Työttömyyden kasvu näkyy ruokajonoissa – Ruokanysse vie ruokaa tamperelaisille
Ylen toimittaja kulki Tampereella Ruokanysse-bussin kyydissä päivän ja kirjasi tunnelmia.
03.02.2016 20:59, 15 lukukertaa
InstaCasino antaa uusille pelaajilleen huimat edut. Tarkista tästä!
Vuosia Tampereen lähiöitä kiertänyt Ruokanysseksi nimetty linja-auto täyttyy kauppojen ja tuottajien lahjoittamista elintarvikkeista vapaaehtoisten ja työkokeilussa olevien ihmisten voimin, kertoo Yle.
Yle Ruokanysse
Kuvakaappaus Ylen uutisoinnista.
Vuonna 2015 Ruokanysse-bussin kautta tamperelaisille jaettiin yli 20 000 ruokakassia. Laman ja kasvavan työttömyyden takia asiakasmäärät lisääntyvät koko ajan. Myös elintarvikkeita lahjoittavien kauppojen ja tuottajien määrä on kasvussa.
Ilman vapaaehtoisia ruokapankki ei toimisi. Yksi vapaaehtoisista on kolmisen vuotta ruokapankissa häärinyt Kari Kolehmainen. Hän olisi voinut hyvin olla itsekin ruokapankin asiakas vielä 1990-luvun alussa, jolloin asunnottomien päiväkeskus Musta Lammas tuli miehelle tutuksi ja mieluisaksi paikaksi.
“Kyllä tämä on hirveän tärkeä työmuoto. Jos tätä ei olisi, niin mistä ihmiset hakisivat ruokansa pienillä nappuloillaan”, Kolehmainen päivittelee.
Kun Nysse on saatu pakattua, käynnistää toinen palkollista, sairausloman sijainen, Mikko Korhonen tottuneesti bussin ja matka alkaa kohti itäistä Tamperetta.
Mikon kaverina kierroksella on neljä vuotta vapaaehtoistyötä ruokapankissa tehnyt Pertti Tyynelä. Miehet eivät ole ensimmäistä kertaa yhdessä Tampereen Teiskosta hankitussa entisessä kauppa-autossa. Työnjako on selvä. Mikko hoitaa kuskin hommat ja on pysäkillä bussin keulassa kassan paikalla. Ruokanyssen asiakkaat ovat saaneet diakonilta kortin, johon Mikko tekee omat puumerkkinsä.
Auton takaosassa Tyynelä toimii myymäläapulaisena opastamassa ensikertalaisia ja vakioasiakkaita päivän tarjonnassa. Leppoisalla miehellä tuntuu riittävän aikaa jokaiselle, vaikka aikataulu onkin varsin tiukka.
“Kyllä ihmisten kanssa ehtii sen verran jutella, että käy hyvin selville, että hätä Suomessa on suuri. Täällä kuulee niin monenlaisia elämänkohtaloita”, Tyynelä tuumaa Ylelle.
Kaksi ja puoli vuotta Tampereella asustanut Jukka pitää ruokapankin ja Ruokanyssen toimintaa todella tärkeänä. Hän putosi taannoin ansiosidonnaiselta päivärahalta ja nyt yksinhuoltajaisän varat eivät tahdo enää riittää sekä asumiseen että ruokaan. Jukka kiittelee vuolaasti Ruokanyssen henkilökuntaa. Itse hän ei ole kokenut korkeaa kynnystä elintarvikeavun vastaanottamiselle.
“Nuorempana en tarvinnut apua mihinkään. Mutta elämä on opettanut, että joskus apua on pyydettävä. On tosi hieno juttu, että sitä tarvittaessa saa, Jukka pohtii.
Ruokanysse Yle
Kuvakaappaus Ylen uutisoinnista.
Ainakin tiistaisen kierroksen aikana vaikuttaa siltä, että miehiä on asiakaskunnassa hieman enemmän kuin naisia.
Kierroksen aikana Ruokanyssessä kävi odotettu määrä asiakkaita. Osa heistä oli uusia, mutta valtaosa vanhoja tuttuja. Bussiin jonotettiin etuilematta. Sopu tuntui säilyvän paremmin kuin suurempien markettien jonoissa.
