Talvisodan ratkaisutaistelu käytiin helmikuun alkupuolella Summan kylän lähellä Kannaksella. Mannerheim-linja murtui. Nykyisin on kuulunut paljon puheita siitä, miten kyseinen taistelu oli suomenruotsalaisten suurin ja törkein petos Suomea ja muita suomalaisia kohtaan.
Olen yrittänyt saada asiaan selvyyttä, mutta missään Summan taistelusta kertovissa jutuissa ei puhuta mitään suomenruotsalaisista.
Mitä siellä oikein tapahtui?
Talvisodan ratkaisutaistelu
Koulupoika
123
1528
Vastaukset
- TämäTapahtui
Oltiin juuri voittamassa talvisota. Puna-armeija juoksi paniikin vallassa pakoon. Suomalaiset etenivät vauhdilla kohti Leningradia ja Moskovaa. Stalin oli jo laittanut pistoolin piipun suuhunsa ja sormi oli liipasimella...
Mutta sitten suomenruotsalaiset puukottivat meitä selkään! Hirvittävä petos! Huutava vääryys! Maailmanhistorian suurin rikos!
Pois pakkoruotsi!- SåHärTyckerJag
Viimeisen lauseesi kanssa olen samaa mieltä.
Tämä säiekin on hyvä perustelu pakkoruotsin poistamiselle. Ruotsalaisethan perustelevat suomalaisten taakaksi säädettyä pakkoruotsiaan mm. "historiallisilla perusteilla".
Ja kun Suomen ja Ruotsin historiaa ruvetaan kunnolla tonkimaan, niin eipä sieltä juuri muunlaisia perusteluja löydykään kuin pakkoruotsin poistamiseen soveltuvia. - kjuyhtr
PUOLUSTUSVOIMAIN UUTISKATSAUKSIA 1939-44
https://www.youtube.com/watch?v=B_XRCm6qzv0&list=PLmb1Thl8L0NgNkBt5juiXRrNKSHlhNvQ2
Siellä tuli aivan helvetisti morkulaa niskaan ja sitte panssukit ajoi yli. Siinä kohtaa ku ei ollu ku hauta ja muutama panssariestekivi.
- PanzerAbwehrKanone
Eipä ollut ei. Kaikki ruotsalaiset olivat päättäneet lähteä lippahivoon, joten jäi vain hauta ja muutama panssariestekivi.
- MakkarasoppaMaistui
Kenttäkeittiön liepeillä oli kivempi hengailla kuin tykinjyskeessä etulinjoilla.
17. joulukuuta tuhottiin Munasuon lohkolla yli kaksikymmentä neuvostopanssaria, joista osa polttopulloilla.
16. joulukuuta puna-armeijan tykistö aloitti aiempaa voimakkaamman tulivalmistelun, joka kohdistui koko divisioonan puolustusalueelle jatkuen aina seuraavaan aamuyöhön. Tulivalmistelu alkoi uudelleen heti seuraavana aamuna (17. joulukuuta) ja neuvostojoukkojen todettiin aloittavan etenemisensä hyökkäysvaunujensa tukemana Munasuon ja Summan alueilla. Summankylän lohkolla hyökkäykset onnistuttiin torjumaan. Summajärven länsipuolella kiivaimmat taistelut käytiin mainitun järven ranta-alueella taistelevan II/JR 15:n alueella. Munasuon lohkolla pääsivät neuvostopanssarit (noin 20 kpl) tunkeutumaan suomalaisasemiin, mutta puna-armeijan jalkaväki seurasi niitä ainoastaan hyvin hitaasti. Suomalaisille jäi aikaa valmistautua vastatoimiinsa ja paikallisten reservien voimin tehty vastahyökkäys karkotti alueelle edenneet neuvostojoukot. Tilanteen huolestuttavuudesta kertoo se, että divisioonan esikunta lähetti merkittäviä vahvistuksia alueelle, joita ei siis kuitenkaan tarvinnut käyttää vastahyökkäykseen. Pelkästään Munasuon lohkolla laskettiin tuhotun 23 tai 24 neuvostopanssaria.
18. joulukuuta neuvostojoukot uusivat hyökkäysyrityksensä sekä Munasuon että Summankylän lohkoilla. Summankylän lohkolla puna-armeijan hyökkäysyritys kuivui kuitenkin kokoon suomalaistykistön voimakkaan tykistökeskityksen vuoksi. Tykistökeskityksessä tuhoutuu jopa toistakymmentä hyökkäykseen ryhmittymässä ollutta neuvostopanssaria. Suomalaisjoukot saivat keskittyä pääosan päivän ajasta lepoon ja neuvostotykistön tulessa vaurioituneiden asemiensa korjaamiseen. Puna-armeija suoritti päivän aikana lopulta vain heikohkoja hyökkäyksiä, tosin puna-armeijan panssareita tunkeutui suomalaisasemiin tämänkin päivän aikana. Osa asemiin tunkeutuneista hyökkäysvaunuista saatiin tuhottua loppujen vetäytyessä pois.[19] [20]
Puna-armeijan alueelle keskittämien 123. ja 138. divisioonan varsinainen (suomalaisasemien murtamiseen tähtäävä) hyökkäys alkoi 19. joulukuuta. Hyökkäyksen tukena oli suomalaisarvioiden mukaan yhteensä noin 100 panssarivaunua, joista 60:n laskettiin toimineen Munasuon ja 40:n Summankylän lohkolla. Neuvostojoukkojen hyökkäystä suosi nyt kirkastunut sää, joka mahdollisti mm. tähystyspallojen ja ilmavoimien tehokkaan käyttämisen. Summankylän lohkolla neuvostopanssarit pääsivät puolen päivän aikaan suomalaisasemiin ja ne jatkoivat etenemistään liki kahden kilometrin syvyyteen suomalaisalueelle, jossa ne pysähtyivät miinoitteeseen. Puna-armeijan jalkaväki kyettiin kuitenkin pysäyttämään pääpuolustuslinjan eteen ja syvyyteen edenneistä panssareista suomalaisjoukot pystyivät tuhoamaan illan hämärryttyä noin puolet ennen kuin hyökkäysvaunut vetäytyivät takaisin lähtöasemiinsa. Munasuon lohkolla ankarimmat taistelut keskittyivät Lähteen tien varteen. Neuvostojoukkojen onnistui tunkeutua suomalaisasemiin ns. Poppiuksen linnakkeen läheisyydessä. Neuvostopanssarit etenivät suomalaisasemien läpi aina tukilinjalle asti, mutta passiivisesti toiminut puna-armeijan jalkaväki jäi asemiin ensimmäisiin haltuunsa joutuneisiin asemiin aikomattakaan jatkaa hyökkäystään syvyyteen. Suomalaisten onnistui paikallisin reservein työntää neuvostojoukot asemistaan iltaan mennessä. Alueelle ryhdyttiin siirtämään lisää suomalaisjoukkoja ja jopa päämajan reservinä ollut 6. Divisioona sai hälytyksen. Lisäjoukkoja ei divisioonan alueella tarvittukaan sen omien joukkojen pystyessä pitämään pääaseman.
20. joulukuuta neuvostojoukkojen hyökkäykset alkoivat jo laantua ja Summankylän lohkolla puna-armeija tyytyi tulittamaan suomalaisasemia tykistöllä ja panssarivaunujen aseilla. Munasuon lohkolla neuvostojoukot yrittivät vielä pahoin vaurioituneen Poppiuksen linnakkeen ympäristössä päästä eteenpäin, mutta hyökkäys ei edennyt puna-armeijan jalkaväen etenemishaluttomuudesta johtuen. Suomalaisasemiin edenneet neuvostovaunut vetäytyivät illan koittaessa takaisin.
21. joulukuuta puna-armeijan joukot kykenivät enää muutamaan heikohkoon hyökkäykseen, jotka suomalaiset onnistuivat torjumaan. Suomalaiset jatkoivat vastahyökkäyksiään ja saivat karkotettua neuvostojoukot viimeisistäkin niiden hallussa olleista pääaseman tukikohdista. Puna-armeijan hyökkäysvoima oli kulunut loppuun ja 5. divisioona oli saanut torjuntavoiton. Torjunta oli onnistunut jopa yllättävän helposti. Divisioonan omaa tai ylempien esikuntien reserviä ei ollut tarvinnut käyttää vaikka niitä oli toistuvasti jouduttu käskemään valmistautumaan vastahyökkäyksiin. Suomalaisasemien etupuolella laskettiin olevan 52 tuhottua neuvostoliittolaista panssarivaunua, joista 10 oli raskaita. Suomalaisasemien sisään oli myös jäänyt tuhottuina suuri joukko tuhottuja puna-armeijan panssareita.[24]
Suomalaiset toteuttivat vielä ennen joulua suuren vastahyökkäyksensä, jonka tavoitteena oli tuhota pääaseman eteen edenneet neuvostojoukot (suomalaisten 1. ja 5. divisioonan lohkoilla) ....- Summanmutikassa
Tämän kirjoittaja ei edes tiedä koska Summa murtui... se ei ollut joulukuussa.
..ei kukaan tuolla alueella nyt hirvee pelkuri ollut...
- NäinKuuluuSeKysymys
Jos kukaan ei ollut pelkuri, niin sittenhän kukaan ei juossut karkuun. Joten miksi se linja helmikuun alussa murtui?
Odotan jatkoa demarienviholl.no1:n mielenkiintoiselle jutulle. - TämähänOnSelvä
Ruotsalaisten mielestä ruotsalaiset eivät ole pelkureita, vaan sotasankareita.
- uskomatontako
..jatkuvan paineen johdosta. Oli yksinkertaisesti mahdotonta vastustaa tykkitulta ja jatkuvaa 2 divisioonan vahvuista ryssän uraa-huutoa- hyökkäystä -samaan kohtaan rintamassa, pienin voimavaroin.
Oli uskomatonta, että suomalaisillla oli aina sisua tehdä vastahyökkäys! itse en kertakaikkiaan uskaltaisi. Se tuntuu kaikista kovimmalta koko sodassa ja kuinka suomalaiset tottelivat upseereiden komentoja. Ilmeisesti se oli sitä talvisodan henkeä...- haglundinsyvähäpeä
sinä pullamössönä hyökkäisit, kun omat uhkaisi ampua siihen paikkaan pelkuri pullamössö. ja kun pelkuri pullamössö huomaisi, että henki menee, hyökkäsi tai ei, niin pullamössö heti hyökkäisi innostuneena,
arhinmäki laitettaissiin hyökkäämään ja katainen tuo luikurien luikuri....
karl haglundista ei olisi mitään hyötyä kun se sovitteli muotiasusteitaan korsussa, se olisi lukittu sinne häpeämään.
- BettreFolk
http://agricola.utu.fi/keskustelu/viewtopic.php?t=1048
Tykkimihillä ainakin oli kiire... - lukemallaoppii
Suosittelen niille, jotka haluavat käsitellä Summan taisteluja, tutustumista kirjaan ”Summan miehet”. Kirjayhtymä Helsinki 1984. Kirjan on toimittanut Pekka-Juhani Kuitto, ja kirja perustuu everstiluutnantti Erik (Eki) Oksasen (1896-1979) Summan rintaman Lähteen lohkon etulinjapataljoonan komentajana omakohtaisesti kokemiin tapahtumiin, saatavilla oleviin virallisiin arkistomateriaaleihin ja asiakirjoihin sekä hänen keräämiinsä erittäin laajoihin haastattelutietoihin. Oksasen asiantuntemusta on hyödynnetty mm. Sotatieteen Laitoksen Talvisodan historia -teoksen toteuttamistyössä.
Tuon kirjan kirjoitti valmiiksi siis Oksasen pojanpoika kaiken sen isoisänsä keräämän materiaalin pohjalta.
Tuon kirjan kertomat tapahtumat ovat paikoin TODELLA JÄRKYTTÄVÄÄ LUETTAVAA! Kapteeni Arthur WIKING Lindmanin komentama II/JR 9 oli koottu JR 9:n tavoin Vaasan rannikkoseutujen ruotsinkielisistä ja yksikkö oli YH:n aikana kuljetettu Turkuun tarkoituksena lähinnä käyttää sitä rannikkopuolustustehtäviin Ahvenanmaan suunnalla. Sodan alussa JR 9 oli kuitenkin liitetty 3. Divisioonaan (aluksi silloinen 6. Divisioona) Tolvajärven suuntaan komennetun JR 16:n tilalle….
---
Aloita vaikka tuosta kirjasta. Kyseinen kirja löytyy useimmista kirjastoista. - JuuttaanDöbeln
Joku raja pitäisi olla silläkin. mistä kaikesta keksitystä paskasta voidaan "hurreja" syyttää!
