"Venäjä sekä Syyrian sotatoimillaan osaltaan edistää Lähi-idän pakolaiskriisin jatkumista että käyttää Euroopan maahanmuuttokriisiä täysimittaisesti hyväkseen, kuten taustoitin blogissani Venäjä, ISIS ja islamistinen terrorismi 22.11.2015. Nyt Venäjän aktiiviset toimet ovat alkaneet kohdistua myös Suomeen. Venäjä on käytännössä aloittanut jonkinlaisen hybridisodan Suomea vastaan. "
"
Venäjän pyrkimys on ytimeltään varsin yksinkertainen. Venäjä uhkaa Suomea ennennäkemättömän suurien – kokonaismäärät liikkuvat sadoissa tuhansissa – turvapaikanhakijamassojen päästämisellä eli tarkoituksellisella lähettämisellä yli Suomen itärajan painostaakseen Suomen poliittisen johdon ryhtymään EU:ssa Venäjän-vastaisten talouspakotteiden purkamisen ajamiseen ja muun Venäjän suurstrategian kannalta hyödyllisen ja EU:ta sisäisesti hajottavan politiikan ajamiseen.
Venäläiset tietävät varsin hyvin, että tällaisen idästä suuntautuvan massainvaasiouhan edessä Suomella on tasan kaksi vaihtoehtoa.
Ensimmäinen vaihtoehto on, että suomalaiset päästävät pidäkkeettä tällaiset maahanvyöryjämassat maahan, jolloin seurauksena olisi koko suomalaisen yhteiskunnan ajautuminen nopeasti kaaosmaiseen katastrofitilaan ja täydellisen anarkian valtaan Suomessa jo ennestään vallitsevan turvapaikanhakijakriisitilanteen siivittämänä. Toinen vaihtoehto on se, että Suomi ryhtyy – käytännössä asevoimalla – pysäyttämään tätä vyöryä, joka ei liikkeelle lähdettyään enää pysähdy minkäänlaisten rauhanajan rajamuodollisuuksien eikä kevyiden poliisitoimien avulla.
Venäläiset laskevat, ettei Suomen poliittinen johto kuitenkaan uskalla ryhtyä soveltamaan jälkimmäistä vaihtoehtoa.
Valtiotieteen tohtori Alpo Rusi katsoo varsin realistisesti, että Venäjän tämänhetkiset toimet Suomen itärajalla ovat täysin harkitusti laskelmoituja ja tapahtuvat FSB-johtoisesti presidentti Vladimir Putinin komennossa. Venäjä pyrkii tieten tahtoen luomaan kriisitilanteen, jonka ratkaisemiseksi on sitten neuvoteltava ja neuvotteluissa oletettavasti edistytään, jos heikompi osapuoli on halukas maksamaan Venäjän määräämän hinnan, kuten oikeaan osuvasti esittävät europarlamentaarikko Petri Sarvamaa ja entinen sisäministeri Päivi Räsänen. Tämä kaikki on täysin luontevaa toimintaa kun otetaan huomioon Venäjän uusi turvallisuusstrategia ja Putinin ilmaisema avoin kommunismin ja Venäjän neuvostomenneisyyden ihailu ja Putinin yhä enemmän ja enemmän esikuvansa Stalinin toimia sotilasjohtonsa puhdistamisineen muistuttavat tekemiset. "
"Täysin riippumatta siitä, mitä itse kukin meistä Suomen Nato-jäsenyydestä yksityisesti ajattelee, Moskovan geostrategisesta näkökulmasta ainoana Natoon kuulumattomana läntisenä EU-rajanaapurinaan Suomi on lännen ja EU:n heikoin ja vahvalle painostukselle kaikkein eniten alttiina oleva lenkki, jota Moskova voi halutessaan ryhtyä pakottamaan tahtoonsa, oli Suomi tällaisesta tilanteesta mitä mieltä hyvänsä. Tästä asiaintilasta saamme kiittää – kuten Alpo Rusi osoittaa kirjansa Etupiirin ote: Suomen valtapeli Euroopan rajalla 1700–2014 (Gummerus, 2014) sivuilla 347–382 – ennen kaikkea Tarja Halosen ja Erkki Tuomiojan nimiin vahvasti henkilöitynyttä ulko- ja turvallisuuspoliittista linjaa vuosilta 2000–2012 ja sen jatkajia sekä muita lobbareita, Venäjän Suomen-sisäinen varsin runsaslukuinen ja monitahoisista jäsenistä koostuva viides kolonna mukaan lukien.