“Meillä ei ole asiakkaan perustyyppiä vaan täällä käy eläkeläisiä, perheitä, opiskelijoita. Sekä miehiä että naisia yhteiskuntaluokasta riippumatta”, Mikko Korhonen kertoo.
Lähde: Yle
T2/MV
Ylen toimittaja kulki Tampereella Ruokanysse-bussin kyydissä päivän ja kirjasi tunnelmia.
03.02.2016 20:59, 15 lukukertaa
InstaCasino antaa uusille pelaajilleen huimat edut. Tarkista tästä!
Vuosia Tampereen lähiöitä kiertänyt Ruokanysseksi nimetty linja-auto täyttyy kauppojen ja tuottajien lahjoittamista elintarvikkeista vapaaehtoisten ja työkokeilussa olevien ihmisten voimin, kertoo Yle.
Yle Ruokanysse
Kuvakaappaus Ylen uutisoinnista.
Vuonna 2015 Ruokanysse-bussin kautta tamperelaisille jaettiin yli 20 000 ruokakassia. Laman ja kasvavan työttömyyden takia asiakasmäärät lisääntyvät koko ajan. Myös elintarvikkeita lahjoittavien kauppojen ja tuottajien määrä on kasvussa.
Ilman vapaaehtoisia ruokapankki ei toimisi. Yksi vapaaehtoisista on kolmisen vuotta ruokapankissa häärinyt Kari Kolehmainen. Hän olisi voinut hyvin olla itsekin ruokapankin asiakas vielä 1990-luvun alussa, jolloin asunnottomien päiväkeskus Musta Lammas tuli miehelle tutuksi ja mieluisaksi paikaksi.
“Kyllä tämä on hirveän tärkeä työmuoto. Jos tätä ei olisi, niin mistä ihmiset hakisivat ruokansa pienillä nappuloillaan”, Kolehmainen päivittelee.
Kun Nysse on saatu pakattua, käynnistää toinen palkollista, sairausloman sijainen, Mikko Korhonen tottuneesti bussin ja matka alkaa kohti itäistä Tamperetta.
Mikon kaverina kierroksella on neljä vuotta vapaaehtoistyötä ruokapankissa tehnyt Pertti Tyynelä. Miehet eivät ole ensimmäistä kertaa yhdessä Tampereen Teiskosta hankitussa entisessä kauppa-autossa. Työnjako on selvä. Mikko hoitaa kuskin hommat ja on pysäkillä bussin keulassa kassan paikalla. Ruokanyssen asiakkaat ovat saaneet diakonilta kortin, johon Mikko tekee omat puumerkkinsä.
Auton takaosassa Tyynelä toimii myymäläapulaisena opastamassa ensikertalaisia ja vakioasiakkaita päivän tarjonnassa. Leppoisalla miehellä tuntuu riittävän aikaa jokaiselle, vaikka aikataulu onkin varsin tiukka.
“Kyllä ihmisten kanssa ehtii sen verran jutella, että käy hyvin selville, että hätä Suomessa on suuri. Täällä kuulee niin monenlaisia elämänkohtaloita”, Tyynelä tuumaa Ylelle.
Kaksi ja puoli vuotta Tampereella asustanut Jukka pitää ruokapankin ja Ruokanyssen toimintaa todella tärkeänä. Hän putosi taannoin ansiosidonnaiselta päivärahalta ja nyt yksinhuoltajaisän varat eivät tahdo enää riittää sekä asumiseen että ruokaan. Jukka kiittelee vuolaasti Ruokanyssen henkilökuntaa. Itse hän ei ole kokenut korkeaa kynnystä elintarvikeavun vastaanottamiselle.
“Nuorempana en tarvinnut apua mihinkään. Mutta elämä on opettanut, että joskus apua on pyydettävä. On tosi hieno juttu, että sitä tarvittaessa saa, Jukka pohtii.
Ruokanysse Yle
Kuvakaappaus Ylen uutisoinnista.
Ainakin tiistaisen kierroksen aikana vaikuttaa siltä, että miehiä on asiakaskunnassa hieman enemmän kuin naisia.