Menkää kusemaan näille haudoille, jos siltä tuntuu, että hurrit pettivät Suomen:
Kimito :
http://hotarju.kuvat.fi/kuvat/Sankarihautausmaat/Kemiö/Kemiö_1306.JPG
Kristinestad:
http://hotarju.kuvat.fi/kuvat/Sankarihautausmaat/Kristiinankaupunki/Kristiinankaupunki_0767.JPG
Närpes:
http://hotarju.kuvat.fi/kuvat/Sankarihautausmaat/Närpiö/Närpiö_0751.JPG
Sibbo:
http://hotarju.kuvat.fi/kuvat/Sankarihautausmaat/Sipoo/Sipoo_0076.JPG- KeksittyäPaskaako
Etenkin Närpiän sankarihautausmaa on todella vaikuttava. Unohdit kuitenkin luettelosta linkin Ahvenanmaan laajoihin sankarihautausmaihin.
Mutta kysymys ei ole ollenkaan siitä, kuoliko Summassa (tai muuallakaan) ruotsalaisia vai ei -- tottakai kuoli, osa taistellen, osa bunkkereissa kyyhöttäen -- vaan siitä, lähtivätkö he Summassa joukolla karkuun asemista, joista he olivat vaihtaneet loppuunammutut suomalaiset pois vain päivää aikaisemmin -- suomalaiset, jotka olivat juuri ennen heitä pitäneet asemia sitkeästi hallussaan kuuukausikaupalla, eivätkä lähteneet karkuun kirveelläkään! - siege-
KeksittyäPaskaako kirjoitti:
Etenkin Närpiän sankarihautausmaa on todella vaikuttava. Unohdit kuitenkin luettelosta linkin Ahvenanmaan laajoihin sankarihautausmaihin.
Mutta kysymys ei ole ollenkaan siitä, kuoliko Summassa (tai muuallakaan) ruotsalaisia vai ei -- tottakai kuoli, osa taistellen, osa bunkkereissa kyyhöttäen -- vaan siitä, lähtivätkö he Summassa joukolla karkuun asemista, joista he olivat vaihtaneet loppuunammutut suomalaiset pois vain päivää aikaisemmin -- suomalaiset, jotka olivat juuri ennen heitä pitäneet asemia sitkeästi hallussaan kuuukausikaupalla, eivätkä lähteneet karkuun kirveelläkään!Oleellisempaa on selvittää miksi ilman rintamakokemusta oleva joukko lähetettiin tuollaiseen paikkaan.
Suomalaisia oli vaan liian vähän ja huonosti aseisettuja(tykistö,ilmavoimat), Miehet olivat loppuun väsyneitä ja kokemattomia joukkoja jouduttiin käyttämään pahoissa paikoissa.
Ryssiä oli vaan liikaa. - evluttod
KeksittyäPaskaako kirjoitti:
Etenkin Närpiän sankarihautausmaa on todella vaikuttava. Unohdit kuitenkin luettelosta linkin Ahvenanmaan laajoihin sankarihautausmaihin.
Mutta kysymys ei ole ollenkaan siitä, kuoliko Summassa (tai muuallakaan) ruotsalaisia vai ei -- tottakai kuoli, osa taistellen, osa bunkkereissa kyyhöttäen -- vaan siitä, lähtivätkö he Summassa joukolla karkuun asemista, joista he olivat vaihtaneet loppuunammutut suomalaiset pois vain päivää aikaisemmin -- suomalaiset, jotka olivat juuri ennen heitä pitäneet asemia sitkeästi hallussaan kuuukausikaupalla, eivätkä lähteneet karkuun kirveelläkään!Everstiluutnantti J. O. Hannulan laatima raportti Summan tapahtumista: "Ratkaiseva tekijä oli vihollisen musertava lukumääräinen ja ensi sijassa aineellinen ylivoima."
J. O. Hannula oli sotakorkeakoulun sotahistorian ja strategian opettajana vuosina 1927–1939. Eli tiesi jotain asioista, eikä vain levitellyt eteenpäin perättömiä huhuja. - MaanTurva
Tietysti eturivin sotahistorioitsija J.O. Hannula teki Maan Turvan tilaaman raportin Summan tapahtumista ns. suuressa mittakaavassa ja lopputuleman on juuri tuo. Maan Turva ponnisteli tuoreen kielirauhan puolesta ja koetti parhaansa mukaan pestä Suomen ruotsalaisia puhtaaksi Summan murtumisesta. Miksi raportti oli hävitettävä ja sitä ei saanut antaa muiden kuin propaganda / mielialoja valvovien (upseereiden) käyttöön? Koko raportin tekstiähän ei Antti Juutilainen meinannut löytää mistään.
Raportissahan ei tarkastella tapahtumia "paikallisella tasolla" eli mitä esim. Lindmanin pataljoonassa tapahtui ja miksi. Koko pataljoonaa ei muistaakseni edes mainita joukko-osastona tai sen tunnuksin. - Turvamaan
http://www.sshs.fi/binary/file/-/id/44/fid/436/
Tuossa se Hannulan raportti. Kun lukee sen niin siinä ei puhuta oikeastaan mitään Lindmanin II/JR9. jonka kohdalla tapahtui läpimurto Lähteen lohkolla.
Ja sen luettuaan ymmärtää miksi sitä ei jaettu kuin pienelle osalle upseereja ja oli hävitettävä.
- KaleviPutinTampere
Älkää välittäkö. Kale on Kale vaikka Arlan voissa paistaisi. On muuten niin perusteellisen viisas hajoittaja osaaja. Haluu meitit pois pohjoismaisesta yhteistyöstä koska se on Putinin Venäjän etu.
- SaimaanDivisioona
Kyllä kaunis Adof(JR7) tuli Juvalle kalliiksi, samoin Wahlbeck (JR49). Saimaan divisioonan hautausmaa on "liian hieno".
http://hotarju.kuvat.fi/kuvat/Sankarihautausmaat/Juva/
https://fi.wikipedia.org/wiki/2._divisioona_(jatkosota)
Linkki lyhennettynä, koska Wikin sulut ei toimi
http://tinyurl.com/jtcezm3 - JokuRajaOnkin
"Joku raja pitäisi olla silläkin. mistä kaikesta keksitystä paskasta voidaan "hurreja" syyttää!"
Kyllä huvittaa tuollainen vaahtoaminen. Sano minulle yksikin lähde, missä kerrotaan paljonko Lindmanin pataljoona menetti kaatuneina Summassa kun se pakeni linjasta ja läpimurto syntyi. Karkureista nyt puhumattakaan. Pataljoonan vahvuus kohosi muutamassa päivässä melkoisesti... kun hiipparit palaili vahvuuteen. Alkuperäinen vahvuus oli muistaakseni "noin 400" ja tukiaselajit päälle "noin 200" eli "noin" 600.
Edes Lindman ei tainnut tietää tapahtumista mitään, ennenkuin porukat oli jo juosseet Tukilinjalle saakka. Tappioista kerrotaan malliin "suuret tappiot" jne. - spkirjat
Hienoa seurata keskustelua Summan murtumisesta. Tosiaisahan on että kapteeni Lindmanin komentama suomenruotsalainen II/JR9 pakeni Lähteen lohkolta. Tätä puollustellaan joko sillä että rykmentti oli taistelujen uuvuttama tai kokematon, koettakaa nyt päättää kumpi. Taistelujen uuvuttama se ei ollut, koska se oli siirretty 8-9.3 etulinjaan paikkaamaan lopenuupunutta I/JR8. No kokematon? II/JR8 oli n400 miehen vahvuinen koska se ei ollut saanut miehiä täydenetyksi aiempia tappioita.
Laitampa tähän päämajan tilanneselostuksen 16.2-40
"Vihollisen hyökkäys kohosi ennen näkemättömään voimaan 13.2.40 ja vihollinen saavutti sisään murron Lähteen lohkolla. Sen aiheutti täällä kehittynyt paniikkitunnelma. Miehistö jätti korsut ja alkoivat vetäytyä taaksepäin. R****t pääsivät sisäänmurtoon."- TeporaaSiteeraan
Otteita filosofian tohtori Tuomas Teporan kirjasta "Kaunis ja ruma talvisota" (WSOY 2015)
Ruotsinkielisten joukko-osastojen pettäminen on myytti, jonka suomenkielinen väestö loi vanhojen ennakkoluulojen ja käsitysten pohjalta.
-
"Hurrien" taistelukyvyn vähättelyä esiintyi silloin tällöin jo ennen puna-armeijan suurhyökkäystä... Tämän salaliittoteorian laineet lyövät edelleenkin internetin sotaentusiastien keskustelupalstoilla.
-
Ensimmäinen syntipukki talvisodan raskaille rauhanehdoille löytyi ruotsia puhuvasta kansanosasta... Syntyi salaliittoteoria ruotsinkielisten heikosta taistelukyvystä ja ratkaisevasta pettämisestä.
-
Ruotsinkielisiä kaatui suhteessa hieman vähemmän kuin suomenkielisiä, mutta ero ei ole merkittävä ja johtunee ahvenanmaalaisten vapautuksesta asevelvollisuudesta. Lisäksi ruotsinkielisten keskimäärin korkeampi koulutustaso lienee vaikuttanut siten, että heitä on ollut enemmän suojatummissa erikoistehtävissä. - spkirjat
"Ruotsinkielisten joukko-osastojen pettäminen on myytti, jonka suomenkielinen väestö loi vanhojen ennakkoluulojen ja käsitysten pohjalta."
Siis myytti että Lindmanin komentama II/JR9 lähti karkuun Summassa Lähteen lohkolla? Mene ja lue sotapäiväkirjoja niin saa aivan uuden käsityksen mitä siellä tapahtui. Ei riittänyt että II/JR9 juoksi karkuun vaan se myös valehteli sijaintinsa myöhemmin. Tuota muuten tapahtui suomenruotsalaisten osalta myös jatkosodassakin. Siis karkuun juoksua ja sijainnin valehtelua.
Se lopenuupunut JR8 joka oli siirretty lepäämään muuten teki Summassa vastaiskun vallaten takaisin etulinjan lukuun ottamatta Lähteen lohkon Poppiusta. Ja vastaiskun aikana kukaan ei tiennyt missä Lindmanin pataljoona oli. - ListaaPukkaa
Lue sinä tätä.
Mannerheimin linjalla kaatuneet suomenruotsalaiset 11.2. - 12.2. 1940
alikersantti AHLSKOG FELIX JOHAN
sotamies AHLSTEDT EINAR EVALD
sotamies ANDERSSON GEORG ALFONS
vänrikki ARLANDER GEORG RICHARD
alikersantti BERG NILS JOHANNES
sotamies BERGHOLM AXEL ANSELM
sotamies BLOMQVIST KURT ERIK RUNAR
sotamies EKROOS SEVERIN
sotamies FINNE RUNAR JOHANNES
sotamies FORTH EVALD ERLAND
sotamies FRILUND KARL ARNE
sotamies GENBERG IVAR EDVIN
korpraali GRANNAS JAKOB LEANDER
sotamies GULLBACK ERIK ANSELM
sotamies HAGMAN HAGARD GEORG
korpraali HAGNER KARL GEORG
sotamies HINDERS BERNHARD
vänrikki HÖCKERSTEDT ROLF
sotamies JAKOBSSON JAKOB TEODOR
sotamies JANSSON JOHN BERTEL
alikersantti JOSSANDT BRUNO GEORG
alikersantti JÅFS JOHANNES RUNAR
sotamies KOIVUMÄKI BERTEL VILJAM
sotamies LINDELÖF BRUNO JOHANNES
sotamies LÅGAS ELMER
sotamies MARTIN AXEL ALFONS
vänrikki MICKWITZ TORE ALEXANDER
sotamies MÅTAR AXEL RUNAR
sotamies NORDSTRÖM BIRGER LENNART
sotamies NYBACK AUGUST ERIK
korpraali NYFORS FELIX
sotamies NYMAN LENNART HEMMING
sotamies NYMAN ROYNAR AUGUST
sotamies OLIN GUNNAR ALBIN
sotamies RENLUND UNO FREDRIK
sotamies ROSENBERG SVANTE MATIAS
sotamies SAND JOHAN ALFRED
sotamies SJÖBERG NATANAEL
vänrikki SJÖHOLM ROLF HEIMO
sotamies SJÖSTRAND ANDERS EINAR
vänrikki SKADE HARRY LEOPOLD
sotamies SNELLMAN JOHAN ARVID
sotamies STEN ALBERT VALDEMAR
sotamies STEN RUNAR REINHOLD
korpraali STORM HENRIK ARVID
sotamies STRAND SVEN ERIK
sotamies STRÖM ENOK
sotamies SUNDELIN SELVEN EFRAIM
vänrikki SUNDSTRÖM JOHN ISAK JOHANNES
alikersantti SVAHN NILS ERIK
korpraali SVARVAR JOHANNES ALFRED
alikersantti UDD KARL-ERIK MIKAEL
sotamies VIGREN EINAR EDVIN
sotamies VIIK KARL JOHAN
sotamies WAXLAX RUNAR VALFRID
sotamies WEST BERTEL JARL
vänrikki WIKMAN CARL FREDRIK
vänrikki WILLEBRAND VON BROR ERIK JOHAN
korpraali WÖRLIN VOLMAR AXEL JOHANNES
sotamies ÅHL JOHAN GUNNAR RAFAEL
alikersantti ÖHMAN ARVID LENNART
korpraali ANDERSSON ANDERS WILLIAM
alikersantti BACKMAN GUNNAR RICHARD
korpraali BACKMAN JOHANNES
sotamies BJÖRKHOLM ANDERS BERTIL
vänrikki CAJANUS CARL GUSTAF C.
