Maahanmuuttovirasto: Kaikille turvapaikanhakijoille ei saa antaa vastaanottorahaa – ”Ehkä ohjeistus ei ole tiedossa”
Syksyn aikana Eurooppaan on saapunut paljon turvapaikanhakijoita.
Syksyn aikana Eurooppaan on saapunut paljon turvapaikanhakijoita. (KUVA: Lehtikuva / Panu Pohjola)
Julkaistu: 1.2. 20:09
Turvapaikanhakijat Poikkeuksellisissa tapauksissa Suomeen tulleella turvapaikanhakijalla voi olla mukana rahaa tuhansien eurojen verran.
Oikeusministeri Jari Lindström (ps) sanoi viime viikolla, että Tanskan mallia muistuttava turvapaikanhakijoiden omaisuuden takavarikointi voisi olla järkevä keino rahoittaa näiden elämistä Suomessa.
Maahanmuuttoviraston viestintäpäällikkö Hanna Kautto muistuttaa, että turvapaikanhakijoiden varallisuus vaikuttaa jo heidän mahdollisuuksiinsa saada vastaanottorahaa.
– Käytäntö on ollut jo pitkään, että vastaanottorahaa ei makseta, jos asiakkaalla on rahaa tai hän työllistyy ja alkaa saada palkkaa, Kautto kertoo.
Toisin kuin Tanskan mallissa Suomessa ei kuitenkaan takavarikoida omaisuutta.
Kauton mukaan vastaanottokeskuksiin ollaan laatimassa parhaillaan ohjeistusta asiasta.
– Lähinnä muistutamme vastaanottokeskuksia siitä, että vastaanottorahan maksu ei saa olla automaatio, Kautto kertoo.
Vastaanottolain mukaan vastaanottorahaa myönnetään, jos turvapaikanhakija on tuen tarpeessa eikä voi saada toimeentuloa ansiotyöllään, muista tuloistaan tai varoistaan.
– Jo pitkään toimineissa vastaanottokeskuksissa käytäntö on tuttu, ja niissä työtä on varmasti tehty uusia keskuksia tarkemmin. Olemme juuri ohjeistamassa koko vastaanottokenttää asiasta, jotta saamme koko maahan selkeät käytännöt.
Kauton tiedossa ei ole, että vastaanottorahaa olisi myönnetty turvapaikanhakijalle, joka ei olisi sen tarpeessa varallisuutensa vuoksi.
– Meillä ei ole virallista tietoa, että kukaan olisi laiminlyönyt tehtäviään. Ennemminkin on arvelu, että ehkä tältäkään osin ohjeistus ei ole vielä niin hyvin tiedossa.
Kauton mukaan Maahanmuuttovirasto ei ole ehtinyt kartoittaa, ovatko vastaanottorahan myöntämiseen ja varallisuuteen liittyvät käytännöt selvillä kaikissa vastaanottokeskuksissa.
– Eli millä tasolla heidän osaamisensa ja tietonsa ovat tässä. Ymmärtävätkö kaikki keskukset, että heiltä edellytetään myös kielteisiä päätöksiä vastaanottorahasta tarvittaessa.
”Luotamme siihen, että poliisi ja rajaviranomaiset ovat tarkistaneet”
Joutsenon vastaanottokeskuksen johtaja Jari Kähkönen kertoo, että turvapaikanhakija voi hakea vastaanottorahaa ja sitä maksetaan varattomuuden perusteella.
– Luotamme siihen, että poliisi ja rajaviranomaiset ovat tarkistaneet, paljonko henkilöllä on niin sanotusti päällä rahaa. Varat merkitään viranomaisrekistereihin, ja me elämme sen tiedon varassa.
Joskus myös tiliotteita on tarkastettu. Jos selviää, että turvapaikanhakijalla on varoja, asiasta tehdään laskelma.
– Jos näyttää, että henkilöllä on rahavaroja, hänen on elettävä niillä, niin kauan kun ne riittävät.
Joskus turvapaikanhakija on kertonut, että hän on kadottanut rahansa maahantulon jälkeen tai ostanut niillä kännykän ja vaatteita.
– Laskemme ilmoitetun rahamäärän käytettävissä olevaksi tuloksi, vaikka ne olisi käytetty. Emme myönnä rahaa, vaikka ne olisi niin sanotusti kadotettu.
Vaikka rahat olisi käytetty, turvapaikanhakijoiden perustarpeet on kuitenkin tyydytettävä.
– Joutsenen vastaanottokeskuksessa tulee ruoka talon puolesta. Kyllä täällä syödä saa, mutta rahaa ei tipu.
Kähkönen arvioi, että sosiaalityöntekijät voivat käyttää joskus asiassa harkintaa.
Kaikissa vastaanottokeskuksissa ei tarjota aterioita. Niissä turvapaikanhakijat ostavat itse ruokansa ja saavat korkeampaa vastaanottorahaa.
Poikkeuksellisissa tapauksissa Suomeen tulleella turvapaikanhakijalla voi olla mukana rahaa tuhansien eurojen verran, joskus jopa noin 10000 euron edestä.
– Keskuksemme kokemuksen mukaan noin 15 prosentilla on jonkinlaista käytettävissä olevaa varallisuutta mukana. Se saattaa heitellä muutamasta kympistä satoihin euroihin. Jos varallisuutta on, se saattaa riittää muutamaksi kuukaudeksi.