Kierroksen aikana Ruokanyssessä kävi odotettu määrä asiakkaita. Osa heistä oli uusia, mutta valtaosa vanhoja tuttuja. Bussiin jonotettiin etuilematta. Sopu tuntui säilyvän paremmin kuin suurempien markettien jonoissa.
“Meillä ei ole asiakkaan perustyyppiä vaan täällä käy eläkeläisiä, perheitä, opiskelijoita. Sekä miehiä että naisia yhteiskuntaluokasta riippumatta”, Mikko Korhonen kertoo.
Lähde: Yle
T2/MV
Vastaukset 7
Vanhimmat
Ovat tyytyväisiä, kun saavat ruokaa. Eivät taida valittaa kuten pakolaiset : "Hoono rooka, hoono rooka, ei kelpaa kuin koirille ja naisille". Pakolaiset läksivät kaduille valittamaan ja saivat heti luxus-ruokaa.
Turvapaikanhakijat asuu hotelleissa täyshoidolla, lisäksi saa discorahaa.
Edes yks molotovin cocktaili per naama niin siinä olisi aikamoinen joukkovoima.
Painu töihin niin ei tarvitse rutista.
Maahanmuutto ei ole uusi Nokia, vaan työttömyyskriisi
Maahanmuutto on hankala asia. Oheisessa kuvassa on EU:n tilastolaitos Eurostatin työttömyystilasto maittain, ikäryhmittäin ja ns. kansallisen alkuperän mukaan.
Suomessa täällä syntyneiden parhaassa työiässä (25-54) olevien työttömyysaste on 6,7 prosenttia, kun taas EU:n ulkopuolella syntyneiden työttömyysaste on 19,7 prosenttia - kolminkertainen siis.
Ruotsissa, joka on hyötynyt kuulemma tavattomasti maahanmuutosta, samat luvut ovat 4,9% ja 25,6% - yli viisinkertainen.
EDIT: vahingossa väärän taulukon takia päivitin lukuja ja selitän niistä lisää tässä
EU-maista muuttaneiden työttömyys on paljon alhaisempi kuin ei-EU-maista muuttaneiden. Kun muistetaan, että EU-maiden ulkopuolelta tulee porukkaa myös USA:sta, Kanadasta, Australiasta, Itä-Euroopasta, Aasiasta, niin valtavan eron EU-ja ei-EU-maissa syntyneiden välillä aiheuttaa Lähi-Itä ja Afrikka.
Työttömyysaste maalaa ruusuisen kuvan
Jos olet työvoiman ulkopuolella - kurssilla, eläkeläisenä, opiskelijana - niin sinua ei lasketa työttömäksi. Jos teet edes vähän töitä, vaikka jossain työpajaharjoittelussa - sinua ei lasketa työttömäksi. Jos teet kuukaudessa tuhannen euron tilin minimipalkkaisessa osapäivätyössä, ja yhteiskunta tulee vastaan asumis- ja toimeentulotuen myötä, niin et ole työtön. Jos on kotiäitinä pienten lasten kanssa, ei ole työtön. Pikkuvihjeenä, jos katsotaan työllisyysasteita ja palkkasummia, luvut ovat vielä karmeampia.
Lähtömailla on eroja
Lähtömaalla on valtava merkitys. On ymmärrettävää, että ns. tuhoutuneissa maissa ei välttämättä ole mahdollisuutta käydä koulua, jossa oppisi lukemaan ja kirjoittamaan, tai tyydyttävää englanninkielentaitoa - eikä varsinkaan suomea tai sammapåsvenskaa. Siellä ei ole konttoreita, missä oppisi heiluttamaan hiirtä aina kun esimies kävelee työpisteen ohi.
Syyriassa oli ihan oikean kansantalous ennen sodan syttymistä. Maataloutta, kaivosteollisuutta ja öljynporausta. Koulutettua työvoimaa. Arvaan, että Saksa imuroi leijonanosan integroitavissa olevista syyrialaisista. Ne, jotka eivät ole syystä tai toisesta työn perässä tai jotka tietävät itsekin omat mahdollisuutensa integroitua heikoiksi, päätyvät sinne, missä on ok sosiaaliturva ja hyvä todennäköisyydet mm. perheenyhdistämiselle.