sotamies EKMAN KARL HENRY
ylikersantti ELMGREN ALF RIKHARD
sotamies ENGSBO GUNNAR TEODOR
sotamies FORSMAN HOLGER PAUL ELIEL
sotamies HJORTELL ALFRED ANDERS
sotamies HOLMBERG ALLAN EDVARD
alikersantti HURR ARNE JOHANNES
sotamies HÅKANS GEORG
korpraali INGMAN BIRGER
sotamies KNUBB EVERT JOHANNES
alikersantti LALL KARL IVAR
kersantti LINDSTRÖM LAURI RUBEN
alikersantti MARANDER BIRGER HARALD
korpraali MATTJUS GIDEON JOHANNES
korpraali NEDERGÅRD ERNST IGOR
sotamies NORDBERG EINAR ALBIN
alikersantti NORRBY GUSTAF ÅKE
alikersantti NYGÅRD JOHAN ERIK
sotamies NYMAN ERIK JOHANNE
korpraali NYRÉN KARL ERNESTS
sotamies RUTHS JOHANNES
sotamies RÖNNBACK FRANS OSKAR
sotamies SANDBACKA ERIK ELIEL
sotamies SANDBERG UNO
sotamies SCHARIN MIKAEL
korpraali SJÖBLOM RAGNAR HEMMING
sotamies SKOG SVEN EMIL JOHANNES
sotamies SMEDS KARL ROBERT
alikersantti THORN HELGE ERIK ALEXANDER
sotamies VESTERGÅRD EINAR SIGFRID
alikersantti WESTERQVIST ARTHUR
sotamies WIJK INGVALD MATTS
sotamies ÅKERMAN JOHAN ALBERT
sotamies ÅKERMAN ÅKE TEODOR
alikersantti ÖSTERDAHL JOHANNES SIGFRID - pitäämuistaa
http://sotapolku.fi/
Tuolta haettu, mutta miten?
Talvisodan joukko-osastothan oli eri yksiköitä kuin 1941, vaikka olisi samat numerot. - sotapolku
Tuolta noukittu esim. tuolla hakusanalla 6./JR 9
http://sotapolku.fi/henkilot/?etunimet=&sukunimi=&syntymaaika=&kotikunta=&joukko_osasto=6./JR 9&valittu_joukko_osasto=&submit=ETSI
- spkirjat
Niin, miten tuo lista liittyy tapatumiin 13.2-40-15.2-40 Lindmanin komentamaan II/JR9?
- Komppaukko
Tuossa tietysti mennään komppanioittain. Siis 6. komppania on jo II pataljoonassa.
Näyttäisi olevan kaatuneiden listaa II/JR 9 Suomen ruotsalaisten osalta. On siellä paljon muitakin... - Humppaveikko7
Ehkä sen tarkoitus on kaataa myytti siitä, että suomenruotsalaiset pettivät isänmaan ja juoksivat karkuun, kun puna-armeijan tykistö alkoi möyhentää Mannerheimin linjaa?
Mutta eihän sitä myyttiä faktatiedoilla kaadeta. Pelkureita he ovat. Ja homoja. - Merkintätavat
Komppaukko kirjoitti:
Tuossa tietysti mennään komppanioittain. Siis 6. komppania on jo II pataljoonassa.
Näyttäisi olevan kaatuneiden listaa II/JR 9 Suomen ruotsalaisten osalta. On siellä paljon muitakin...Sodan aikana taisi mennä näin:
1-3/I/JR33
4-6/II/JR33
7-9/III/JR33
10-12/IV/JR33
Tässä esimerkkinä JR33
---
Kyllä tällaista merkintätapaa käytetään ihan yleisesti, eli juuri rykmenteittäin kerrotaan monesko komppania on kyseessä. Laskemalla saadaan monesko pataljoona on kyseessä. Tässäkin nähdään kuinka komppaniat 1-4 on I pataljoonaa, 5-8 on II pataljoonaa ja 9-12 on III pataljoonaa. Prikaateissa oli 4 pataljoonaa, joten komppanioitakin on 16 eli 13-16 on IV pataljoona. - Sinne-päin
Tuo numerointi oli Talvisodassa käytössä. Rykmentissä tosin oli kolme pataljoonaa.
Konekiväärikomppaniat numeroitiin pataljoonan mukaan. - ei.uskois
Humppaveikko7 kirjoitti:
Ehkä sen tarkoitus on kaataa myytti siitä, että suomenruotsalaiset pettivät isänmaan ja juoksivat karkuun, kun puna-armeijan tykistö alkoi möyhentää Mannerheimin linjaa?
Mutta eihän sitä myyttiä faktatiedoilla kaadeta. Pelkureita he ovat. Ja homoja.Ai että vielä homojakin. Hurjaa!!
- Halstinkertomaa
Wolf H. Halstin kirjoittama kolmiosainen teossarja Suomen Sota 1939-1945 osat 1-3.
Osa 1 Talvisota: Tässä Halstin kirjassa kerrotaan melkoisen tarkasti tapahtumat Summan murtumisesta 1940 helmikuun 11. päivänä. Halstihan oli Talvisodassa aitiopaikalla 5.D:n esikunnassa
Sivulta 252 alkaen sivulle 289 käydään läpi koko tapahtuma ja kommentit Suomen ruotsalaisten toimille on seuraavanlaisia:
Suoraa lainausta
-s. 273 Helmikuun 11. päivänä oli Lähteentien kaistalla se JR 9:n pataljoona, (II/JR 9) joka II AK:n komentajan kehotuksesta oli toimitettu sinne vaihtamaan lopen uupunutta JR 8:n pataljoonaa. Vaihto oli tapahtunut helmikuun 8. - 9. päivänä pimeän suojassa, joten henkilökunnalla oli ollut aikaa perehtyä asemaan ja kotiutua olosuhteisiin parisen vuorokautta. Pataljoonan vahvuus oli vajaat 400 miestä, kun se joutui Lähteentien kaistalle. Se ei ollut saanut aikaisempia tappioitaan täydennetyiksi, kuten eivät muutkaan Summan divisioonissa taistelevat joukot. Pataljoona oli ruotsinkielinen ja toimi suomenkielisessä -mutta enen kaikkea sille vieraassa- rykmentissä tilapäisesti.
-s. 274 Helmikuun 9. ja 10. päivinä pataljoona sai olla verrattain rauhassa Summan olosuhteisiin katsoen.
- s. 276 Joka tapauksessa komppanian päällikkö klo 12.30 antoi komppanialleen käskyn vetäytyä tukilinjalle.
Oikeudenmukaisuuden vuoksi on kuitenkin -niin ymmärrettävä kuin käsky noissa olosuhteissa olikin- sanottava, että jos aikaisemmin tällä kaistalla olleet komppanianpäälliköt olisivat menetelleet samalla tavalla, Summan kaista olisi menetetty jo joulukuussa. Silloinkin riehuivat venäläiset hyökkäysvaunut asemassa tukilinjaa myöten, siis paljon syvemmällä kuin nyt, ja jalkaväki pysyi siitä huolimatta paikallaan. Puolustukseen määrätyllä komppanianpäälliköllä ei liioin ole ohjesäännön mukaan oikeutta antaa perääntymiskäskyä. Sekin seikka että käsky ylipäätään saatiin välitetyksi pesäkkeille, osoittaa että tilanne ei voinut olla aivan toivoton. Samaa todistaa myös se, että irtaantuminen onnistui.
-s 277 II/JR 9:n vasemmalla siivellä oleva komppania joutui taisteluun Munasuon kautta hyökkäävän venäläisen jalkaväen kanssa ja torjui sen ankaran taistelun jälkeen. Kun komppanian päällikkö huomasi veväläisten hyökkäysvaunujen ajavan eteenpäin Lähteentien varressa ja venäläisen jalkaväen siellä pesiytyneen suomalaisten asemaan, hänkin - nähtävästi omasta aloitteestaan, saamatta ylempää lupaa - antoi käskyn tyhjentää aseman ja vetäytyä tukilinjalle. Siihen hänellä ei ollut minkäänlaista oikeutta, olkoonkin että hänen sivustansa oli venäläisten etenemisen johdosta välillisesti uhattu. Hänen tekonsa oli riidattomasti vastoin ohjesäännön sekä henkeä että kirjainta.
Pataljoonan komentajan toiminta tässä ratkaisevassa vaiheessa on selostuksista päättäen supistunut tietojen välittämiseen, tilanteen kehityksen odottamiseen ja tapahtuneiden tosiasiain hyväksymiseen. Hänellä ei tosin ollut suuriakaan mahdollisuuksia pataljoonan vähäisen miesluvun tähden, mutta yhtä mahdollisuutta ei kuitenkaan voida keneltäkään komentajalta riistää niin kauan kuin hän pystyy liikkumaan: hän voi panna oman persoonansa vaakaan ja näyttää esimerkkiä. Tätä mahdollisuutta hän ei käyttänyt, ei ainakaan samalla tavalla kuin hänen edeltäjänsä Lähteentien kaistalla olivat sitä käyttäneet pelastaakseen tilanteen. Tämäkin on oikeudenmukaisuuden tähden todettava.
-s 278 Kirjoittaja oli helmikuun 11. - 12. päivien välisenä yönä Lähteentien kaistan tukilinjan maastossa tarkastamassa JR 13:lle meneviä huoltokuljetuksia ja voi silloin todeta, että kukaan ei oikeastaan tiennyt mitään omien tai venäläisten joukkojen asemasta.
--------------
Ruotsalaisetko määräsivät itse itsensä poistumaan asemista? - demarienvihollno1
.on turhaa todellakaan hakea syyllistä, kun tarvitaan lahtista ja konekivääriä!
Mielenkiintoista tuo, että ahvenanmaan hurrit lintsasivat sodasta noin vain. Hehän kirjoitttelivat Huvudstat bladenissa, että karjalan evakot ovat hävitettäviä täitä ja loisia jne..
On siis ymmärrettävää, että linjamurtui mielettömässä paineessa. Oliko se sitten sallittua on toinen kysymys.
"Neuvostoliiton ylijohto muodosti 7.1.1940 Karjalan kannakselle Luoteisrintaman, jonka komentajaksi tuli Ukrainan sotilaspiiristä 1. luokan armeijankomentaja S. K. Timosenko.
Suurhyökkäyksen alkaessa Neuvostoliitolla oli Kannaksella 26 divisioonaa ja 7 panssariprikaatia. Lisäksi 3 jalkaväkidivisioonaa ja 3 ratsuväkidivisioonaa oli matkalla paikalle. Yhteensä neuvostojoukkoja oli Kannaksella helmikuun alussa noin 600 000 miestä. Luoteisrintaman tehtävä oli suomalaisten pääaseman murtaminen ja eteneminen Viipurin suuntaan. Miesylivoiman lisäksi neuvostojoukoilla oli valtavan paljon suomalaisia suurempi materiaaliylivoima. ....- Turha-valehdella
"Mielenkiintoista tuo, että ahvenanmaan hurrit lintsasivat sodasta noin vain."
Heidät oli vapautettu rauhan ajan asepalvelusta. Jonkin verran meni vapaaehtoisia sotaväkeen.
Talvisodan aikana perustettiin suojeluskunta "Ålands Hemvärn"
..tuosta Halstin kirjoituksesta tai lainauksesta; uskomaton on ollut myös upseerien vastuu ja toiminta. Nuoret miehet ovat olleet vastuussa koko suomesta, aika-ajoin. Kuka sen osaa sanoa hirveässä väsymyksessä ja paineessa, milloin saa peräytyä ja millloin ei. Kyllä se sota voitettiin hyvällä johtamisella ja tietysti tottelevilla ja oma-aloitteisilla sotilailla. Silla suomihan voitti molemmat sodat. Me olemme vielä täällä, maailmalla, ilman veteraaneja emme olisi.