Kuten muualla Euroopassa siten kuin Marcel H. Van Herpen selostaa tuoreen kirjansa Putin’s Propaganda Machine: Soft Power and Russian Foreign Policy (Rowman & Littlefield, 2016) sivuilla 99–109 ja 199–211, Venäjä mielellään pyrkii nyt vaikuttamaan strategisten päämääriensä saavuttamiseksi Suomessakin paitsi erilaisiin arvokonservatiivisiin tahoihin myös sekä punavihreisiin että kansallissosialistisiin aineksiin ja muuhunkin Nato-vastaiseen sosialistishenkiseen vaihtoehtoväkeen.
Kannattaa ymmärtää selkeästi myös se oleellinen seikka, että Suomen länsirajan globalistisen avoimeen vuotamiseen johtanut poliittisesti korrekti kulttuurimarxilaisen kukkahattuinen monikulttuurisuusideologia on päätynyt turmiollisen hegemoniseen asemaansa täsmälleen niiden samojen 60-lukulaisten KGB:n ja DDR:n Stasin ohjaamien poliittis-akateemisten vaikuttajien ja toimijoiden ajamana kuin se yhtä lailla hegemonian saavuttanut Halosen ja Tuomiojan ulko- ja turvallisuuspoliittinen Venäjä-mielinen ja Nato-vastainen umpisuomettunut linja, jonka perusratkaisuiden seuraukset ovat nyt ajamassa Suomen itärajankin maahanmuuttovyöryn läpi päästäväksi seulaksi."
Koko Ahvion blogi
http://www.patmos.fi/blogi/kirjoitukset/804/venaja_kay_suomea_vastaan_hybridisotaa
"
Venäjän pyrkimys on ytimeltään varsin yksinkertainen. Venäjä uhkaa Suomea ennennäkemättömän suurien – kokonaismäärät liikkuvat sadoissa tuhansissa – turvapaikanhakijamassojen päästämisellä eli tarkoituksellisella lähettämisellä yli Suomen itärajan painostaakseen Suomen poliittisen johdon ryhtymään EU:ssa Venäjän-vastaisten talouspakotteiden purkamisen ajamiseen ja muun Venäjän suurstrategian kannalta hyödyllisen ja EU:ta sisäisesti hajottavan politiikan ajamiseen.
Venäläiset tietävät varsin hyvin, että tällaisen idästä suuntautuvan massainvaasiouhan edessä Suomella on tasan kaksi vaihtoehtoa.
Ensimmäinen vaihtoehto on, että suomalaiset päästävät pidäkkeettä tällaiset maahanvyöryjämassat maahan, jolloin seurauksena olisi koko suomalaisen yhteiskunnan ajautuminen nopeasti kaaosmaiseen katastrofitilaan ja täydellisen anarkian valtaan Suomessa jo ennestään vallitsevan turvapaikanhakijakriisitilanteen siivittämänä. Toinen vaihtoehto on se, että Suomi ryhtyy – käytännössä asevoimalla – pysäyttämään tätä vyöryä, joka ei liikkeelle lähdettyään enää pysähdy minkäänlaisten rauhanajan rajamuodollisuuksien eikä kevyiden poliisitoimien avulla.
Venäläiset laskevat, ettei Suomen poliittinen johto kuitenkaan uskalla ryhtyä soveltamaan jälkimmäistä vaihtoehtoa.
