävänä, joten pillari töihin ja siihen uudet rakennukset. Olis vanhat koulut hyvin hyödynnettävissä. Tarttisko niin valtavan suurta edes rakentaa?
Ei koululaasten tartte kt66 ylittää, kun koulu on oppilaiden tulosuunnasta kattottuna ennen tietä. Ja myllypellon puolelta pääsöö alikuluusta.
Aika ankeat ovat koulutiet keskustasta katsoen.
Keskustassa asuvat käyvät keskuskoulua. Ei keskuskoulu mihinkään ole häviämäs.
Lukio kivirille. Päiväkoti hoitaa mainiosti jo nyt yksityiset yrittäjät, joten kunnan on turha hakata siihen rahaa.
Nyt taitaa asiasta kirjoittaa henkilö joka ei tunne päivähoidon määräyksiä. Kunta on vastuussa päivähoitopalveluista. Yksityiset ovat oheistuottajia siinämäärin kuin kunta tarvitsee. Asiakas, eli vanhempi on oikeutettu valitsemaan haluaako kunnan vai yksityisen palveluntuottajan palveluja. Jos haluaa kunnan niin kunnan tulee se järjestää joko omana tai ostopalveluna. Palvelusetelillä toteututetut palvelut ovat puhtaasti asiakkaan valittavissa, niihin ei kunta voi ketään pakottaa asiakkaaksi. Palveleuseteli-yrittäjä joutuu markkinoimaan tuotteensa itse.
Et tutki ennenkuin esität viisauksia
Ala-aste ja päiväkoti Ritamäelle, lukio entiselle paikalleen. Keskuskeittiö minne vain, koska nykyään kuljetus ei ole mikään ongelma. Jo 50-luvullakin kouluruoka liikkui liukkaasti.
Uuden sillan ansiosta keskuskoulu on tullut lähelle Ritamäen koulun toimialuetta.
Maanomistajille tiedoksi: kauppakeskuksesta saa enemmän rahaa kuin koulutontista.
Sittenhän siihen on hyvä tehdä kummatkin.
Kannattaisi miettiä koulujen paikka siten, että kaavoitusta ei tarvitse muuttaa. Jos Liuhtarin vanhan kiinteistön purkaisi ja rakentaisi uuden alakoulun ja päiväkodin. Toisen asteen kampukselle on hyvä paikka Kiviristillä ja liikuntahallikin mahtuisi. Palvelisi hyvien isojen tapahtumien järjestämistä sekä olisi toisen asteen okmn linjausten mukainen. Liuhtarin koulun purkurahat olis tullut valtiolta tai sprltä, jos sen olis vuokrannut määräaikaisesti 2 vuodeksi. Turhat ennakkoluulot jarruttaa nyt ihan kaikkea.
Se nyt vasta kallikksi tulisi noin hajautettuna. Pitää säästää, ja paras vaihtoehto on rakentaa kaikki samojen seinän sisään.
Höh! Kuviteltujen säästöjen takiako koulut pannaan yhteen ja senlisäksi sopimattomaan paikkaan ikiajoiksi?
Kerrohan millä tavalla halvemmaksi. Kaavoituskin ja uudet tiejärjestelyt ovat turkasen kalliita? Ja entäs sitten vanhan lukion tilat? Pedagogisesti pitäisi tukea ammattilukiotakin ja yhteisten opettajaresurssien käyttöä.
Miten se on sopimaton?
Opettajat valtuustoissa luulevat olevansa koulujen sijoituspaikkojenkin asiantuntijoita. Jäävejä olisivat oikeasti, mutta tällä maalla käy.
Laura Huhtasaari on opettaja ja sivistysvaliokunnan jäsen. Mitä voimme siitä päätellä nykyisten opettajien laadusta?
Suomessa pääsee opettajiksi henkilöt, jotka opettavat lapsille, että Jumala loi maailman 7 päivässä.