Ruotsalaisethan pelastivat jatkosodassa "koko suomen", tienhaaran taistelussa. Siitä on tehty pikkuisen epäonnistunut elokuvakin. Olivat hekin tarpeen ja hienoja miehiä! siinä missä kaikki muutkin ,siellä jossakin...- Kivisalmella
Suomen tuntematon sotasankari on kuollut - ratkaisi yksin Kivisillansalmen taistelun
IS 4.1.2015
http://m.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1420358275398.html
Kivisillansalmen taistelun konepistoolillaan yksin ratkaissut Allan Finholm kuoli lauantaina pitkäaikaisen sairauden murtamana.
Juhannusaattona 1944 Suomi oli kuolemanvaarassa. Neuvostoliiton suurhyökkäys oli vyörynyt Karjalan kannaksella kaksi viikkoa hirmuisella voimalla.
Alikersantti Allan Finholm, 22, oli muun JR 61:n kanssa asemissa Tienhaaran Kivisillansalmella Viipurin lähellä. Asemaa pidettiin Suomen lukkona, jonka menettäminen avaisi puna-armeijalle tien ja rautatien Helsinkiin.
Vuonna 2012 ilmestyneen Sotainvalidi-lehden mukaanvenäläistykistö aloitti kiivaan tulen aikaisin aamulla ja lentokoneet pudottivat pommilastejaan. Venäläiset onnistuivat tulituen avulla ylittämään sillan, jonka jälkeen suomenruotsalaisten JR 61:n komentaja Alpo Marttinen antoi käskyn ajaa vihollinen pois rannasta. Vastahyökkäykseen lähti 17 miestä. Yksi heistä oli Allan Finholm.
”Yritin juosta siksakkia”Venäläiset löivät suomalaisten vastahyökkäyksen takaisin, paitsi Finholmin, joka ei tiennyt jääneensä yksin.
–Olin kauhuissani ja yritin juosta siksakkia. Leppäpuskat tarjosivat näkösuojaa. Näin valtavasti venäläisiä sillankorvalla, ehkä kaksi joukkuetta, noin 70-80 miestä, Finholm kertoi ruotsalaisen Allehanda-lehden haastattelussa vuonna 2010.
Finholm pudotti konepistoolilla vihollisen kerrallaan, jolloin vastapuoli luuli suomalaisia olevan enemmän kuin yksi. Finholm huomasi rannan tyhjentyneen venäläisistä ja hän meni esimiehensä luutnantti Löfmanin luokse ja sanoi:
–He eivät ole enää täällä.
Finholmin ilmoituksen jälkeen lähelle iski kranaatti. Löfman kuoli heti ja Finholm sai sirpaleesta ammottavan haavan ohimoon. Finholm vietiin Kannakselta sotilassairaalaan, josta hän palasi rintamalle syksyllä ja oli siellä sodan loppuun saakka.
Taistelu unohtuiAllan Finholm olisi monien mielestä ansainnut Mannerheim-ristin, mutta tapaus jäi unohduksiin, koska taistelualueella olleet upseerit kuolivat tai haavoittuvat ja asia jäi raportoimatta komentaja Marttiselle.
Vuonna 1991 Finholm uskoutui taistelusta aseveljelleen kirjailija ja kääntäjä Harry Järville, joka teki hänet tunnetuksi. Finholmista alettiin puhua ”suomenruotsalaisten Antti Rokkana”.
Vuonna 2004 Finholmin hahmo nähtiin Åke Lindmanin ohjaamassa sotaelokuvassa Etulinjan edessä.
Bosundissa Pohjanmaalla asunut Finholm siirtyi lauantaina ajasta ikuisuuteen pitkäaikaisen sairauden murtamana. Kuollessaan hän oli 92-vuotias. Asiasta kertoi ensimmäisenä Österbottens Tidning.
---
Ei päässyt karkuun kuten kaverinsa ja oli pakko tapella.
Järkyttävää uutisointia kuinka yksi mies olisi ratkaissut koko sodan! Oikeasti tykistö esti ylimenon onnistumisen ja jv hoiteli ne harvat jotka pääsi sillanrippeitä pitkin tai veneillä yms. yli.
- SotahistoriallinenAika
Sotahistoriallinen Aikakauskirja 15, 1996
- Stig Roudasmaa: Teräskypärä Suomen puolustusvoimissa s. 7
- Martti Peltonen: Keskustelu ilmavoimista 1920- ja 1930-luvuilla s. 67
- J. O. Hannula: "Summan läpimurto" s. 121
http://www.sshs.fi/aikakauskirja/aikakauskirjat 1-15 digitoidut/
http://www.sshs.fi/binary/file/-/id/44/fid/436/ - folktingetinerillissota
ranta ruotsalaiset kävi erillissotaa talvisodassa, ja jatkosodassa. omin säännöin. sodan jälkeen ei ruotsalaiset alueet jakaneet maata karjalan siirtolaisille. ja se folktingetin ajama erillissota on jatkunut näihin päiviin, on kiintiöitä opiskelemaan ja etu kiintiöitä kielen perusteella. rantaruotsalaiset eivät siis ole kotoutuneet suomeen, vaan nytkin yrittävät suosia vaikka afrikan turisti väkeä, tms, huuhaa mamu ideologiaa, suomen tuhoksi.
- ghdfljkghfklgj
Ruotsinkieliset kunnat, jotka eivät halunneet alueelleen siirtoväkeä, ostivat maata suomenkielisiltä alueilta ja luovuttivat sen siirtoväen asuttamiseen.
Miksi eivät halunneet? Koska siirtoväen tulo olisi saattanut muuttaa ruotsinkieliset vähemmistöksi omalla kotiseudullaan. Täysin ymmärrettävää. Ei yksikään suomenkielinenkään kunta haluaisi vastaanottaa niin paljon ruotsinkielisiä, että ruotsinkieliset alkaisivat määräillä kunnan politiikassa. - asennemalli
folktinget väki on se viides kolonna, joka ei aja suomen etua, vaan ajaa etnisen vähemmistön etua.
Folktinget toimi tehokkaimmin 1918 tammisaaressa, jossa etninen tuhonta oli tehokasta ( tammisaaressa on pohjoismaiden suurin joukkohauta...).
1939-44 asenne oli sama. - semmoinenjuttu
Ja siksi tarvitaan Dragsvikin varuskunta vahtinaan luita, ettei haamut ala kummittelemaan rantaruotsalaisten markeille.
- KaksikielisyysOnRikkaus
Ruotsalaisten karkuruuden todistavat myös Summassa taistelleet venäläiset. Vuosi-pari sitten nähtiin TV:ssä venäläinen dokumentti talvisodasta ja Summan läpimurtotaistelusta. Siinä venäläiset kertoivat läpimurtotaistelun kestäneen vain n. puoli tuntia, ja eteneminen oli lähinnä paraatimarssia.
- fyfanfördig
Täällä sitä taas nimitellään talvisodan etulinjan kokeneita miehiä karkureiksi...
Ja omat ansiot olivat mitkä? Voitto nakkikioskin jonossa käydyssä tappelussa? - KarkuriPåSvenska
Ihme mössötystä. Etulinjassa oli kahdenlaisia miehiä: niitä jotka karkasivat ja niitä jotka pysyivät paikallaan. Ne jotka karkasivat, ovat karkureita, ja niitä voi ihan vapaasti kutsua karkureiksi. Mitä mahtaa olla karkuri ruotsiksi? Olisi hyvä osata karkuri-sana myös maamme ainoalla sivistyskielellä.
- Rinta-rinnan
- J. O. Hannula: "Summan läpimurto" s. 121
http://www.sshs.fi/aikakauskirja/aikakauskirjat 1-15 digitoidut/
http://www.sshs.fi/binary/file/-/id/44/fid/436/
Luin Antti Juutilaisen kirjoittaman johdannon tuohon Suomen Sotahistoriallisen seuran Aikakausikirjassa nro 15 julkaistuun J.O. Hannulan kirjoittamaan Summan läpimurto -juttuun eli selostus nro: 21 joka oli julkaistu 23.5.1940-
Se on kirjoitettu "samalla otteella" kuin Suomen ruotsalaisten sotahistoriasta kertova Antti Juutilaisen kirjoittaman kirja Rinta rinnan.
Juutilainen, Antti: Rinta rinnan. Suomenruotsalaisten joukkojen sotatiet 1939-1944. WSOY. Juva 1997
Antti Juutilaisen Juutilaisen Rinta rinnan -kirjassa sanotaan kuinka suomenkielisille suomalaisille täytyy kertoa ERI tavalla ruotsinkielisten sodasta. Pelkät käännökset esim. Lars Stenströmin Krigsvägar -kirjasta ei tule kysymykseenkään.
Miksiköhän EI?
Kirjassa on astian makua aika lailla sen esipuheesta alkaen. Kukas muuten rahoittikaan kirjan kirjoittamisen? Siinähän sanotaan kuin suomenkielisille suomalaisille täytyy kertoa eri tavalla ruotsinkielisten sodasta. Pelkät käännökset esim. Lars Stenströmin Krigsvägar -kirjasta ei tule kysymykseenkään. Miksiköhän EI? Hanketta näyttää kirjan johdannon mukaan rahoittaneen veteraanit. Veikkaisinpa heidän olleen suomenruotsalaisia veteraaneja... Sivulla 15 sanotaan näin: "Haluan ilmaista myös kiitollisuuteni niille veteraaneille, jotka ovat tukeneet hankkeen taloutta." Neuvotkin teokseen näyttää tulleen samalta taholta. Stenströmin tutkimus ja teos on ollut materiaalina ja Bror-Erik Sahlsted yhtenä monista on ollut "vaalimassa taimea", kuten Rinta rinnan -kirjan johdannossakin sanotaan. Professori Göran Stjernschantz näyttäisi antaneen "teoksen rakenteeseen puuttuvia arvokkaita ohjeita" Sen lauluja laulat, jonka leipää syöt. Se on vanha viisaus!
Krigsvägar Lars Stenström Sidottu. Söderström 2006. ISBN 9515224306 / 951-52-2430-6 EAN 9789515224309 - MunsalanSouturit
Loppuun muutama fakta samaisesta aiheesta:
1) Kenen lohkolla Summa murtui 1940?
Vastaus: Lindmanin pataljoonan lohkolla.
2) Kuka teki elokuvan suomenruotsalaisten sodasta?
Vastaus: Lindman.
3) Mitä sanoi Lindman Ilta-Sanomissa?
Vastaus: "Ruotsinkieli on myrkkyä monille."
4) Mitä muuta Lindman sanoi?
Vastaus: "Ei kannata tehdä ruotsinkielisiä sotaelokuvia, kun kukaan ei niitä katso."
5) Mitä Lindman sitten teki?
Vastaus: Teki vieläkin kalliimman elokuvan suomenruotsalaisten ja riikinruotsalaisten säätiöiden miljoonilla aiheesta "Talitiikerit".
Kun elokuva sai murskaavat arviot Ruotsissa ja ei menestynyt ollenkaan, Åke sanoi ettei ruotsalaiset tiedä mitään sodasta, joten pitäkööt suunsa kiinni!
Tästä hyvästä Kalle-Kustaa antoi Åkelle kultaa ja mirhamia:
http://www.iltasanomat.fi/viihde/uutinen.asp?id=1461960
"Ruotsin kuningas Kaarle XVI Kustaa on myöntänyt suomalaisohjaajalle Ruotsin Pohjantähden Ritarikunnan 1. luokan Ritarimerkin."
6) Miten suomenruotsalaiset suhtautuivat karjalalaisiin evakkoihin?
Vastaus: estivät Ruotsi-kortin avulla karjalaisia evakkoja pääsemästä "pyhälle ruotsalaiselle maalle.
7) Ketkä liittoutuivat 1945 vaatimaan poliittisia puhdistuksia ja ankaria sotasyyllisyystuomioita Suomen eduskunnassa?
Vastaus: Rkp ja Skdl!
8) Oliko muista mukana?
Vastaus: No eipä juuri, muutama sossu ja pari maalaisliittolaista.
9) Miksi kolmen eri tutkimuksen mukaan suomalaiset nuoret pitävät suomenruotsalaisia epäisänmaallisina?
Vastaus: eiköhän se ala olla itsestään selvää muillekin (Folkting 1997, CIVIC-tutkimus 2000, Virrankoski 2004).
10) Voiko noilla eväillä odottaa pakkoruotsittajilta muuta kuin herjaa ja solvauksia?
Vastaus: Eipä tietenkään. Kun faktat puuttuvat, niin vain henkilökohtaisuudet jäävät.
LEHDISTÖKATSAUKSET: MAALISKUU 1945
http://agricola.utu.fi/cgi-bin/lehtikats.cgi?ty=2&txt=194503
7.3. 4000-5000 suomalaista saa kehotuksen palata Ruotsista kotimaahansa. Niihin kuuluvat sotilaskarkurit, metsätyöläiset ja rouvat.
