Rahantekokone turvallisuuden verholla
Meistä jokainen tietää, että pääkaupunkiseudun Kehällä suuri joukko autoilijoita (mukaan lukien raskaiden ajoneuvojen kuljettajat) ajaa mielellään lievää ylinopeutta. Perimmäistä syytä siihen täytyy varmaankin kysyä psykologeilta. Oma arvaukseni on, että koska kyseessä on eritasoristeyksin varustettu nelikaistainen tie, osa autoilijoista yksinkertaisesti kokee asetetut 60-70-80 km/h:n rajoitukset tarpeettoman alhaisina.
Mutta kuinka vaarallista Kehä I:n ylinopeus on?
Kehä I:llä on tapahtunut viiden vuoden aikana vuosina 2011–2015 kaksi vakavaa tutkijalautakuntien tutkimaa onnettomuutta, joissa molemmissa oli kyse moottoripyöräilijästä. Näistä toinen kuoli ja toinen loukkaantui vakavasti. Muita vakavia tapauksia ei ollut. Tämän lisäksi eriasteisia loukkaantumisia on tapahtunut keskimäärin 40 vuodessa, yhteensä siis noin 200.
Samaan aikaan Suomessa kuoli kaikkiaan 1291 ja loukkaantui 34778 henkilöä tieliikenteessä. Kysymys kuuluu, voidaanko 35 kameratolpan investointia Kehä I:lle pitää koko maan kannalta järkevänä liikenneturvallisuuden parantamistoimenpiteenä. Odotan hyvin kiinnostuneena, mikä Kehä I:n onnettomuustilanne on parin vuoden kuluttua. Veikkaan, että mikään ei muutu.
Valtiovallan asettaman rahankeruutavoitteen kannalta noin 900 000 euron kameratolppasatsaus saattaa olla järkevä. Jos sakkojen korotusesitys toteutuu, investointi maksanee itsensä 3000–4000 osumalla. Luulisi, että tuollainen määrä saadaan helposti kasaan alle vuodessa. Sen jälkeen Kehä I toimii poliisin liikenneturvallisuuskeskuksen johtajan, komisario Dennis Pastersteinin sanaa siteeratakseni ”rahantekokoneena”.
Meistä jokainen tietää, että pääkaupunkiseudun Kehällä suuri joukko autoilijoita (mukaan lukien raskaiden ajoneuvojen kuljettajat) ajaa mielellään lievää ylinopeutta. Perimmäistä syytä siihen täytyy varmaankin kysyä psykologeilta. Oma arvaukseni on, että koska kyseessä on eritasoristeyksin varustettu nelikaistainen tie, osa autoilijoista yksinkertaisesti kokee asetetut 60-70-80 km/h:n rajoitukset tarpeettoman alhaisina.
Mutta kuinka vaarallista Kehä I:n ylinopeus on?
Kehä I:llä on tapahtunut viiden vuoden aikana vuosina 2011–2015 kaksi vakavaa tutkijalautakuntien tutkimaa onnettomuutta, joissa molemmissa oli kyse moottoripyöräilijästä. Näistä toinen kuoli ja toinen loukkaantui vakavasti. Muita vakavia tapauksia ei ollut. Tämän lisäksi eriasteisia loukkaantumisia on tapahtunut keskimäärin 40 vuodessa, yhteensä siis noin 200.
Samaan aikaan Suomessa kuoli kaikkiaan 1291 ja loukkaantui 34778 henkilöä tieliikenteessä. Kysymys kuuluu, voidaanko 35 kameratolpan investointia Kehä I:lle pitää koko maan kannalta järkevänä liikenneturvallisuuden parantamistoimenpiteenä. Odotan hyvin kiinnostuneena, mikä Kehä I:n onnettomuustilanne on parin vuoden kuluttua. Veikkaan, että mikään ei muutu.
Valtiovallan asettaman rahankeruutavoitteen kannalta noin 900 000 euron kameratolppasatsaus saattaa olla järkevä. Jos sakkojen korotusesitys toteutuu, investointi maksanee itsensä 3000–4000 osumalla. Luulisi, että tuollainen määrä saadaan helposti kasaan alle vuodessa. Sen jälkeen Kehä I toimii poliisin liikenneturvallisuuskeskuksen johtajan, komisario Dennis Pastersteinin sanaa siteeratakseni ”rahantekokoneena”.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Suomen suurin pellehanke, mitä liikenteessä on koskaan nähty. Toivottavasti joku kuorma-autoilija ajaa vahingossa yön pimeydessä nosturi hieman .....