Sotilasliiton kokonaismenot laskivat vuonna 2015 edellisvuosien tapaan.
Puolustusmenojen lasku sotilasliitto Naton jäsenmaissa hidastui viime vuonna sotilasliiton omien laskelmien mukaan. Pääsihteeri Jens Stoltenbergin mukaan kyseessä on askel oikeaan suuntaan. Kriittisempi voisi sanoa, että aiempaa lyhyt askel väärään suuntaan.
Puolustusmenojen lasku kansainvälisen tilanteen kiristyessä on ollut vähintään kiusallista. Sisäisesti sotilasliittoa vaivaa ikuisuusongelma Yhdysvaltain ja muun Naton välisestä taakanjanosta.
Pääsihteerin esitellessä viime viikolla vuosiraporttiaan ei käynyt epäselväksi, missä ilmansuunnassa ongelmat ovat olleet.
- Useiden vuosien huomattavien puolustusmenojen vähennysten jälkeen Euroopan liittolaisten ja Kanadan leikkaukset ovat nyt käytännössä loppuneet, pääsihteeri sanoi.
Yli puolessa eurooppalaisista jäsenmaista puolustusbudjetti kasvoikin rahassa mitattuna. Tämä ei kuitenkaan estänyt sitä, että Naton yhteenlasketut puolustusmenot laskivat puolitoista prosenttia toissa vuodesta viime vuoteen. Näin pääasiassa siksi, että Yhdysvaltain sotilasmenot pienenivät. Samaan suuntaan mentiin myös monessa tärkeässä Euroopan maassa, kuten Britanniassa ja Italiassa.
Yhdysvallat vastaa yli 70 prosentista Naton kaikista puolustusmenoista.
Suomi olisi Naton keskikastia
Naton Walesin huippukokouksessa 2014 uudistaman tavoitteen mukaan jäsenmaan pitäisi uhrata puolustusmenoihin rahamäärä, joka vastaa kahta prosenttia bruttokansantuotteesta. Yhdysvallat (3,5 % /bkt) täyttää vaatimuksen yhä kirkkaasti. Kahden prosentin riman ylittivät viime vuonna vaatimattomammalla suorituksella myös Britannia, Puola, Kreikka ja Viro.
Viisi maata 28:sta ei ole paljon, mutta toisaalta tavoitteen saavuttamiselle asetettu takarajakin on melko pitkällä - vuodessa 2024.
Suomen ei tarvitsisi Natossa erityisesti hävetä, vaan se sijoittuisi puolustusmenojen 1,3 prosentin bkt-osuudellaan hyvään eurooppalaiseen keskikastiin.
Walesin kokouksen toinen tavoite oli, että vähintään viidesosa jäsenmaiden puolustusmenoista pitäisi kohdistaa suorituskykyä lisäävään "rautaan" eli sotilaskalustoon. Naton laskelmien mukaan tämän rajan ylitti viime vuonna ainakin seitsemän maata, Yhdysvaltain lisäksi muun muassa Puola, Turkki ja Ranska.
STT
Puolustusmenojen lasku sotilasliitto Naton jäsenmaissa hidastui viime vuonna sotilasliiton omien laskelmien mukaan. Pääsihteeri Jens Stoltenbergin mukaan kyseessä on askel oikeaan suuntaan. Kriittisempi voisi sanoa, että aiempaa lyhyt askel väärään suuntaan.
Puolustusmenojen lasku kansainvälisen tilanteen kiristyessä on ollut vähintään kiusallista. Sisäisesti sotilasliittoa vaivaa ikuisuusongelma Yhdysvaltain ja muun Naton välisestä taakanjanosta.
Pääsihteerin esitellessä viime viikolla vuosiraporttiaan ei käynyt epäselväksi, missä ilmansuunnassa ongelmat ovat olleet.
- Useiden vuosien huomattavien puolustusmenojen vähennysten jälkeen Euroopan liittolaisten ja Kanadan leikkaukset ovat nyt käytännössä loppuneet, pääsihteeri sanoi.
Yli puolessa eurooppalaisista jäsenmaista puolustusbudjetti kasvoikin rahassa mitattuna. Tämä ei kuitenkaan estänyt sitä, että Naton yhteenlasketut puolustusmenot laskivat puolitoista prosenttia toissa vuodesta viime vuoteen. Näin pääasiassa siksi, että Yhdysvaltain sotilasmenot pienenivät. Samaan suuntaan mentiin myös monessa tärkeässä Euroopan maassa, kuten Britanniassa ja Italiassa.
Yhdysvallat vastaa yli 70 prosentista Naton kaikista puolustusmenoista.
Suomi olisi Naton keskikastia
Naton Walesin huippukokouksessa 2014 uudistaman tavoitteen mukaan jäsenmaan pitäisi uhrata puolustusmenoihin rahamäärä, joka vastaa kahta prosenttia bruttokansantuotteesta. Yhdysvallat (3,5 % /bkt) täyttää vaatimuksen yhä kirkkaasti. Kahden prosentin riman ylittivät viime vuonna vaatimattomammalla suorituksella myös Britannia, Puola, Kreikka ja Viro.
Viisi maata 28:sta ei ole paljon, mutta toisaalta tavoitteen saavuttamiselle asetettu takarajakin on melko pitkällä - vuodessa 2024.
Suomen ei tarvitsisi Natossa erityisesti hävetä, vaan se sijoittuisi puolustusmenojen 1,3 prosentin bkt-osuudellaan hyvään eurooppalaiseen keskikastiin.
Walesin kokouksen toinen tavoite oli, että vähintään viidesosa jäsenmaiden puolustusmenoista pitäisi kohdistaa suorituskykyä lisäävään "rautaan" eli sotilaskalustoon. Naton laskelmien mukaan tämän rajan ylitti viime vuonna ainakin seitsemän maata, Yhdysvaltain lisäksi muun muassa Puola, Turkki ja Ranska.
STT
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.