Eräs politikko optttaja eii tule toimeen sedun opettajien kassa, ovat niin kummallisia. Syystä hän liputtaa voimakkaasti alangon puolesta. Hän vieroksuu myös sedun oppilaita, koska hänen kertoman mukaan siellä poltetaan tupakkia. Toki hän on opettanut samoja oppilaita.
Kaavat ovat vain viivoja, joita on halpaa piirrellä uudestaan. Tänä päivänä yrittäjät muualla pitävät tärkeänä koulun ja työelämän yhteistyötä.
Kaavat eivät ole vain viivoja, vaan juridisia asiakirjoja, joilla siirrellään suuria omaisuuksia.
Kyllä se on niin, että lukion ja peruskoulun oppimisympäristöjen tilatarpeet ovat hyvin samanlaisia. Sen takia niitä ollaan saman katon alle haluamassa, jotta voidaan saavuttaa mahdollisimman korkea käyttöaste.
Sen sijaan ammattikoulun ja lukion tarpeita on vaikea yhdistää, molemmilla on erilaiset tilatarpeet. Lukion tilat ei tarjoaisi ammattikoululaisille kovin paljoa yhteiskäyttötiloja, koska ammattikoulussa teoriatilojen tarve on vähäinen, ja ne ovat jo siellä olemassa. Metallipuolella ei hirveästi luokassa istuta, sähköpuolella ehkä enemmän, mutta keittiöpuolella taas vähemmän. Tietyt oppimistilat olisivat vain turhaan vähällä käyttöasteella, suurimman osan päivästä tyhjänä. Lisäksi lukiolaiset eivät hyödy esim opetuskeittiöstä tai hitsaushallista mitenkään.
Tämän takia on hyvä yhdistää peruskoulu ja lukio. Saadaan paljon yhteiskäyttötiloja, esim nykyaikainen atk-luokka on kallis investointi, ja laitteiston pitäminen ajan tasalla maksaa. Sen takia on hyvä jos atk-luokalle on jatkuvasti käyttäjiä, joko lukion tai peruskoulun puolelta. Sama juttu koskee myös liikuntasalia ja ruokalaa. Tottakai peruskoululaisilla on oma kotialue, jonne ei lukiolaisilla ole asiaa. Päiväkoti hyötyy yhteiskäytöllisesti lähinnä ruokahuollon osalta, ja joiltain osin myös liikuntasalin. Mutta hyötyy kuitenkin, ei tarvitse omia erillisiä rakentaa.
Tämän takia ei kannata rakentaa monia yksikköjä, vaan yksi suuri. Veronmaksajat tämän kuitenkin maksaa. Suuri maksaa vähemmän rahaa kuin monta pientä. Varsinkin kun sekä lukio että peruskoulu ON PAKKO päivittää 60-luvulta nykyaikaan. Sekä päiväkodille ON tarvetta Ritamäen/Liuhtarin välimaastossa.
Vanhojen remppaaminen ei vaan ole vaihtoehto.
Näin on, mutta nyt iskee hyvin moniin päättäjiin luetun ymmärtämisen vaikeus.
Dementikkojenkin on helppo muistaa vanhoja mutta vaikea oppia uutta.
Ja lapsettomien päättäjien on vaikea ymmärtää koko koulutarvetta. Hukkaan menee kuulemma hyvät tontit.
Voisiko sen paremmin sanoa. Jos tästä kirjoituksestakaan ei selkene miksi keskittäminen on edullisinta, niin mistä sitten.
Selittää asian nyt mitenpäin vaan niin teollisuus- ja kauppahallialue ei ole koulun/koulujen paikka. Sen paikan voisi hyvin jättää odottamaan tulevia yrityksiä ja/tai kauppaliikkeitä. Niille se on juuri sopiva ja taitaa olla yleiskaavassakin niin ajateltu.
Miksiköhän kukaan ei puhu mitään S-Markettia vastapäätä olevasta tyhjästä pellosta?