Kirjallisuutta:
Andersen, Matts: Flykten västerut. (Sahlgren Förlag 1987.)
Juutilainen, Antti: Rinta rinnan. Suomenruotsalaisten joukkojen sotatiet 1939-1944. WSOY. Juva 1997 . 250 s.
Kulomaa, Jukka: Käpykaartiin? 1941-1944. Sotilaskarkuruus Suomen armeijassa jatkosodan aikana. Väitöskirja 1995.
Rundt, Dennis: Munsalaradikalismen: En studie i politisk mobilisering och etablering. Åbo Akademis förlag, Åbo 1992. ISBN 952-9616-17-1.
Salminen, Esko: Propaganda rintamajoukoissa 1941-1944. Otava 1976, ISBN 951-1-02303-9 nid 951-1-020304 sid.
Smedjebacka, Helge: Jääkärikenraalin elämä. Suomentanut Matti Kettunen. F. U. Fagernäs 1894-1980
Sotatieteen laitos: Suomen sota 1941-1945.
Stenström, Lars: Krigsvägar. 1997.
Tasala, Markku: Kolarin metsäkaartin jatkosota ja rauha. Oulu Pohjoinen, 2000 (Jyväskylä: Gummerus) 295 s.ISBN 951-749-341-X, sid.
Uppslagsverket Finland (1983).
http://fi.wikipedia.org/wiki/Munsalalaisuus - HyvääLuettavaa
Eiry, suomalaisten sotaveteraanien ylläpitämä sivusto, kertoo asiasta näin:
Virallisen sotahistorian "Talvisodan historia" kertomaa.
Talvisodassa joulukuun 23. päivän hyökkäyksessä Kannaksen ainoa ruotsikielinen yksikkö (pataljoona) kääntyi annetusta suunnasta 90 astetta ja joutui taisteluun rinnalla etenevän suomalaisen joukon kanssa. Oman selityksensä mukaan se joutui ylivoimaisen vihollisen sivustahyökkäyksen kohteeksi ja palasi takaisin vajaan tunnin kuluttua. (Sotatieteen laitos Sotahistorian toimisto: Talvisodan historia, osa 2, s. 74. WSOY 1991.)
Suomalaiset joukot jatkoivat hyökkäystä 8 tuntia ja alkoivat vetäytyä vasta ylemmän johdon käskystä. Tämän jälkeen suomenruotsalaisille ei enää hyökkäystehtävää annettu.
Summassa Lähteen lohkolla suomalainen pataljoona oli pitänyt asemansa tammikuun alusta lähtien. Vastaiskuilla se oli karkottanut asemiin murtautuneen vihollisen. Yöllä 8.--9. helmikuuta pataljoonan rippeet luovutti asemat tuoreelle ruotsinkieliselle pataljoonalle, joka seuraavana päivänä pakeni asemista ja jätti ne viholliselle. Näin murtui pääpuolustuslinja. (Talvisodan historia, osa 2. s. 138.)
Kulunut suomalainen pataljoona naapurilohkolla joutui samanlaisen painostuksen kohteeksi, mutta piti asemansa vielä neljä vuorokautta torjuen ruotsalaisten pakenemisesta johtuneen sivustauhankin. Se jätti asemansa vasta ylemmän johdon käskystä.
Ruotsinkielisille ei enää tämän jälkeen voitu antaa vastuullista puolustustehtävääkään, selviää talvisodan historiasta.
Lue lisää:
http://www.sci.fi/~eiry/ruotsinkielisia.html - PestaTittare
Summan ratkaisutaistelun vuosipäivä lähestyy. Jokohan olisi aika kertoa ruotsalaisten karkuruudesta ja sotapetturuudesta laajemmalti suurellekin yleisölle, esim. Ylen TV-kanavilla?
..ihan turhaa. Suomessa ei oolla tehty yhtään hyvää sotaelokuvaa. Talvisota elokuva oli naurettava tekele ja tuntematon sotilas on ainoastaan katsottavan arvoinen, kun kirja on niin hyvä. Teksi on mukaansa tempaisevaa.
Mutta on monia asioita jotka olisi hyvä elokuvissa esittää.
Tuolla palstalla missä keskustellaan punakapinasta ja sisällisodasta on yksi syy. Ihmiset on uskoteltu uskomaan valheita historiallisia vääryyksiä..elokuvilla saadaan asioita kansan tajuntaan..- Taipaleensankarit
"Talvisota elokuva oli naurettava tekele"
Kyllä tuo elokuva on taistelukohtiensa osalta realistisinta esitystä sotimisesta Talvisodan malliin. Olihan kuuluisan Mannerheim-linjan syvyys useinmiten juuri se 60 senttiä eli juoksuhaudan leveys!
- PienetKukkivatKummut
Minne jäi Taipaleen sankarit? Entäs Tolvajärven, Sallan tai Kuhmon urhot? Viipurista, Lemetistä ja Pitkärannasta puhumattakaan.
Minne jäi Taipaleen sankarit tuossa Pienet kukkivat kummut -laulussa, vai onko sittenkin niin kuin Pekka Parikan Talvisotaelokuvassa sanottiin eräässä junakohtauksessa. Siinähän näyttelijä Taneli Mäkelä sanoi repliikissään, että kaikki Taipaleen sankarit ovat kaatuneet! Talvisota -elokuvahan perustui Antti Tuurin samannimiseen romaaniin vuodelta 1984.
Pienet kukkivat kummut. Säv. ja san. Ragnar Nyholm, sov. Eero Lindroos (= Eero Lauresalo).
Pienet kukkivat kummut syntyi säveltäjä Ragnar Nyholmin käytyä katsomassa Talvisodan sankarihautoja. Levyn soittamista rajoitettiin Jatkosodan aikana, koska se palautti liikaa ikäviä asioita kuulijoiden mieliin.
Pienet kukkivat kummut -laulu kertoo hyvin tunnelmista Talvisodan jälkeen.
Tässä pieni pätkä:
"Kotimökillä äiti jo niin väsynyt, mitä aatelleekaan siellä nyt,
on surusta hiuksensa harmaantuneet ja silmissä kyynelten veet.
Vain kukkivat kummut nuo kalmistojen,
lie kaikki mi jäljellä on.
Siel lepäävät sankarit Suomussalmen,
Summan Raatteen ja Kollaanjoen.
Vaan vapaaksi maaksi he Suomemme loi on muistossa kumpujen yö,
ei unhoittua muistot nuo talviset voi, ei poikaimme sankari työt."
Iskelmät sodassa – Pienet kukkivat kummut, es. Georg Malmstén
Kuuntele itse tuo koskettava laulu:
https://www.youtube.com/watch?v=ZCW27QZMmMU
http://yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=5&ag=82&t=535&a=3017
Luultavasti kaikki Talvisodan kunniankentät eivät mahtuneet mukaan sanoituksellisista syistä. - EiRekisteröity
Taustatietoa sille, että ruotsalaiset pyrkivät nykyisin kirjoissa ja elokuvissa vääristelemään itselleen epämieluista ja hävettävää historiatietoa, löytyy suomalaisten sotaveteraanien ylläpitämältä eiry-sivustolta:
" Suomenruotsalaiset eivät hyväksy virallisen sotahistorian tietoja, vaan ovat perustaneet "projektiryhmän" kirjoittamaan mieleisensä selvityksen ruotsinkielisten joukkojen toiminnasta sodissamme. Ryhmä määrittelee tehtäväkseen osoittaa, että suomenruotsalaiset ovat sotineet "vähintään yhtä uhrautuvin mielin, kuin kaikki muutkin". (Sotaveteraani 28.9.93.) He haluavat kirjoittaa historiaa Kustaa II Aadolfin ohjeen mukaisesti.
Ryhmään kuuluvat Lars Stenström, Carl-Fredrik Meinander, Bror-Erik Sahlstedt, Göran Stjernschantz ja Nils Nykvist.
Epäilemättä siitä tulee selvitys, jonka mukaan suomenruotsalaiset ovat olleet vähintään yhtä hyviä kuin alempirotuiset suomalaiset."
Lue lisää:
http://www.saunalahti.fi/~eiry/eiry004.html- SamatOnNimet
Juutilainen, Antti: Rinta rinnan. Suomenruotsalaisten joukkojen sotatiet 1939-1944. WSOY. Juva 1997
Antti Juutilaisen Juutilaisen Rinta rinnan -kirjassa sanotaan kuinka suomenkielisille suomalaisille täytyy kertoa ERI tavalla ruotsinkielisten sodasta. Pelkät käännökset esim. Lars Stenströmin Krigsvägar -kirjasta ei tule kysymykseenkään.
Miksiköhän EI?
Kannattaa lukea tuo Juutilaisen kirja ja etenkin sen esipuhe. Kts. kommentti tuossa ylempänä koskien Maan Turvan juttua Summan läpimurrosta.
- Puoustajat-olisi
työnnetty asemistaan kielestä riippumatta. Sellainen oli voima vastassa.
- HuolestunutPuolustaja
Niin, korkeintaan voidaan jossitella sillä, miten kauan pitempään suomenkieliset olisivat kestäneet. Ehkä pari päivää... Millä ei olisi ollut mitään merkitystä sodan lopputuloksen kannalta.
Stalin oli kerta kaikkiaan päättänyt murtaa suomalaisten puolustuksen. Siinä oli diktaattorin kunnia kyseessä. Tappioita ei laskettu.
Suomalaisten mahdollisuudet pitää asemat olivat likimain nolla.
Murtuivathan japanilaisetkin ylivoiman edessä, vaikka kukaan ei kai lähde kyseenalaistamaan heidän taistelutahtoaan?
Toki jokaiseen sääntöön on poikkeus: S24-palstan isänmaalliset sotahistorian harrastajat olisivat pitäneet asemat, vaikka olisi tullut miljoonaa ryssää vastaan. - VaiMitä
"Suomalaisten mahdollisuudet pitää asemat olivat likimain nolla."
Tämä on maanpetoksellisia ruotsalaisia puolustelevaa jossittelua. Tosiasia sen sijaan on se, että ruotsalaisten mahdollisuudet pitää asemat olivat tasan nolla. Miten pidät asemat, kun olet juossut karkuun tukilinjoille hengailemaan soppakattilan ääreen?
"Murtuivathan japanilaisetkin ylivoiman edessä, vaikka kukaan ei kai lähde kyseenalaistamaan heidän taistelutahtoaan?"
Vertailet nyt omenoita appelsiineihin. Vaikka japanilaisilla ei ollutkaan karkuun juoksentelevia vähemmistökansallisuuksia riesanaan asevoimissaan, niin silti heidät lannistettiin atomipommilla. - EttäSellaistaSakkia
"...olisi työnnetty asemistaan kielestä riippumatta. Sellainen oli voima vastassa."
On siinä se ero, että ruotsalaisia ei tarvinnut edes työntää. Muutaman kerran kun paukahti pahasti, niin lähtivät ihan vapaaehtoisesti.
- Wolde
Veti sillon vaan deekua.
- NLnAseapu
NLn antama massiivinen aseapu pienelle sotaa käyvälle Suomelle oli vertaansa vailla.
Asetoimitukset tehtiin, kaikista vaikeuksista välittämättä ja esteistä piittaamatta, suoraan paikan päälle. 1. asetoimitus tapahtui jo joulukuussa 1939 Tolvajärvellä. Jatkoa seurasi heti perään Suomussalmella alkuvuodesta 1940. Tämä toimituskäytäntö alkoi siis 1939-1940 vuodenvaihteessa jatkuen reilun vuoden keskeytyksen jälkeen, kesäkuun lopulta 1941 aina elokuun puoliväliin 1944 saakka. Onkin siis ihme että aikoinaan Tykistömuseolla näyttelyn avajaisissa vieraillut Neuvostoliiton sotilasasiamies hermostui ja vaati näytteillepanoon muutoksia sanoen, ettei Nl ole koskaan "menettänyt" tuollaista määrää tykkejä Suomelle. Kas kun hän ei käyttänyt sanaa toimittanut! Asiasta nousi ihan diplomaattinen jupakka ja niin oli Tykistömuseon esittelyvihkosta oli yliviivattava nuo "valheet" ja sen uudemmassa painoksessa kerrottiinkin jo puhdasta "Pravdaa". Tiettävästi esillepanoakin muutettiin hieman. Tuo episodi kerrotaan Suomen Kenttätykistön historiiikissa siinä osassa, jossa käsitellään Tykistömuseon perustamista ja -vaiheita.
Talvisodan aikana kiväärejä reilu 25 000, konetuliaseita noin 2 500, pst-tykkejä 123, kranaatinheittimiä 94, kenttäkanuunoita 89, haupitseja 49. Lisäksi suuret määrät ajoneuvoja, sadoittain hevosia, kymmeniä panssarivaunuja, ampuatarvikkeita, pistooleja, automaattikivääreitä sekä mm soittimia, lippuja ja valistuskirjallisuutta.