Valtiotieteen tohtori Alpo Rusi katsoo varsin realistisesti, että Venäjän tämänhetkiset toimet Suomen itärajalla ovat täysin harkitusti laskelmoituja ja tapahtuvat FSB-johtoisesti presidentti Vladimir Putinin komennossa. Venäjä pyrkii tieten tahtoen luomaan kriisitilanteen, jonka ratkaisemiseksi on sitten neuvoteltava ja neuvotteluissa oletettavasti edistytään, jos heikompi osapuoli on halukas maksamaan Venäjän määräämän hinnan, kuten oikeaan osuvasti esittävät europarlamentaarikko Petri Sarvamaa ja entinen sisäministeri Päivi Räsänen. Tämä kaikki on täysin luontevaa toimintaa kun otetaan huomioon Venäjän uusi turvallisuusstrategia ja Putinin ilmaisema avoin kommunismin ja Venäjän neuvostomenneisyyden ihailu ja Putinin yhä enemmän ja enemmän esikuvansa Stalinin toimia sotilasjohtonsa puhdistamisineen muistuttavat tekemiset. "
"Täysin riippumatta siitä, mitä itse kukin meistä Suomen Nato-jäsenyydestä yksityisesti ajattelee, Moskovan geostrategisesta näkökulmasta ainoana Natoon kuulumattomana läntisenä EU-rajanaapurinaan Suomi on lännen ja EU:n heikoin ja vahvalle painostukselle kaikkein eniten alttiina oleva lenkki, jota Moskova voi halutessaan ryhtyä pakottamaan tahtoonsa, oli Suomi tällaisesta tilanteesta mitä mieltä hyvänsä. Tästä asiaintilasta saamme kiittää – kuten Alpo Rusi osoittaa kirjansa Etupiirin ote: Suomen valtapeli Euroopan rajalla 1700–2014 (Gummerus, 2014) sivuilla 347–382 – ennen kaikkea Tarja Halosen ja Erkki Tuomiojan nimiin vahvasti henkilöitynyttä ulko- ja turvallisuuspoliittista linjaa vuosilta 2000–2012 ja sen jatkajia sekä muita lobbareita, Venäjän Suomen-sisäinen varsin runsaslukuinen ja monitahoisista jäsenistä koostuva viides kolonna mukaan lukien.
Kuten muualla Euroopassa siten kuin Marcel H. Van Herpen selostaa tuoreen kirjansa Putin’s Propaganda Machine: Soft Power and Russian Foreign Policy (Rowman & Littlefield, 2016) sivuilla 99–109 ja 199–211, Venäjä mielellään pyrkii nyt vaikuttamaan strategisten päämääriensä saavuttamiseksi Suomessakin paitsi erilaisiin arvokonservatiivisiin tahoihin myös sekä punavihreisiin että kansallissosialistisiin aineksiin ja muuhunkin Nato-vastaiseen sosialistishenkiseen vaihtoehtoväkeen.
Kannattaa ymmärtää selkeästi myös se oleellinen seikka, että Suomen länsirajan globalistisen avoimeen vuotamiseen johtanut poliittisesti korrekti kulttuurimarxilaisen kukkahattuinen monikulttuurisuusideologia on päätynyt turmiollisen hegemoniseen asemaansa täsmälleen niiden samojen 60-lukulaisten KGB:n ja DDR:n Stasin ohjaamien poliittis-akateemisten vaikuttajien ja toimijoiden ajamana kuin se yhtä lailla hegemonian saavuttanut Halosen ja Tuomiojan ulko- ja turvallisuuspoliittinen Venäjä-mielinen ja Nato-vastainen umpisuomettunut linja, jonka perusratkaisuiden seuraukset ovat nyt ajamassa Suomen itärajankin maahanmuuttovyöryn läpi päästäväksi seulaksi."
Koko Ahvion blogi
http://www.patmos.fi/blogi/kirjoitukset/804/venaja_kay_suomea_vastaan_hybridisotaa
Vastaukset 10
Vanhimmat
Patmoshörhöjen vainoharhoja vain.
Haluat varmaan tälläkertaa perustella väitteesi?
Ensin Ruotsi kävi hybridisotaa meitä vastaan ja kohta on vuorossa Venäjä.
Kummalle rajalle ne tankit pitäisi ohjata?
Milloin Ruotsi tuon teki?
Niin, kerro lisää Ruotsista.
Elo- syyskuussa 2015, Ruotsi ohjasi 32000 irakilaismiestä Tornioon. Ruotsin valtion rautatiet SJ ei perinyt edes maksua matkasta Haaparantaan.
Venäjän kautta tuli syksyn ja talven aikana n. 2000 turvapaikanhakijaa, mutta mediakohu ei jostain syystä noussut Ruotsin tänne lykkäämistä irakilaisista, vaikka heitä tuli kuusitoistakertainen määrä verrattuna Venäjältä tulleisiin.
Käyköhän tässäkin taas samoin kuin islamin Eiroopan invaasion kanssa, että kielletään ja kielltään kunnes plöröt on housuissa?!
Mitään invaasiota ei ole eikä tule. Hihuilla on jo plöröt housuissa.
On tullut jo. Missä tynnyrissä asustelet?
Suomi poistaa parhaillaan maahantulleista ne, jotka eivät ole turvapaikkakelpoisia. Ja niitä on paljon. Invaasio on liian järeä sana 30000 tulosta 5 miljoonan joukkoon.