Suomelle taas huonoimmat kortit
Suomeen tulleista turvapaikanhakijoista suurin osa tulee Irakista, Somaliasta ja Afganistanista. On todennäköistä, että tällä porukalla on ihan yhtä heikot lähtökohdat kuin aiemmillakin tulijoilla. Olen aivan varma, että heidän integroitumisensa tulee olemaan huonompaa, kuin keskimäärin EU-maihin suuntautunut EU:n ulkopuolelta tullut muuttovirta tähän asti. Ehkä toteumat ovat jotain Ruotsin luokkaa.
Toisessa kuvassa on sitten Saksassa muutamien etnisten ryhmien työllisyyslukuja. Nekään eivät ole kaunista katseltavaa. Ikävänä tietona lisättäköön, että ongelmat muiden EU-maiden kokemusten mukaan sekä työllisyyden että koulutuksen osalta jatkuvat myös seuraavassa maahanmuuttajasukupolvessa. Huono tilanne periytyy, ja ongelma jatkuu.
Roskamedian ohi avainkysymykseen: onko integrointi edes mahdollista?
Koko tämä vellova keskustelu ja surkea uutisointi (ehkä teen vinoiluartikkelin HS:n ja Ylen viimeaikaisesta toimittelusta, joka on samassa luokassa Iltalehden pääkirjoittelun kanssa) kuvottaa jo minua. Luvut ovat kenen tahansa googlattavissa. Asiassa ei ole minkäänlaista epäselvyyttä. Silti uutisoidaan, mitä sattuu - tai pikemminkin, mitä halutaan. Miksi?
Ei, kyse ei ole Suomen impivaaralaisuudesta, persuista, #unelmista, tötterömiehestä tai sekaisin olevista viestimien toimituksista. Kyse on siitä, että joillakin ihmisillä on kovin heikot eväät sellaiseen elämään, jota länsimaissa odotetaan elettävän. Jos tätä ei tunnusteta, kaikki kärsivät. Edes maahanmuuttajataustaisten nuorten kouluarvosanojen nostaminen korkeammaksi, kuin mitä he ansaitsisivat, ei auta. Se on sitä samaa valehtelua.
Miten työvoimapula ja huoltosuhden korjaantuisi? Integroimalla paremmin kuin kukaan, koskaan, missään? Jätetään budjetoimatta ja kertomatta, koska muu olisi vihapuhetta?
Jos joillain on perusteltua syytä epäillä, että osaisimme hoitaa hommat paremmin kuin Saksa ja Ruotsi, niin siitä vain kertomaan. Se olisi rahanarvoista tietoa, ja sekä Suomen kansantalous että turvapaikanhakijat hyötyisivät siitä.
Aiheesta lisää:
Eurostat: Migration integration statistics – employment
Eurostat: Migrant integration – education indicators in 2014
Proportion of early school leavers in the EU notably higher for non-EU citizens than for nationals
Jos näin jatketaan, luvassa on massatyöttömyys
Liberan tutkimusjohtaja Anders Ekholm on huolestunut siitä, että Suomi on menettänyt 2000-luvulla kustannuskilpailukykyään suhteessa muihin maihin ja etenkin tärkeään vientimaahan Saksaan.
– Olemme menettäneet yli 20 prosenttia suhteessa Saksan kustannuskilpailukykyyn, hän sanoo Taloussanomille.
Lue myös nämä:
"Huolestuttava piirre työelämässä" – yli 50-vuotiaisiin ei uskota
Tässä Googlen työhaastattelun kiperimmät kysymykset
Työhaastattelu käynnissä ja jotain pitäisi kysyä itsekin – tässä 10 fiksua vaihtoehtoa
Ekholmin mukaan menetettyä kilpailukykyä voisi parantaa laskemalla työn hintaa tai parantamalla työn tuottavuutta. Työn tuottavuutta on kuitenkin vaikea nostaa nopeasti ja palkkojen leikkaaminen ei Ekholmin mukaan "ole realistista".