Jatkosodassa luvut moninkertaistuivat. Pelkästään Porlammin motista saatiin 2-3 divisioonan varustus.
Tykistömuseo kertoo kappaleen karua historiaa
http://www.turunsanomat.fi/ajassa/?ts=1,3:1007:0:0,4:7:0:1:2000-04-03,104:7:44443,1:0:0:0:0:0:
"Museon yli 90 tykin kokoelma on kansainvälisesti arvioiden huomattava. Venäläisten tykkien kokoelma on laajin Venäjän ulkopuolella oleva, Vilhu lisää."
"Museon kokoelmissa on monia harvinaisuuksia johtuen kenttätykistömme kaluston hankkimistavasta. Jatkosodan päätyttyä oli kenttätykistömme käytössä satakunta erilaista tykkiä kaikkiaan 3 000 kappaletta. Näistä puolet oli vallattu Venäjän tykistöltä kolmessa eri sodassa."
http://www.axishistory.com/index.php?id=4098
Saksan suorittamat materiaalitoimitukset Suomelle oli toki nekin merkittävät, mutta monipuolisuudessaan eivät läheskään samaa luokkaa ja toimitukset tapahtuivat yleensä vain Suomen satamiin saakka.
http://www.axishistory.com/index.php?id=3254
Tärkein apu tulikin idästä ja ei siis ihme että aikoinaan Tykistömuseolla näyttelyn avajaisisssa vieraillut Neuvostoliiton sotilasasiamies hermostui ja vaati näytteillepanoon muutoksia sanoen, ettei Nl ole koskaan menettänyt tuollaista määrää tykkejä Suomelle. Asiasta nousi ihan diplomaattinen jupakka ja niin oli Tykistömuseon esittelyvihkosta oli yliviivattava nuo "valheet" ja sen uudemmassa painoksessa kerrottiinkin jo puhdasta "Pravdaa". Tiettävästi esillepanoakin muutettiin hieman.
http://keskustelu.suomi24.fi/node/6601619#comment-34656963
---
Saariin aseita joka puolelta... - Faktatieto
Muistakaahan se tosiasia, että Pääpuolustusasema murtui ruotsinkielisen pataljoonan kohdalta. Se on totuus. Olkoon syy mikä tahansa.
- Kieli-ei-taistellut
vaan joukko. Ja se oli samanlainen Suomen armeijna pataljoona kuin muutkin.
- IkäväJuttu
Kieli ei todellakaan taistellut, eikä kielijoukko. Kieli karkasi, ja kielijoukko. Summassa ruotsalaiset yksinkertaisesti karkasivat ja jättivät sodankäynnin suomalaisille. Nyt kun tilanne on rauhoittunut, kieli on tullut takaisin, ja sitä syötetään väkisin suomalaisille kaikilla koulutusasteilla.
- KaleviKommariTampere
IkäväJuttu kirjoitti:
Kieli ei todellakaan taistellut, eikä kielijoukko. Kieli karkasi, ja kielijoukko. Summassa ruotsalaiset yksinkertaisesti karkasivat ja jättivät sodankäynnin suomalaisille. Nyt kun tilanne on rauhoittunut, kieli on tullut takaisin, ja sitä syötetään väkisin suomalaisille kaikilla koulutusasteilla.
Ryssän kätyri sinä saatana´an Tampereen Kalevi olet. Suomen suomenkielisiä Suomen ruotsinkielisiä yrität erotella koska ryssä on sinun king. Jäät aivan yksin kuten muulloinkin trollaamisesi kanssa. Huomaatko.
- OnNeEpeleitä
Ruotsalainen kielifanaatikko sortui jälleen kerran henkilökohtaiseen herjaamiseen, kun ei asialliseen argumentointiin pysty.
- TilanneTiivistyy
Tänä yönä tasan 76 vuotta sitten, 8-9.2.1940, Kapteeni Arthur "Wiking" Lindmanin komentama suomenruotsalainen pataljoona (II/JR 9 ) meni asemiin Summan Lähteen lohkolle, ja vapautti sieltä lähes loppuunammutun everstiluutnantti Erik "Eki" Oksasen komentaman suomalaisen pataljoonan (I/JR 8) taakse reserviksi ja huilaamaan ja täydentymään.
Oksasen vielä hengissä olevat miehet olivat mielissään; kivoja noi ruotsalaiset kun tulivat jeesaamaan, saadaan hetki hengähtää ja ehkä nukkuakin... - HiljaaHiipiiJoukkoVarpa
Kuvitelkaa, juuri tällä hetkellä, tasan 76 vuotta sitten, ruotsalaiset hiipivät hiljaa Lähteen lohkon asemiin, ja suomalaiset yhtä hiljaa taakse lepäämään...
- TilanneTiivistyy
Nyt, 76 vuotta sitten, Lindmanin ruotsalaiset ovat Lähteen asemissa tutustumassa ja kotoutumassa niihin. Miljoonabunkkerin taakse on tänään rakennettu hieno lumiukko! Oksasen porukka lepäilee reservissä.
- PuolikielisetPihalla
Lindmanin porukan kotoutuminen ei tainnut ihan onnistua. Miljoonabunkkerin seinään oli nimittäin raapustettu teksti: "Älkää jätkät vaan lähtekö juoksemaan, muuten saatte juosta Ruotsiin asti!"
Tätä tärkeätä ohjetta ei ollut ollenkaan käännetty toiselle kotimaiselle!
- Summan_miehet-kirjasta
Ei se ihan noin mennyt. Eki Oksasen "Summan miehet" -kirjasta selviää, että tarkalleen, että pataljoonien vaihto Lähteen lohkolla tapahtui kahden päivän aikana, pienissä erissä, tukikohta kerrallaan, niin etteivät venäläiset huomaisi. Vaihto alkoi siis 8-9. päivien välisenä yönä. Oksasen pataljoonalla oli rintamavastuu 10.2. kello 20 asti, eli vastuu siirtyi Lindmanin ruotsalaispataljoonalle 76 vuotta ja 40 minuuttia sitten!
- Summan_miehet-kirjasta
76 vuotta sitten tämä yö oli suhteellisen rauhallinen Lähteen lohkolla. Ruotsalaiset nukkuivat bunkkereissa ja korsuissa, mutta suomalaiset pioneerit korjasivat päivän aikana rikkiammuttuja esteitä linjojen edessä aamuyöhön kello kolmeen asti.
- Bror-Erik2442
Ja höpö löpö.Suomalaiset pioneerit nukkuivat syvää unta ruotsalaisten lämpimissä kainaloissa,petikavereina så att sagt <3
- Bror-Erik2432
Talvisodan ratkaisevin taistelu käytiin kyllä ihan Suomen hallituksen kabineteissa
maaliskuussa 1940. Rauha voitti :)- naapurintekosia
Toki Ruotsin avulias lehdistö toimitti asiat NL:lle. Niin Talvi- kuin Jatkosodassakin. Ja suomenruotsalaiset yhteistoimintamiehet toimittivat tiedet Tukholmaan. Sellaisenkin asian Ruotsin lehdistö vuoti maailmalle ja NL:lle, että Suomi oli valmis hyväksymään mitkä ehdot hyvänsä rauhan saamiseksi. Tämän päätöksen Suomi teki noin 2 viikkoa ennen 13.3.1940 solmittua välirauhansopimusta ja aselepoa. Suomalaiset koettivat viimeiseen saakka tingata ehtoja lievemmeksi mutta kun naapuri tiesi että kaikkeen suostutaan, kiitos ruotsalaisten, niin turha oli tingata. Tämän tapauksen johdosta Suomen sanotaan menettäneen AINAKIN KÄKISALMEN, VIIPURIN JA SORTAVALAN KAUPUNGIT. Ne meni Talvisodassa ja kun Moskovan pakkorauhan rajat oli 1944 ehtona niin ne meni toistamiseen Jatkosodassakin. Noita kaupunkejahan NL ei kyennyt sodassa valloittamaan, tosin Viipurin esikaupungit oli jo kotvan olleet taistelualueena.
Heijaa Sverige...
- Summan_miehet-kirjasta
Mutta takaisin siihen ratkaisutaisteluun. Rintamavastuu oli siis siirtynyt ruotsalaisille 10.2. kello 20. Seuraavana aamuna, sunnuntaina 11.2., usva hälvenee, pakkasta on alle 20 astetta, ja päivästä näyttää tulevan kirkas, otollinen suomalaislinjoja terrorisoiville vihollislentäjille. Kello 8.40 alkaa venäläisten tykistö- ja korohorokeskitys, Sormenpään tukikohdassa olevat puolustajat poistuvat asemistaan bunkkerin suojaan. Venäläiset täyttävät nopeasti tyhjennetyt asemat. Vähän ennen kello 10:tä suomalaiset onnistuvat - rikkiammutuista tapsiyhteyksistä huolimatta - tilaamaan lyhyen mutta tehokkaan tykkituli-iskun Sormen tukikohtaan, mikä pysäyttää venäläisten etenemisen sormenvarren asemiin. Sulku ammutaan myös Lassiin Suomi-tukikohdan eteen , ja vielä kerran Sormeen 10.30 ja Lassiin 10.57. Vihollisen jatkuva tykistötuli siirtyy tukilinjoille päin, mikä enteilee hyökkäystä...
Kello 11.30 mennessä venäläiset arvelevat ampuneensa suomalaisten etuvarustukset rikki ja lamaannuttaneensa puolustajat. Panssarit vyöryvät esiin ja ampuvat suomalaisasemia. Venäläisen jalkaväen etujoukot ovat edenneet jo kivisten panssariesteiden taakse. Vihollisen jakaväki alkaa työntyä esiin ruskeina massoina, ilman lukipukuja. Panssarit etenevät nopeammin ja jalkaväki jää niistä jälkeen. Panssarit saavat häärätä vapaasti. Pst-tykit on ammuttu rikki, ja kasapanos- ja polttopullomiehiä ei näy mailla halmeilla. Mutta outoa on, että jalkaväkikin saa edetä ilman suurempia vastalauseita, kk-tulta kaivattaisiin! Yllättäen selviää, että II/JR9:n kk-miehet lymyilevät korsuissaan, eivätkä uskalla mennä aseilleen!
A. Ivanov kertoo: "Tykistövalmistelu ei ole vielä päättynyt, kun tankit lähtevät liikkeelle lähtökynnyksistään." ... "Puolen tunnin kuluttua hyökkäyksen alkamisesta tämän kukkulan (65.5 = "Poppius"-bunkkerin paikka) keskusbunkkerin ylle kohosi punainen lippu." ... "Iltaan mennessä (123.) divisioona oli edennyt puolitoista kilometriä, ottanut haltuunsa 8 bunkkeria ja 20 korsua ja vallannut vihollisen tärkeät tukikohdat."
Komissaari Gaglojevin mukaan aikaa kului vain 25 minuuttia, kun taistelu ratkesi.
Oksasen kirjassa mainitaan useassa yhteydessä, että ruotsalaiset puolustajat lymyilivät täysin toimintakyvyttöminä bunkkereissaan ja korsuissaan!
Näin siis Kannaksella 76 vuotta sitten. - beethooven
Loppu hyvin kaikki hyvin. Neuvostoliitto miehitti välittömästi Hangon ja luovutti Viipurin myös. Alkoi uusi valmistautuminen jatkosotaan Aadolf Hitlerin rinnalla tuhosin seurauksin Suomelle myös.
- MitäIhmettäHöpäjät
Kenelle Neuvostoliitto luovutti Viipurin? Ruotsalaisilleko, palkkioksi siitä kun päästivät läpi Summassa?
- KirkkonummiKyrkslät
Suomen ruotsalaiset saivat Kyrkslättinsä takaisin 1956 ryssiltä. Suomi oli jo kertaalleen korvannut heille tämän menetyksen.
- NimimerkkiEpätietoinen
Vaadittiinko korvauksia takaisin, vai saivatko ruotsalaiset pyhät maansa takaisin niin kuin "kaupan päälle"?
- Torsu
76 vuotta sitten Lindman ihmetteli tapahtunutta 70 mieheen kutistuneen "pataljoonansa" kanssa Tukilinjan tuntumassa. Torsu-bunkkerista antautui 29 vangiksi...
Oksanen: Summan miehet- LuinhanSiitäMinäkin
Torsu oli Lähteen lohkosta vastaavan pataljoonan komentokorsu. Ja siellä siis piileskeli 29 mies... korjaan ruotsalaista!
- Surmankorsu
Toinen "piilopaikka" oli RaskPston korsu 2 km etulinjasta taakse, jossa tykkimiehet piileskeli. Sinne jäivät kun iivana posautti korsun kasaan 1941 korsu tutkittiin ja parikymmentä ruumista kainettiin pois. Paikka tunnetaan Summan surmankorsuna ja siitä on tehty samanniminen kirja. Porukalta jä 10 japanilaista haupitsia naapurin saaliiksi.