No kun naapurin pellolle ei saa rakentaa! Odottakoon se tontti niitä tulevaisuuden yrityksiä ja kauppaliikkeitä. Ovat lähempänä keskustaakin. Koulut tarvitaan just nyt. Ne ei voi odottaa ja sun sanomas "teollisuuspeltoalue" on sitä paitti lähempänä meidän kotiakin.
Kyllä sä autollas kauppaas pääset mistä vaan ja kuinka vaan, mutta että pistäisit kersakki pyöräilemään ainavaan kauemmas kotoaan.... Naurettava aikuinen.
Kyllä olen hämmästynyt. Etteikö muka ammattioppilaitoksen ja lukion yhteiskäyttötiloja voida hyödyntää. Kaksoistutkintokin on ollut olemassa vuosikaudet. Kyllähän ne ammattioppilaitoksessakin opettavat tietotekniikkaa. Haiskahtaa niin vedätykseltä.....
Ritamäen vanhat koulut saneeraukseen tai uusi ala-aste ja päiväkoti sinne jonnekkin Ritamäen ja Honkimäen tuntumaan, mutta ei peltihallien keskelle ja lukio muine tiloineen nykyiselle paikalle ammattikoulun kanssa yhteistyöhön. Siinä koko homma, ja kaikki ovat tyytyväisiä.
No justihin tuota perusteltiin, miksi noin ei kannata, montaa erillistä, ja miksi lukio/amis yhteistyö ei vain saavuta synergiaetuja. Kaksoistutkinto on niin harvinaista, ettei se ole ykkösprioriteetti. Ei kannata jankata enää samaa, kun hajautettu malli justihin perusteltiin kumoon. Pelkkä "peltihalli" tai "johonki muualle" ei riitä perusteluksi hajauttamismalliksi.
Lisäksi, tuo sun Honkimäkihän vasta teollisuusaluetta nykyään onkin, ja yks nurkka on varattu novaparkille, "peltihalleja" sielläkin on. Lisäksi tuo Honkimäen puoli on Valtatie19 takana. Eihän sinne mene edes kevyenliikenteen väyliä, meinaatko että sillan yli vain vilkkaan autoliikenteen seassa koululaiset, puolen metrin piennar turvana. Huh huh!
Miksiköhän se kaksoistutkinto on niin harvinaista Lapualla??? Ihan turha syyttää laiskaa nuorisoa. Peiliin katsomisen paikka. Seinäjoella homma pelaa hienosti, mutta siellä se ei loukkaakaan lukion opettajien arvovaltaa.
Hölmöilkäätte nyt ihan rauhassa noitten koulujenne kanssa ja pankaa ne ihan mihin pellonnurkkaan hyvänsä. Jos ymmärrys ei yllä, niin se ei yllä.
Oot käsittäny aivan väärin. Seinäjoella lukio on aivan eri paikas, kuin ammattikoulut.
Aivan.....ihan kortteli välissä. Ja asenne kunnossa.
Se pelto on kuule niin kallis et ei siihen ole varaa.
Jos kaksoitutkinnon suorittaa 10 oppilasta vuodessa, se ei ole koulun sijaisntipaikan tärkein kriteeri.
Suunniteltu koulun paikka ei ole teollisuusaluetta, vaan entistä lehmien laidunmaata!!!!!!
Lukekaa Ismo Jäätteenmäen kirjoitus tiistain LS:ssa. Siinä on jämäkkää tekstiä tilatuille valittajille ja muille hännystelijöille etenkin kokoomuksessa!!!!!
Ai, siis yksi kehityksen jarru asialla kaikenmaailman valittajien lisäksi.
"Suunniteltu koulun paikka ei ole teollisuusaluetta, vaan entistä lehmien laidunmaata!!!!!" <-------------- Huutaa unohdetun kansan ääni korvesta!
Jos tärkeimpänä kriteerinä on se, että saadaan omakotitalojen arvoja nostettua Alangon suunnalla niin kyllä tavallista veronmaksajaa vi....aa tämä suuruudenhullus.