Antti Honkamaa
Syksyn aikana Eurooppaan on saapunut paljon turvapaikanhakijoita.
Syksyn aikana Eurooppaan on saapunut paljon turvapaikanhakijoita. (KUVA: Lehtikuva / Panu Pohjola)
Julkaistu: 1.2. 20:09
Turvapaikanhakijat Poikkeuksellisissa tapauksissa Suomeen tulleella turvapaikanhakijalla voi olla mukana rahaa tuhansien eurojen verran.
Oikeusministeri Jari Lindström (ps) sanoi viime viikolla, että Tanskan mallia muistuttava turvapaikanhakijoiden omaisuuden takavarikointi voisi olla järkevä keino rahoittaa näiden elämistä Suomessa.
Maahanmuuttoviraston viestintäpäällikkö Hanna Kautto muistuttaa, että turvapaikanhakijoiden varallisuus vaikuttaa jo heidän mahdollisuuksiinsa saada vastaanottorahaa.
– Käytäntö on ollut jo pitkään, että vastaanottorahaa ei makseta, jos asiakkaalla on rahaa tai hän työllistyy ja alkaa saada palkkaa, Kautto kertoo.
Toisin kuin Tanskan mallissa Suomessa ei kuitenkaan takavarikoida omaisuutta.
Kauton mukaan vastaanottokeskuksiin ollaan laatimassa parhaillaan ohjeistusta asiasta.
– Lähinnä muistutamme vastaanottokeskuksia siitä, että vastaanottorahan maksu ei saa olla automaatio, Kautto kertoo.
Vastaanottolain mukaan vastaanottorahaa myönnetään, jos turvapaikanhakija on tuen tarpeessa eikä voi saada toimeentuloa ansiotyöllään, muista tuloistaan tai varoistaan.
– Jo pitkään toimineissa vastaanottokeskuksissa käytäntö on tuttu, ja niissä työtä on varmasti tehty uusia keskuksia tarkemmin. Olemme juuri ohjeistamassa koko vastaanottokenttää asiasta, jotta saamme koko maahan selkeät käytännöt.
Kauton tiedossa ei ole, että vastaanottorahaa olisi myönnetty turvapaikanhakijalle, joka ei olisi sen tarpeessa varallisuutensa vuoksi.
– Meillä ei ole virallista tietoa, että kukaan olisi laiminlyönyt tehtäviään. Ennemminkin on arvelu, että ehkä tältäkään osin ohjeistus ei ole vielä niin hyvin tiedossa.
Kauton mukaan Maahanmuuttovirasto ei ole ehtinyt kartoittaa, ovatko vastaanottorahan myöntämiseen ja varallisuuteen liittyvät käytännöt selvillä kaikissa vastaanottokeskuksissa.
– Eli millä tasolla heidän osaamisensa ja tietonsa ovat tässä. Ymmärtävätkö kaikki keskukset, että heiltä edellytetään myös kielteisiä päätöksiä vastaanottorahasta tarvittaessa.
”Luotamme siihen, että poliisi ja rajaviranomaiset ovat tarkistaneet”
Joutsenon vastaanottokeskuksen johtaja Jari Kähkönen kertoo, että turvapaikanhakija voi hakea vastaanottorahaa ja sitä maksetaan varattomuuden perusteella.
– Luotamme siihen, että poliisi ja rajaviranomaiset ovat tarkistaneet, paljonko henkilöllä on niin sanotusti päällä rahaa. Varat merkitään viranomaisrekistereihin, ja me elämme sen tiedon varassa.
Joskus myös tiliotteita on tarkastettu. Jos selviää, että turvapaikanhakijalla on varoja, asiasta tehdään laskelma.
– Jos näyttää, että henkilöllä on rahavaroja, hänen on elettävä niillä, niin kauan kun ne riittävät.
Joskus turvapaikanhakija on kertonut, että hän on kadottanut rahansa maahantulon jälkeen tai ostanut niillä kännykän ja vaatteita.
– Laskemme ilmoitetun rahamäärän käytettävissä olevaksi tuloksi, vaikka ne olisi käytetty. Emme myönnä rahaa, vaikka ne olisi niin sanotusti kadotettu.
Vaikka rahat olisi käytetty, turvapaikanhakijoiden perustarpeet on kuitenkin tyydytettävä.
– Joutsenen vastaanottokeskuksessa tulee ruoka talon puolesta. Kyllä täällä syödä saa, mutta rahaa ei tipu.
Kähkönen arvioi, että sosiaalityöntekijät voivat käyttää joskus asiassa harkintaa.
Kaikissa vastaanottokeskuksissa ei tarjota aterioita. Niissä turvapaikanhakijat ostavat itse ruokansa ja saavat korkeampaa vastaanottorahaa.
Poikkeuksellisissa tapauksissa Suomeen tulleella turvapaikanhakijalla voi olla mukana rahaa tuhansien eurojen verran, joskus jopa noin 10000 euron edestä.
– Keskuksemme kokemuksen mukaan noin 15 prosentilla on jonkinlaista käytettävissä olevaa varallisuutta mukana. Se saattaa heitellä muutamasta kympistä satoihin euroihin. Jos varallisuutta on, se saattaa riittää muutamaksi kuukaudeksi.
Antti Honkamaa
Vastaukset 1
Vanhimmat
Samat säännöt kuin suomalaisillakin