- SummaSummarum-
Summan surmankorsu ja japanilaishaupitsien kohtalot
http://agricola.utu.fi/keskustelu/viewtopic.php?t=1048- hotarju
Tuohon korsuun liittyvää löytyy täältä:
http://hotarju.kuvat.fi/kuvat/Sankarihautausmaat/Luoto_Larsmo/
kiitokset mielenkiinnostasi! - katsoinlinkin
hotarju kirjoitti:
Tuohon korsuun liittyvää löytyy täältä:
http://hotarju.kuvat.fi/kuvat/Sankarihautausmaat/Luoto_Larsmo/
kiitokset mielenkiinnostasi!Tykkimiehet piileskeli korsussa, joka sijaitsi tykistön asemissa n. 4km etulinjasta ja 2 km tukilinjasta. Lopulta tuo korsu posautettiin kasaan ja kaikki sisällä olleet kuolivat. Siellä oli muutamia muitakin (pari lähettiä yms.) kuin ruotsinkielisiä tykkimiehiä. Erikoista oli se, että 1941 korsua avattaessa havaittiin aseiden puuttuminen. Vain muutama pistooli löydettiin.
Nämä tyypit jättivät aseensa ulos vaikka ryssien panssarit ajoi edestakaisin Punaista tietä ja vaikka Tukilinjalla tapeltiin koko ajan. Miksi tämä 150 milliset tykkinsä hyljännyt sakki ei ollut aseet kädessä vitjassa?
- MissäKuljimmeKerra
Summan surmankorsu ja Miljoonalinnakkeen tuho -kirjasta lainaus:
Sivulta 7 suora lainaus kirjoitusvirheineen: "Viisi vaunua ajoi klo 15 tienoilla tukilinjasta kahden kilometrin päässä olleen Rask Psto 2:n tuliasemiin. Tykkimiehet yrittivät epätoivoisesti saada raskaita haupitsejaan suorasuuntausammuntaan, mutta miesvoimin se ei onnistunut, ja vaunut pakottivat tykkimiehet vetäytymään niin nopeasti, että koko patteriston tykkikalusto jäi viholliselle. Osa miehistä turvautui Lisa -korsuun, jonka vihollinen piiritti. Kun suomalaiset eivät antautuneet, venäläiset räjäyttivät korsun 14. päivänä. Korsussa kaatui 32 sotilasta, suurin osa Rask Psto 2:n ruotsinkielisiä miehiä. He olivat kotoisin Pohjanmaalta, pääosin Larsmon-Luodon ja Öjan pitäjistä, joista johtunen patterikin oli saanut miesten keskuudessa Larsmo-Öja-patteri -nimen."
Kirjassa on tarkka kuvaus korsun kaivauksista sivuilla 113-126
Eräs korsuun jääneistä 32:sta miehestä oli sivari Kjell Westön ukki. Näin siis tuon Summan surmankorsu -kirjan mukaan. - Wiking-line
Sotapäiväkirjojen sivut Summan murtumisesta.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=23719001
Selaa molempiin suuntiin...- wiking-pataljoona
Tuossahan sanotaan suoraan että ensimmäinen vastahyökkäys suomalaisten puolelta onnistui, saivat jopa sormenkäjen haltuunsa. Ja se vastahyökkäys tehtiin JR8 voimin, ei suomenruotsalaisen II/JR9 voimin jonka olisi pitänyt olla rintama vastuussa. Ja 13.2 klo 00.30 käy ilmi että Lindmannin II/JR9 oli taas kateissa vaikka olisi pitänyt olla tukilinjalla. Eli eiköhän se ole selvää kenen toimesta Summa murtui.
- ainakin-minulle
on aina ollut selvää, että asialla oli Puna-armeija.
- EiMitäänEpäselvää
Kyllä tässä on nyt tullut harvinaisen selväksi, että ruotsalaiset pettivät Suomen talvisodassa(kin). Juoksivat ja piileskelivät kuin päättömät kanat, kun olisi pitänyt tappaa venäläisiä.
- Ruotsinkieliset
taistelivat aivan samoinkuin suomenkieliset.
Summa olisi murtunut ylivoiman alla puolustajien kielestä riippumatta. Pääosa puolustajista oli suomenkielisiä nytkin.
Tämä on vain hurrivihaajien ylläpitämä myytti.
- Haraldhirmuinen
Öhquist kirjoittaa mitä suomenruotsalaisten juoksentelusta seurasi, mutta hän ei mainitse kyseessä olleen juuri suomenruotsalaisen pataljoonan. Itse läpimurrosta kertovassa kohdassa ei mainita sanallakaan ruotsinkielisiä joukkoja. Miksikähän ei? No kirjoittaja itse oli niin hurri kuin vain voi olla ja tuo suomenkielinen teoskin on suomennettu ruotsin kielisestä alkuperäiskäsikirjoituksesta!
Näin siis Harald Öhquist kirjoittaa Mannerheim -linjan menetyksen syistä sivulla 198 Summan murtumisen tapahtumia käsitellessään:
Päivä on 11.2.1940 ja juttu kuuluu näin:
"Niinkuin omista muistiinpanoistani käy selville, en itse saanut päivän mittaan tietää paljonkaan enemmän kuin että Lähteen kaistalla oli etulinja suurimmaksi osaksi menetetty ja sisäänmurto saatu pysäytetyksi vasta tukilinjaan. Kun se, mitä siellä silloin tapahtui, joutui olemaan lähimpänä syynä siihen, että Mannerheimlinjasta luovuttiin koko matkalla merestä Muolaanjärveen -, se kivi, joka pani koko maanvieremän liikkeelle -,
Öhquist Harald Talvisota minun näkökulmastani
WSOY, 1949, 404 15 liitekarttaa 1.p
Alkuperäisteos:
Öhquist Harald: Vinterkriget 1939-1940 ur min synvinkel
Söderströms, 1949, 391 s. 1.p - MuistakaaHelmikuun11
Ruotsalaiset militaristit kokoontuvat kesällä Porvooseen juhlimaan karkaamistaan Lähteen lohkolta:
http://keskustelu.suomi24.fi/t/14144826/bevaringar-fran-hela-svenskfinland-samlas-i-borga-- SyväVihmmeOnUskoVoittama
Opetuslapsen teesit.
Niin porsas puhuu, kuin iso sika opettaa.
http://kohudosentti.blogspot.fi/search?updated-min=2016-01-01T00:00:00-08:00&updated-max=2017-01-01T00:00:00-08:00&max-results=1
"Ruotsalaiset militaristit kokoontuvat kesällä Porvooseen juhlimaan karkaamistaan Lähteen lohkolta:" - Pakkoruotsia-tarvitaan
Hurrivihaajien kielitaito ei riitä ymmärtämään, että Porvoossa on varusmiesten valatilaisuus.
- wikingline
"Oksasen kirjassa mainitaan useassa yhteydessä, että ruotsalaiset puolustajat lymyilivät täysin toimintakyvyttöminä bunkkereissaan ja korsuissaan!
Näin siis Kannaksella 76 vuotta sitten."
Samoin Lindman hortoili etsien juoksijoitaan. Lopulta sai n. 70 kokoon. - pataljoonista
》Ainoa asia mikä ihmetyttää on se, että yli 2-3 km etulinjan takana tykistön asemissa olevasta korsusta ei päästy karkuun kun alueella ajeli muutama venäläisten panssarivaunu. Toki yksi vaunu oli korsun katolla asemissa. Miksi korsusta ei yritettykään päästä pois? Ei vaikka kaikilla löydettäessä oli lumipuvut päällään ja useilla kypärätkin vielä päässä, eli taisteluvatustuksessa oltiin ja korsussa oli peräti 2 sisään/uloskäyntiä. Oliko syynä se, ettei miehillä ollut lainkaan aseistusta, siis kivääreitä. (s.126) Kun heidät lopulta kaivettiin esiin 1941 syyskuussa, vain muutama pistooli löydettiin joiltakin.
Summan surmankorsu ja Miljoonalinnakkeen tuho Vakka-Suomen Suojeluskuntien Perinneyhdistys ry, kuv. 220 s.《
Samaan aikaan suomalaist MIEHET tuhosivat polttopulloin panssareita ja yrittivät pitää jalkaryssiä kurissa Tukilinjalla.
Vakka-Suomen veteraaneja tapahtuma kiinnosti, koska JR 13 joutui selvittelemään rantahurrien tekemättäjättämisiä. Talvisodan JR 13 oli koottu sen seudun miehistä. Jatkosodan JR 13 oli näitä samoja Vaasan seudun ruotsinkielisiä.- ValistunutArvailija
Miksi jäivät korsuun? Missä olivat aseet? Voidaan vain arvailla. Koska kyseessä oli suomenruotsalainen yksikkö, niin valistunein arvaus on se, että koska ilman aseita oli parempi juosta karkuun, niin aseet oli heitetty pois. Ja kun päästiin bunkkerin suojaan, ei enää uskallettu lähteä sieltä ulos.
- MitäNiitäKantelemaan
Ruotsalaisillahan oli yleensäkin tapana heitellä aseensa pois, kun halusivat poistua tapahtumien keskipisteestä nopeampaan tahtiin. Niinhän surullisenkuuluisat "talitiikeritkin" tekivät; heittivät raskaat aseensa suohon!
- NostanTuonYlös
MitäNiitäKantelemaan kirjoitti:
Ruotsalaisillahan oli yleensäkin tapana heitellä aseensa pois, kun halusivat poistua tapahtumien keskipisteestä nopeampaan tahtiin. Niinhän surullisenkuuluisat "talitiikeritkin" tekivät; heittivät raskaat aseensa suohon!
Tällaiseen keskusteluun törmäsin. Laitetaanpa luettavaksi.
Kun JR61 ruokki ja kuntoutti pakokauhun saaneita JR1 joukkoja, jotka olivat perääntymässä Valkeasaaresta saakka samaa tietä jota, JR61 joukot eteni asemiinsa, estäen osittain näiden asettumista puolustukseen.Tilanteen rauhoittamiseksi ja tien avaamiseksi rykmentin komentaja Marttinen järjesti osalle pakenevista mahdollisuuden mm. ruokailuun aivan inhimillisistä syistä.
"Suomalaiset paikkasivat aina omat juoksunsa. Ruotsalaiset eivät koskaan."
JR61-päin Viipurista pakokauhun vallassa paenneita puolustajia.
JR 61 oli tällöin marssilla Tienhaaraan. Rykmentti eteni ajoittain vaivalloisesti, mikä johtui siitä, koska tien täydeltä tuli vastaan runsaasti luvatta vetäytyvää 10 D:n upseereita ja sotilaita. Osa näistä oli pakokauhun vallassa. Aseet oli heitelty pitkin metsiä ja tienvarsia. 'Sextiettan' marssi vastaantulijoiden karkeiden ja loukkaavien puheitten saattelemana, mikä ei kohentanut miesten muutenkin vakavia mielialoja. Tilanteen rauhoittamiseksi ja tien avaamiseksi Marttinen järjesti osalle pakenevista mahdollisuuden ruokailuun. Tylyjen käskyjen antaminen olisi ollut hyödytöntä. Marttinen ja hänen lähimmät alaisensa tiedustelivat Tienhaaran niemen maastoa noin puolelta päivin. Venäläisten ensimmäinen tunnusteleva hyökkäys oli juuri torjuttu. Rykmentin komentajan olinpaikasta ei ollut tietoa. ErP 20:n komentaja majuri Eino Penttilä ilmoitti ottaneensa rykmentin komentoonsa. Häneltä saatiin myös nopea tilannearvio. Ison kivenlohkareen suojassa tavattiin muutamia uupuneita miehiä ilman arvomerkkejään. Joukossa oli (Valkeasaaresta saakka juossut)JR l:n I Pataljoonan komentaja, joka puhelimitse vuoron perään uhkaili, rukoili ja pyysi komppanian päälliköltään, että he vielä pysyisivät asemissaan. JR 61 otti siten rintamavastuun viime hetkellä. Venäläisten seuraava hyökkäys olisi todennäköisesti
- KiitosHeille
"Niinhän surullisenkuuluisat "talitiikeritkin" tekivät; heittivät raskaat aseensa suohon!"
Älä päästele suustasi sammakoita! Mahtoi olla ylen kevyt "raskas ase" kun kerran HEITETÄÄN suohon!?
Onneksi Tali-Ihantalassa löytyi riittävä määrä MIEHIÄ ps-nyrkkien ja kauhujen varteen ja maastoon jäi kymmeniä venäläiiä ps-vaunuja. Tämä ja tykistön keskitetty käyttö veivät mehut pois Joosepin iskudivisioonilta! - raskasaseistus
"Älä päästele suustasi sammakoita! Mahtoi olla ylen kevyt "raskas ase" kun kerran HEITETÄÄN suohon!?"