Kun tuottavuus ei kasva eivätkä palkat alene, niin kilpailukyky ei parane ja se näkyy Ekholmin mukaan työttömyyden kasvuna.
– Jos me jatkamme näillä eväillä, käy niin, että kilpailukyvyttömät tuotteet ja palvelut eivät mene kaupaksi, joten tuotantoa vähennetään ja työpaikkoja häviää, hän sanoo.
Vähitellen kilpailukyvyttömät tuotteet ja samalla työpaikat katoavat taloudesta ja jäljelle jää tuotteita ja työpaikkoja, jotka ovat kilpailukykyisempiä.
– Sisäinen devalvaatio toteutuu silloin työttömyyden kautta.
Seurauksena pahempi
työttömyys kuin Irlannissa
Ekholm arvioi, että tällainen työttömyysdevalvaatio saattaisi olla Suomessa hyvinkin raju.
– Jos saisimme edes kymmenen prosenttia kurottua kustannuskilpailukykyämme, se tarkoittaisi aivan massiivista työttömyyttä, hän sanoo.
Kyse olisi Ekholmin mukaan työttömyydestä, jonka rinnalla "90-luvun pahimmat muistot kalpenisivat".
Ekholm ottaa Suomen vertailukohdaksi Irlannin, jossa on toteutunut noin 20 prosentin työttömyysdevalvaatio. Tämän aikana työttömyys nousi Irlannissa huipussaan jopa 15 prosenttiin vuonna 2012 ja oli viime kuussa edelleen yli 11 prosenttia.
– Irlannin työvoimamarkkinat ovat hiukan joustavammat kuin Suomen, joten sama devalvaatio Suomessa aiheuttaisi korkeamman työttömyyden. Luultavasti työttömyyspiikki kestäisi myös selvästi pidempään kuin Irlannissa.
∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇ ∇ Artikkeli jatkuu ∇
Suomen tälle vuodelle ennustettu noin kahdeksan ja puolen prosentin työttömyysaste voisi siis ainakin liki tuplaantua. Eikä ikävyys olisi kovin nopeasti ohi.
– Näkisin, että tässä on ainakin viiden vuoden urakka. Työttömyysdevalvaatio ei käy hetkessä, Ekholm sanoo.
Vaihtoehto olisi
ulkoinen devalvaatio
Ekholmista olisi syytä käydä aktiivista keskustelua siitä, halutaanko tällaista työttömyysdevalvaatiota.
– Tämä ei ole väistämätön tie.
Vaihtoehtona työttömyysdevalvaatiolle olisi Ekholmin mukaan ulkoinen devalvaatio. Se onnistuisi joko niin, että Suomi palaisi vapaasti kelluvaan omaan kansalliseen valuuttaansa tai niin, että Euroopan keskuspankki (EKP) heikentäisi omilla toimillaan euron arvoa.
Suomen palaaminen omaan valuuttaan ei olisi Ekholmin mukaan kivuton tie, mutta kuitenkin selvästi kivuttomampi kuin työttömyysdevalvaatio.
Jos sen sijaan EKP devalvoisi, niin tämä tukisi Suomen kilpailukykyä euroalueen ulkopuolisiin maihin nähden, mutta ei esimerkiksi Saksaan, jolla on käytössään sama valuutta.
– Jos EKP taipuisi lisäämään rahan määrää voimakkaasti euroalueella, niin se laskisi välittömästi euron arvoa ja Suomen vienti lähtisi vetämään edes euroalueen ulkopuolelle, Ekholm sanoo.
Ekholmin mukaan euron tuntuva, esimerkiksi 20 prosentin heikentyminen, voisi kuitenkin stimuloida Saksan taloutta niin paljon, että palkkamaltista ei pidettäisi kiinni ja maan kilpailukyky vaikkapa Suomeen nähden saattaisi heikentyä.
Ruokanyssen asiakkaat ovat saaneet diakonilta kortin, johon Mikko tekee omat puumerkkinsä.--------- Tuo on liian byrokraattista ja olla pysäkillä tiettyyn aikaan. Parempi on leipäjonot kuten Helsingissä.