Pataljoonan raskas aseistus käsittää mm. raskaat konekiväärit (Maxim) , kevyet kranaatinheittimet (80 mm) ja pst-kiväärit (norsupyssy 20 mm). - RememberWinterWar
Noin viikon kuluttua on talvisodan loppumisen vuosipäivä. Silloin on aina syytä muistutttta mieleen, miksi Kannas murtui, ja kuka sieltä juoksi karkuun.
- NunnukaNuu
Huomenna on se vuosipäivä, joka muistuttaa meitä ruotsalaisten petollisuudesta.
- NäinSiinäKävi
Tasan tänään, 76 vuotta sitten, loppui talvisota. Rauhanehdot olivat turhan kovat, koska ruotsalaiset olivat juosseet karkuun rintamalta ja siten romahduttaneet Mannerheim-linjan.
- Mannerheim-linja
ei roahtanut, vaan joukot vetääntyivät hitasti Taka-Asemaan Länsi-Kannaksella.
Idässä se pidettiin sodan loppuun.
Ruotsinkieliset joukot taistelivat kuten muutkin.
Rauhanehdot olivat kovat, koska NL:n oli pelastettava kasvonsa.
- Nappulamies
Tannerin puhe Talvisodan loputtua. Kuuntele kuinka tylysti hän haukkui Ruotsin!
http://yle.fi/aihe/artikkeli/2006/09/08/tannerin-radiopuhe-talvisodan-rauhan-ehdoista - kiskotrullalle
Mannerheim sohaisi myöskin Ruotsia päiväkäskyssään.
http://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/03/11/mannerheimin-paivakasky-talvisodan-paatyttya
"Valitettavasti ei suuriarvoista lupausta avusta, minkä Länsivallat antoivat, voitu toteuttaa, kun naapurimme itsestään huolehtien kielsivät joukoilta oikeuden läpikulkuun."- Ei-se-apu
olisi Suomeen koskan tullut.
Saksa oli valmis iskemään Norjaan, kuten se pian tekikin.
Ruotsi ei halunnut sotkeutua suursotaan edes länsivaltojen puolella, koska Saksa uhkasi etelästä ja NL idästä.
Jatko osoitti länsivaltojen heikkouden. Ruotsin ratkaisu oli oikea.
- Asehankinnat
Ruotsin kavalan lehdistön takia Saksasta Talvisodan ensipäivinä lukkoon lyöty 54 kpl:een 105 mm haupitsikauppa 54 000 ammuksineen peruuntui NL:n saatua tiedon asiasta! Tästä kerrotaan sivulla 527.
Suomen Kenttätykistön historia, osa 2, sivut 529 - 532
Entäs Ruotsista saadut kranaatit? Tahallaan vetkuttivat niin kauan, etteivät ne sotaan ehtineet...
Talvisodan historia 1-4, osa 4, s. 302-304 kertoo tapahtuneesta näin:
s. 302 taulukossa lukee huomautuskohdassa 8 näin: "Maaliskussa saatiin 157 700"
Ja sitten sivulla 304 lukeekin näin: "Onneksi ulkomailta saapui maaliskuun alussa 157 000 laukausta, mutta niistäkin sytyttimet saapuivat vasta 12.3, koska ne oli kuormattu eri vaunuihin kuin kranaatit ja niiden lähettäminen oli myöhästynyt."- Ruotsin-apu-oli
Talvisodassa erityisen merkittävä.
Siksi se onkin hurrivihaajien ikuisen valehtelun kohde.
- KukahyötyiHitleristä
Aiheesta lisää: Katso erityisesti kommenttiosuudet!
Miten Ruotsi Talvisodan voitti I
http://kemppinen.blogspot.com/2012/03/miten-ruotsi-talvisodan-voitti-i.html
Miten Ruotsi voitti Talvisodan II
http://kemppinen.blogspot.com/2012/03/miten-ruotsi-voitti-talvisodan-ii.html
Pakoon Ruotsiin
http://kemppinen.blogspot.com/2011/09/pakoon-ruotsiin.html
Ruotsin puolueettomuus
http://kemppinen.blogspot.com/2011/09/ruotsin-puolueettomuus.html
Ruotsalaiset vapaaehtoiset Suomessa 1940
http://agricola.utu.fi/keskustelu/viewtopic.php?f=10&t=4261
Ruotsi, SKF kuulalaakerit, juutalaisten hammaskulta ja Kuka hyötyi Hitleristä
http://www.kristitynfoorumi.fi/hitlerintuki.htm - TerminologiaKondikseen
Yrittäkääpä nyt hyvät "sotahistorioitsijat" muistaa, että sotien nimet kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella, jopa talvisodankin nimi!
- Suomi_vapaana
Yrittäkääpä muistaa myös se, että Suomi ei edes pyytänyt Iso-Britannialta tai Ranskalta apua talvisodassa. Apua ei tullut, kun sitä ei ollut pyydettykään.
Miksei pyydetty? Tähän kysymykseen on vastannut hyvin Heikki Ylikangas. - Koska Suomi halusi olla jatkossa Saksan kumppani ja turvata sillä itsenäisyytensä.
Viisas ratkaisu. Avunpyyntö länsimaihin olisi vienyt Suomen toiselle puolelle rintamaa maailmansodassa, siis sille puolelle, jolla Neuvostoliitto myöhemmin oli. Mikäköhän olisi länsimaiden vaatimus Suomelle Saksan hyökättyä Neuvostoliittoon 1941, jos Suomi olisi ollut Iso-Britannian kumppanina eikä Saksan? - Antakaa kaikkea mahdollista tukea Neuvostoliiton puolutussodalle. Siinä olisi Suomen itsenäisyys mennyt.- Yliknakaan-pötypuhetta
"Miksei pyydetty? Tähän kysymykseen on vastannut hyvin Heikki Ylikangas. - Koska Suomi halusi olla jatkossa Saksan kumppani ja turvata sillä itsenäisyytensä."
Saksa oli Talvisodan vihollisen liittolainen ja myynyt Suomen. Innokkaimmatkin Saksan ystävät pitivät sitä vihollisena.
Apua ei pyydetty, koska siitä ei arvioitu olevan hyötyä ja Norja sekä Ruotsi olivat vastaan.
Lisäksi Saksa olisi hyökännyt heti.
Suomi solmi rauhan pakkoraossa. Yksin jätettynä. - Suomi_vapaana
Yliknakaan-pötypuhetta kirjoitti:
"Miksei pyydetty? Tähän kysymykseen on vastannut hyvin Heikki Ylikangas. - Koska Suomi halusi olla jatkossa Saksan kumppani ja turvata sillä itsenäisyytensä."
Saksa oli Talvisodan vihollisen liittolainen ja myynyt Suomen. Innokkaimmatkin Saksan ystävät pitivät sitä vihollisena.
Apua ei pyydetty, koska siitä ei arvioitu olevan hyötyä ja Norja sekä Ruotsi olivat vastaan.
Lisäksi Saksa olisi hyökännyt heti.
Suomi solmi rauhan pakkoraossa. Yksin jätettynä.>>Saksa oli Talvisodan vihollisen liittolainen ja myynyt Suomen. Innokkaimmatkin Saksan ystävät pitivät sitä vihollisena.>>
Väitteesi ei pidäpaikkaansa. Jopa Mannerheim ymmärsi, että länsivalloista ei olisi apua Suomelle ja oli käännyttävä Saksan puoleen itsenäisyyden säilyttämiseksi.
>>Apua ei pyydetty, koska siitä ei arvioitu olevan hyötyä ja Norja sekä Ruotsi olivat vastaan.>>
Totta osaksi sikäli, että länsivaltojen apu ei olisi ollut realistisesti toteutettavissa, vaikka Norja ja Ruotsi olisivat olleet mukana asiassa. Länsivalloilla ei ollut joukkoja siirrettäväksi riittävästi Suomen puolustuksen avuksi, koska ne olivat sodassa Saksan kanssa.
Edellä sanottu ei ole silti mikään syy jättää avunPYYNTÖ esittämättä. Toki hädässä olevan valtion kannattaa pyytää apua kaikkialta, mistä sitä voi saada, ellei poliittiset syyt ole sitä vastaan. Suomella ole poliittinen syy olla pyytämättä apua, koska haluttiin kuulua tulevaisuudessa Saksan kanssa samaan leiriin.
>>Lisäksi Saksa olisi hyökännyt heti.>>
Et taida nyt ymmärtää Saksan sotilaspoliittista asemaa 1939/-40. Se oli juuri tehnyt salaisen lisäpöytäkirjan Neuvostoliiton kanssa Suomen kuulumisesta Neuvostoliiton etupiiriin. Silloin se ei olisi tietenkään rikkonut sopimustaan ja hyökännyt Suomeen, vaan antanut puna-armeijan jatkaa sotaansa siihen puuttumatta (niin kuin tekikin).
>>Suomi solmi rauhan pakkoraossa. Yksin jätettynä.>>
Suomella ei ollut sotilaallista syytä tehdä välirauhaa maaliskuussa 1940. Rintama ei ollut murtunut, vaan tilanne oli vakautumassa kelirikon ollessa tulossa. Puna-armeijan tunkeutuminen Viipurinlahden yli oli jo tyrehtymässä. Mannerheimkin oli tämän todennut joukko-osastojen komentajien raporttien perusteella, mutta yhtäkkiä ja todellisuudessa ulkopoliittisista syistä ilmoittikin, että rintama on luhistumassa ja rauha on tehtävä heti. Syy tähän oli Ylikankaan mainitsema lupaus siitä, että Suomi saa kaikki menetykset takaisin tulevassa sodassa Saksan ja Neuvostoliiton kesken.
- TätäAloinIhmetellä
Mielenkiintoinen kysymys iski mieleen: miten suomalaisten tappiovauhti muuttui kun Mannerheim-linja murtui ruotsalaistemme juostua sieltä karkuun? Luulisi, että sillä oli suuri vaikutus, kun kaivetut asemat, olivatpa ne miten hyviä tai huonoja hyvänsä, piti jättää, ja siirtyä liikkuvaan, suojattomampaan puolustukseen. Eli montako menetettyä suomalaishenkeä voidaan suoraan laskea ruotsalaisten törkeän sotapetturuuden seuraukseksi?
- Wiking-line
Paljon meni. Siitä pahasta meillä on pakkoruotsi palkkana. Ruotsalaisuuden ies.
Mistään et löydä tietoa montako Suomen ruotsalaista kaatui Summan murtumispäivänä Lindmanin pataljoonasta. Puhutaan vaan suurista tappioista. - TämäOnDokumentoitu
Summan taisteluissa helmikuun alussa 1940 yksi ruotsalainen kuulemma jouduttiin poistamaan päiväksi muonavahvuudesta ähkyn vuoksi, kun hän oli urhealla taaksepäin hyökkäyksellään vallannut suomalaisen kenttäkeittiön ja ahminut liikaa makkarakeittoa niin ettei suomalaisille jäänyt kuin vähän lientä.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 525046
Tappo Kokkolassa
Päivitetty tänään Iltalehti 17.04.2024 Klo: 15:23..Mikähän tämä tapaus nyt sitten taas on.? Henkirikos Kokkolassa on tap233317Poliisit vaikenee ja paikallinen lehti
Poliisit vaikenee ja paikallinen lehti ei kerro taposta taaskaan mitään. Mitä hyötyä on koko paikallislehdestä kun ei281452Miksi tytöt feikkavat saaneensa orgasmin, vaikka eivät ole saaneet?
Eräs ideologia itsepintaisesti väittää, että miehet haluavat työntää kikkelinsä vaikka oksanreikään, mutta tämä väite ei1811295- 751000
MAKEN REMPAT
Tietääkö kukaan missä tämmöisen firman pyörittäjä majailee? Jäi pojalla hommat pahasti kesken ja rahat muisti ottaa enna24898Kuntoutus osasto Ähtärin tk vuode osasto suljetaan
5 viikkoa ja mihin työntekijät, mihin potilaat. Mikon sairaalan lopetukset saivat nyt jatkoa. Alavudelle Liisalle tulee49867Itämaisesta filosofiasta kiinnostuneille
Itämaisesta filosofiasta kiinnostuneille. Nämä linkit voivat auttaa pääsemään niin sanotusti alkuun. https://keskustel259806Mulla on kyllä
Järkyttävä ikävä sua. Enkä yhtään tykkää tästä olotilastani. Levoton olo. Ja vähän pelottaa..35748Uskoontulo julistetun evankeliumin kautta
Ja kun oli paljon väitelty, nousi Pietari ja sanoi heille: "Miehet, veljet, te tiedätte, että Jumala jo kauan aikaa sitt482707